Tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) kertoo, että metsätalouden kehityssuunnat jatkuvat melko samanlaisina kuin edeltävässä, PTT:n huhtikuussa julkaisemassa metsäsuhdannekatsauksessa.

– Selvä viesti on, että puulle on kysyntää tulevaisuudessa. Täytyy toki huomioida, että alueellisesti kysyntä hieman vaihtelee. Kun kuljetuskustannukset tuotantolaitoksille nousevat, ostajan halukkuus ostaa tietyllä hinnalla heikkenee. Mitä kauemmas tuotantolaitoksesta mennään, sitä vaimeampaa hintakehitys on.

Kaiken kaikkiaan puun hintakehitys pysyy Hornen mukaan melko maltillisena sahojen heikon tilanteen takia. Yksityismetsien bruttokantorahatulot kohoavat tänä vuonna 5–7 prosenttia ja ensi vuonna 3–5 prosenttia.

– Sahojen kannattavuus on heikko. Jos puun hinta nousisi selvästi enemmän kuin sahatavaran hinnat, toiminta menisi tappiolliseksi, eikä sitä pyöritettäisi pitkään.

Tänä vuonna metsätalouden hehtaarikohtainen keskimääräinen kannattavuus on yli 120 euroa.

Investoinnit vaikuttavat hakkuisiin

Viime vuonna puiden hakkuissa lyötiin ennätys, ja Hornen mukaan voidaan arvioida, että ne ovat saavuttaneet uuden tason. Hakkuut kasvavat tänä ja ensi vuonna 2–4 prosentin tahdilla.

– Tänä ja ensi vuonna on vielä korotusta. Jos uusia investointeja ei tule, silloin kasvu tasaantuu.

Eniten kasvua on ollut tänä vuonna koivutukin ja kuusikuitupuun hakkuissa. Myös mäntyleimikoiden hakkuut ovat jälleen kasvussa. Kasvavat hakkuumäärät lisäävät myös metsänhoidon investointeja.

Odotettavissa on, että ensi vuonna kasvu keskittyy erityisesti kuitupuuhun eli harvennusleimikoihin. PTT:n mukaan mäntykuidun vuotuinen keskihinta kasvaa 2–4 prosenttia, koivukuidun 1–2 prosenttia ja kuusikuidun 1–3 prosenttia.

Investointien rooli tuleviin hakkuumääriin on keskeinen. Toistaiseksi vielä ratkaisematon kysymys on Euroopan unionissa käsiteltävä, hiilinieluihin liittyvä lulucf-asetus.

– Suomea on pidetty erittäin vakaana markkinana ja turvallisena ympäristönä taloudellisille sijoituksille. EU:sta tuleva sääntely, joka asettaa raamit taloudelliselle toiminnalle, tuo ympäristön toisenlaiseen valoon ja aiheuttaa epävarmuutta markkinoille. Ulkomaisille investoijille tämä tuo varmaan lisäkysymysmerkkejä.

Hornen mukaan ulkomaisen rahan saaminen voi tulevaisuudessa olla hankalampaa kuin aikaisemmin.

Sahojen tilanne vaatii ratkaisuja

Ajankohtainen kysymys on myös kotimaisen sahateollisuuden kannattavuus. Tällä hetkellä sahat tekevät heikkoa tulosta – ja osa myös tappiota.

Tähän on vaikuttanut erityisesti mäntysahatavaran kysynnän lasku Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Tilannetta ovat hieman kohentaneet kuusisahatavaran uudet markkinat Kiinassa.

Puurakentaminen on kasvattanut suosiotaan Euroopassa, ja vienti vetää hyvin. Se kasvaa sahateollisuuden tuotantoa nopeammin. PTT:n arvion mukaan vienti nousee tänä vuonna yli 76 prosenttiin kaikesta tuotannosta. Euron vahvistuminen USA:n dollariin nähden pitää kuitenkin kannattavuuden heikkona.

– Pienelle, viennistä riippuvalle maalle oman valuutan, kuten euron, vahvistuminen suhteessa johonkin toiseen valuuttaan tarkoittaa sitä, että myytävistä tuotteista tulee kalliimpia tuontimaalle. Siten kilpailukyky jonkin toisen maan, kuten Ruotsin, kanssa heikkenee, jos heidän tuotteidensa hinta pysyy samalla tasolla.

Toisin sanoen, jos euro vahvistuu dollariin nähden, vientitulot pienenevät. Euromääräiset kustannukset pysyvät kuitenkin samoina.

Yksi keino kohentaa kotimaisen sahateollisuuden tilannetta olisi Hornen mukaan vilkastuttaa omakotirakentamista.

– Jos kotimaan kulutus lähtisi kymmenen hiljaisemman vuoden jälkeen omakotirakentamisen osalta nousuun, se nostaisi sahatavaran kysyntää kotimaassa.

Loppuvuodesta selviää myös, lähteekö Kanadan sahateollisuus korvaamaan mahdollisesti kutistuvia USA:n markkinoita Aasiasta. Se voisi kiristää kilpailua entisestään.

Sellun vienti kasvaa vauhdilla

Ensi vuonna Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan toiminta ja UPM:n Kymin tehtaan laajennus realisoituvat sellun viennissä, ja kasvu on kovaa. Tänä vuonna sellun vienti kasvaa 4–5 prosenttia, ja ensi vuonna vientimäärät kasvavat tästä vuodesta 15–17 prosenttia. Viennin osuus tuotannosta nousee ensi vuonna 38 prosenttiin.

– Äänekosken biotuotetehdas nostaa puun käyttöä ja erityisesti kotimaisen puun käyttöä uudelle tasolle. Se on heijastunut metsäpuolelle jo viime vuosina, koska puun ostot pitää tehdä hyvissä ajoin ennen käyttöä.

Keskimääräiset vientihinnat nousevat tänä vuonna 3–4 prosenttia viime vuoden vastaavasta lukemasta. Ensi vuonna odotettavissa on kuitenkin, että kasvava tarjonta kääntää hinnan laskuun.

Paperin kysyntä vähenee yhä, mikä heijastuu myös Suomen tuotantomääriin ja hintakehitykseen. Kartongin kysyntä jatkuu puolestaan vahvana, ja sen tuotantomäärät kasvavat. Samalla sen tuotantomäärät nousevat myös maailmalla, mikä pitää Suomen keskimääräisen vientihinnan nousun vähäisenä.

Pellervon taloustutkimus toteuttaa metsäsuhdannekatsauksen OPlle kolmesti vuodessa. Edeltävän kerran katsaus julkaistiin huhtikuussa.

​

Osallistu OPn Metsäsuhdannekatsaus-webinaariin 25.10. klo 18.00 - 19.00

Pääset ilmoittautumaan, osallistumaan ja myös myöhemmin katsomaan webinaarin tallenteen täältä‍.

Metsäsuhdannekatsauksen aiheena on metsäteollisuuden lopputuotemarkkinoiden ja puumarkkinan kehitys ja ennusteet vuosille 2017-2018. Asiantuntijoina ennustepäällikkö Janne Huovari ja tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta.

​