Metsänomistaja Eero Mikkolalla on haave, jonka hän haluaa toteutuvan, mitä nopeammin sen parempi. Unelmassaan hän seisoo yhdessä palveluntarjoajan kanssa palstan äärellä ja he tutkivat tablettitietokoneelta vaihtoehtoja, miten metsän voisi ja kannattaisi uudistaa.

Sovellukseen on syötetty kaikki käytettävissä oleva metsävara- ja tutkimustieto, ja ohjelmisto esittää ratkaisuvaihtoehtoja tiettyjen taustamuuttujien perusteella.

– Ruksaamme niistä ne, jotka soveltuvat parhaiten kyseiseen lohkoon, teemme sopimuksen ja sitten toimeksi. Saan jälkeenpäin työstä kuviokohtaisen raportin ja yksityiskohtaisen selvityksen, miten kaikki meni. Tämä tulee automaattisesti palvelun tarjoajan järjestelmästä itse käyttämääni palveluun.

Mikkola antaa palveluntuottajalle tähtiä yhdestä viiteen sen mukaisesti, miten työn laatu ja sisältö vastasivat sovittua. Tiedot menevät palveluntarjoajahakemistoon, mistä metsänomistajat voivat valita kullekin työlle suorittajan omien kriteeriensä mukaisesti. Hyville viiden tähden palveluntarjoajille on kysyntää ja heille voi maksaa vähän enemmänkin, kun lopputulos vastaa sovittua työtä.

Kaikki toimenpiteet ja niiden vaikutukset voi etukäteen katsella palstan reunalla tai vaikka kotona päässään 3D-lasit. Laseilla voi nähdä 20–30 vuotta eteenpäin ja nopeutettuna elokuvana, miten tehty työ vaikuttaa ja miten metsä kehittyy.

Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Mikkola tietää hyvin työnsä puolesta, että kovalevyt pullistelevat tietoa metsistä. Hän on myös pääkaupunkiseudun metsänomistajien yhdistyksen puheenjohtaja, ja metsänomistajana häntä tuskastuttaa nykykäytäntö.

– Minulle tarjotaan ainoastaan yhtä ratkaisua, jossa toteutuksen informaatio on niukkaa ja ohjeistus hyvin karkeaa tasoa. Esimerkiksi yksi koneurakoitsija tulee yhden kauhan kanssa tekemään maanmuokkausta ja se on sitten siinä. Kun olemme luonnon kanssa tekemisissä, pitää tarjolla olla eri vaihtoehtoja.

”Mikkolan mallissa” hän saa metsänomistajana tarjolle riittävästi vaihtoehtoja, jotka huomioivat yksityiskohtaisesti niin metsänomistajan kuin metsänkin tarpeet. Tällaisen nopeamman ja suoremman tiedon välityksen myötä organisaatio kevenee, kun turhat välikädet poistuvat.

Kokonaisuuden täydentää digitaalinen kuvallinen metsän huoltokirja, jota selaamalla saa nopeasti käsityksen tehdyistä toimenpiteistä, metsän sen hetkisestä tilasta ja tulevaisuudesta. Myös talouden seuranta sisältyy malliin.

Toimintojen suhteen Mikkola ei ole huolissaan, pelimaailmasta saa tässä asiassa otettua kosolti oppia. – Pelimaailma on mallintanut metsää vaikka kuinka paljon. Tiedon käsittely, simulointi ja visualisointi ovat halussa pelialalla. Kun teet näin, käy näin -toimintamalli havainnollistaa toimenpiteitä.

Myös riskeistä, esimerkiksi myrskyistä, löytyy mallinnuksia. Maaperää ja kasvuolosuhteita on niitäkin tutkittu laajasti niin laadullisesti kuin määrällisesti. Mikkola tähdentää, että monimuotoisuutta ei tarvitse sulkea pois, sillä asioita voi yhdistellä.

Kokeneet metsäkoneenkuljettajat ja metsurit omaavat runsaasti osaamista, joka kannattaisi Mikkolan mielestä koota talteen digitaalisesti. Näillä taitajilla on laadun suhteen rima korkealla, he näkevät yhdellä silmäyksellä vaikkapa juurikäävät, sienituhot ja oikeat ajoreitit - eli metsän kokonaisuutena.

Hiiliasian Mikkola näkee tulevan metsiin tavalla tai toisella. Tutkittua tietoa on tästäkin olemassa ja hiilinielulaskentaan löytyvät tarvittavat tiedot. Kyse on enemmän siitä, miten ja milloin tietoja käytetään. Naapureiden välinen päästökauppa voisi olla yksi sovelluskohde.

Kuitupuun arvon ja sen käytön Mikkola pohtii laajenevan tulevaisuudessa. Kuitu on muutakin kuin mäntyä, kuusta ja koivua, Mikkola nostaa esiin esimerkiksi ekologisesti kestävät soilla kasvavat hieskoivikot ja pajukot.

– Kuituja voidaan tuottaa monella tapaa, kuidut voivat korvata puuvillaa tekstiileissä ja niitä voi käyttää pakkausmaterialaeissa. 3D–tulostus tuo uusia mahdollisuuksia, visioi Mikkola.