MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraista harmittaa, kun keskustelu digitalisaatiosta on mennyt liian suppeaksi. Nyt vuorosanat pyörivät tiedon julkisuuden, ohjelmistojen ja teknologian ympärillä.

– Digitalisaatio on isompi kokonaisuus ja paljon enemmän kuin pelkkää tekniikkaa. Se on toimintapa, jossa tehdään asioita eri tavalla, mikä tuottaa palveluita ja lisäarvoa, määrittelee Hakkarainen.

Hakkarainen on täysin varma, että toimintatavat muuttuvat ja loikka 10–20 vuotta eteenpäin on suurempi kuin mitä vastaavassa ajassa taaksepäin on nähty. Yksi olennainen ulottuvuus tulee Hakkaraisen mielestä metsänomistajien uudesta sukupolvesta.

– Tulevat metsänomistajat ovat diginatiiveja, jotka ovat tottuneet hoitamaan palvelunsa sähköisesti. Heidän osaamisensa, tottumuksensa ja valmiutensa ovat aivan eri tasolla verrattuna aiempiin sukupolviin.

Nykytasolla puukaupasta kulkee sähköisen palvelun kautta 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tänä keväänä markkinoille tuleva uusi sähköinen puukauppaversio on Hakkaraisen mielestä täysin eri maailma ja nostaa lukemat uudelle tasolle.

Metsävaratietojen suhteen Hakkarainen näkee tulevaisuuden reaaliaikaisena. Tietyin väliajoin tehtävät päivitykset ovat historiaa, kun ajantasaista tietoa on tarjolla modernin teknologian välityksellä.

Hakkarainen tuo esimerkiksi lääketieteessä menestystä tuoneen tekoälyn myös metsään: – Tiedon tuottaminen muuttuu rajusti ja tarkentuu huomattavasti aina yhden puun tasolle. Meille on joka hetki tarjolla tietoa, mitä metsälle pitää missäkin vaiheessa tehdä.

Digitalisaatio tuo kaiken metsään liittyvän tiedon ulottuvillemme. Tämä tarkoittaa avoimuutta, uskottavuutta, uusia pelisääntöjä ja toimivuutta markkinoihin sekä kaikilta osin positiivista otetta metsätalouteen - mitkä metsäomistajien tavoitteet sitten ovatkin.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on linjannut, että Suomi on päästötön yhteiskunta vuonna 2045. Avainasemassa tuon tavoitteen toteuttamisessa ovat uusiutuvat luonnonvarat ja päästöttömien energiavarojen käyttö.

Hakkarainen näkee, että metsillä on iso rooli nyt ja tulevaisuudessa ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toteuttamisessa. – Metsän aktiivinen käyttö on näkyvää ilmastopolitiikkaa, jossa uusiutuvat luonnonvarat korvaavat fossiilisia polttoaineita ja metsän aktiivinen kasvu sitoo hiilidioksidia.

Digitalisaatio ja biotalous kulkevat Hakkaraisen mielestä käsi kädessä. Digitalisaatio tekee työtä pohjalla, kun huomio keskittyy luonnonvaroihin. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä 105 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Määrän voi nostaa Hakkaraisen mukaan lukuun 150. Panostus tehokkaampaan metsänhoitoon on samalla palvelus ilmastolle ja ympäristölle.

Teknologia ja koneellistuminen ovat laskeneet puun korjuukustannuksia puun hintaan verrattuna, reaalikustannukset ovat kuitenkin nousseet koko ajan. Trendin kääntämiseksi Hakkarainen suuntaa katseensa tekoälyyn.

– Päätöksenteon tueksi tehtävä tarkan tietomassan käsittely, hyödyntäminen ja soveltaminen näkyvät parempana palveluna ja tehostavat toimintaa. Tulosta ja jaettavaa pitää tulla niin metsänomistajille kuin teollisuudellekin.