Onko yrityksesi turvassa taalan tyrskyiltä?

Valuuttamarkkinoilla on nähty viime aikoina merkittäviä muutoksia taalassa eli Yhdysvaltain dollarissa, joka on heikentynyt 13 prosenttia suhteessa euroon.

OP Marketsin myyntipäällikkö Hannu Vehniäinen arvioi, että markkinoiden epävarmuutta on ruokkinut etenkin politiikka, jota Donald Trumpin hallinto on ajanut presidentin aloitettua toisen virkakautensa Yhdysvaltojen valtionpäämiehenä.

– Oli Trumpista mitä mieltä tahansa, hän osaa kiinnittää huomioon aina itseensä. Tämän vuoden alussa USA suoritti Venezuelassa sotilasoperaation, ja operaation jälkeen puheet kovenivat Grönlannin hallinnasta, Vehniäinen kertaa viimeaikaisia tapahtumia. 

Yhdysvaltojen hallinto kuuntelee markkinoita 

Vehniäisen mukaan Yhdysvaltojen ulko- ja talouspolitiikassa välittyy tietty ristiriitaisuus.  

– Yhdysvallat haluaa olla maailman johtava supervalta ja läntisen pallonpuoliskon hegemonia, mutta samaan aikaan se rapauttaa toimillaan pehmeää valtaansa. Yhdysvallat haluaa dollarin pitävän reservivaluuttastatuksensa, mutta haluaisi samalla heikentää sitä parantaakseen teollisuutensa kilpailukykyä. Politiikka on tietyiltä osin markkinamyönteistä, mutta toiminta arvaamatonta, Vehniäinen luonnehtii. 

Yhdysvaltojen talous on kasvanut todella vahvasti finanssikriisin jälkeen, ja keskimääräinen elintaso on noussut huimasti Eurooppaan verrattuna. Samaan aikaan Yhdysvallat on velkaantunut jopa Eurooppaa nopeammin. Tällä hetkellä valtion velka Yhdysvalloissa on noin 124 prosenttia BKT:sta, kun EU-maissa se on noin 80 prosenttia BKT:sta. Euroalueella luku on hieman korkeampi: 87 prosenttia BKT:sta. 

Markkinoiden viimeisenä turvasatamana on pidetty Yhdysvaltojen valtionlainoja, jotka houkuttelevat sijoituksia ympäri maailman turvasatamastatuksensa ja likvidin markkinan myötä.

Yhdysvaltojen nykyhallinto on perustellusti ollut huolissaan valtionvelasta ja korkomenoista, ja toivonut suorasti ja epäsuorasti Yhdysvaltain keskuspankilta Fediltä keskuspankin ohjauskoron laskua. Tämän toivottaisiin heijastuvan myös valtiolainojen korkoihin.  

– Yhdysvaltojen 10-vuotisen valtiolainan korkotaso on ollut hyvin lähellä keskuspankin ohjauskorkoa, mutta viime vuoden lopulla kehitys näytti ainakin hetkellisesti muuttavan suuntaansa: vaikka Fed laski joulukuussa ohjauskoron vaihteluväliin 3,50–3,75 prosenttia, valtiolainan korko on noussut. Tämä on usein merkki siitä, että sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa kasvaneen riskin myötä, Vehniäinen pohtii.

Hän kuitenkin korostaa, että vaikka Trumpin hallinto on käyttänyt voimakastakin retoriikkaa Wall Streetista, se kuuntelee kyllä markkinoita.  

– Mikäli Yhdysvaltojen valtion tai yhdysvaltalaisten yritysten rahoituksen hinta kasvaa, se vaikuttaa suoraan Yhdysvaltain valtion talouteen ja yritysten kilpailukykyyn. Viime vuoden tulliuhkausten ja Grönlanti-puheiden kanssa nähtiin sama tarina. Ensin kovat puheet, sitten voimakas markkinaliike ja lopulta osittainen liennytys, mikä auttoi rauhoittamaan markkinat. 

Epävarmuus näkyy dollarissa 

Valtiolainojen korkojen noususta huolimatta liikkeet korkomarkkinoilla ovat toistaiseksi olleet maltillisia. Yhdysvallat tarvitsee ulkomaisia sijoittajia, jotka ovat auttaneet ylläpitämään maan talouskasvua ja dollarin reservivaluuttastatusta.  

– Valtiolainamarkkina on jo nyt kriisien yhteydessä reagoinut, eikä Yhdysvaltojen hallinto halua, että isot japanilaiset ja kiinalaiset sijoittajat lähtisivät aggressiivisesti myymään valtiolainojaan. Tämä voisi nostaa korkoja voimakkaasti ja kiristää rahoitusoloja laajasti, Vehniäinen sanoo.

Dollarin heikentyminen lienee ollut Trumpin hallinnon tavoitteissa, mutta mitä jos liike jatkuu?

Heikentyminen lisäisi Yhdysvaltojen kilpailukykyä, mutta voisi jarruttaa amerikkalaisia investointeja ulkomaille. Se haastaisi myös eurooppalaisten maiden vientiä. Onko Yhdysvallat aidosti valmis siihen, että se menettäisi reservivaluuttastatuksensa ja vaikeuttaisi valtiolainojensa liikkeellelaskua?  

Tällä hetkellä euron ja dollarin vaihtokurssin odotetaan kehittyvän vielä maltillisesti. 12 kuukauden konsensusennuste valuuttaparille on 1,22 EUR/USD, eli dollarin ennustetaan heikkenevän noin 2 prosenttia tämän hetken tasoilta.

– OP:ssa ennustamme dollarille lievää vahvistumista. Tämän näkemyksen takana on euroalueen ja Yhdysvaltojen korkoero sekä Yhdysvaltojen hyvä talouskehitys. Talouden dynamiikka, tekoälyinvestoinnit ja veronkevennykset tukevat Yhdysvaltojen talouden virettä. Dollarin kehitykseen liittyy tällä hetkellä kuitenkin merkittävä poliittinen riski, Vehniäinen luonnehtii. 

Mitä suomalaisten yritysten tulisi ottaa huomioon? 

Suomen talous on ollut todella vaikeuksissa finanssikriisin jälkeen. Teollisuuden rakennemuutos, koronapandemia, Venäjän kaupan tyrehtyminen ja nopea koronnousu ovat haastaneet vuorotellen monia toimialoja. Yhdysvalloista on tullut Suomelle entistä merkittävämpi kauppakumppani, joten nykyinen epävarmuus haittaa erityisesti Suomen kaltaisia pieniä viennistä eläviä talouksia.  

Suomalaiset yritykset käyvät myös koko ajan enemmän kauppaa ostajan toivomassa valuutassa, joka on tyypillisesti ostajan kotivaluutta. Tämä johtuu siitä, että kaupankäynti kotivaluutalla on ostajalle edullisempaa ja sen myötä suomalainen yritys tekee oston helpommaksi ja edullisemmaksi. Samalla se tarkoittaa, että suomalaisilla yrityksillä on enemmän kaupankäyntivaluuttoja ja tarvetta suojaamiselle.  

– Epävarmassa markkinatilanteessa yritysten onkin erittäin tärkeä pitää huolta riskienhallinnastaan. Yrityksillä on valuuttariskeiltä suojautumiseen sisäisiä keinoja, joilla ne voivat tasapainottaa valuuttariskiasemaansa, Vehniäinen kertoo. 

Sisäisten keinojen lisäksi yritykset voivat hallita valuuttariskejä myös valuuttasuojauksella. Kustannus valuuttasuojauksesta - etenkin dollarissa - on erittäin maltillinen verrattuna riskeihin, jos markkinoilla nähdään viimeisen 12 kuukauden tapaisia merkittäviä kurssimuutoksia. 

– Oikein toteutettu suojaus vakauttaa kassavirtaa sekä parantaa liiketoiminnan ennustettavuutta, Vehnäinen sanoo.