Suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää positiiviselta, edelleen, OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkisen mielestä. Haastattelua tehdään ajankohtana, jolloin julkisuudessa keskustellaan Jämsän Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta.

– Yksittäisen paperitehtaan lakkauttamisella on tietenkin aina suuri merkitys paikkakunnalleen. Mutta kun pohditaan metsäteollisuuden tulevaisuutta, niin tarkasteluun kannattaa ottaa iso kuva ja pitempi aikajänne.

Metsäteollisuudessa on käynnissä rakennemuutos, joka ulottuu joka sektorille.

– Paperin kysyntä on laskenut ja sen tuotannon merkitys on pienentynyt. Samaan aikaan toisten tuotteiden merkitys on kuitenkin kasvanut.

Parkkinen huomauttaa, että esimerkiksi kartonki, sellu, pehmopaperi sekä uudet puuta hyödyntävät biopolttoaineet ja biokemikaalit ovat mukavassa myötätuulessa. Myös puurakentamisen tulevaisuus vaikuttaa hyvältä.

– Kotimainen metsäteollisuus on tehnyt paljon kilpailukykynsä vahvistamiseksi. Suomessa on valtavasti alan tietotaitoa ja raaka-ainetta tarjoavia metsiä. Mutta samaan aikaan on toki muistettava, että aivan uusien tuotteiden vaatii myös aikaa.

Suomalaiselle metsäteollisuudelle lupaa hyvää se, että puusta ja kuidusta on niin moneksi.

Megatrendit avaavat mahdollisuuksia

Tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta on samaa mieltä Parkkisen kanssa. Hän huomauttaa, että alalla on oltava valppaana ja kehitettävä uusia ratkaisuja. Edessä on kuitenkin lupaavia mahdollisuuksia.

– Sinänsä tilanne ei ole uusi. Alalla on ollut ennenkin suhdannekuoppia. Metsäteollisuus on pystynyt aina sopeutumaan ja uudistamaan tuotevalikoimaansa.

Hornen mukaan monet maailmanlaajuiset megatrendit – esimerkiksi väestön kasvu, kaupungistuminen sekä Aasian ja Afrikan nousu - lupaavat hyvää suomalaiselle metsäteollisuudelle.

– Väestön kasvu ja muuttoliike kaupunkeihin lisäävät rakentamisen tuotteiden, mutta myös esimerkiksi pehmopapereiden kysyntää. Metsäteollisuudelle avautuu aivan uusia mahdollisuuksia, kun moniin aasialaisiin maihin syntyy merkittävä ostovoimainen keskiluokka. Myös Afrikassa ollaan siirtymässä kohti kuluttajayhteiskuntaa.

Digitaalisuuden ja verkkokaupan yleistymisen myötä pakkausmateriaalien kysyntä kasvaa entisestään.

– Digitaalisuus vaikuttaa myös sillä tavalla, että se tuo kuluttajat lähemmäksi tuottajia. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että yksittäiset kuluttajat ympäri maailmaa pystyvät tilaamaan itselleen tuotteita suoraan suomalaisilta puualan yrityksiltä.

Puurakentaminen nousussa

Horne huomauttaa, että markkinoita ohjaa myös vaatimus vastuullisuudesta. Puun kestävässä kasvatuksessa on huolehdittava esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta ja metsien hiilinieluista.

– Suomalaisen metsäteollisuuden valtteja on se, että meillä on paljon myös mekaanista metsäteollisuutta. Kun puut kasvatetaan ennen kaatamista tukkipuuksi asti, niin niihin sitoutuu paljon hiiltä.

Suomen valtio pyrkii lisäämään puurakentamista juuri ympäristösyistä.

– Ranskassakin on tehty vastaavia linjauksia. Puurakentaminen on mukavassa nousussa myös muualla.

Sellu – alan kuumin uutuus

Viime aikana tutkijat ja tuotekehittäjät ovat alkaneet katsoa myös vanhaa kunnon sellua aivan uudella tavalla.

Sellusta on jo tehty esimerkiksi tekstiilikuituja sekä muovia korvaavia uusia pakkausmateriaaleja. Pieneksi pilkotulle nanosellulle on löydetty mielenkiintoisia sovelluskohteita muun muassa lääketieteessä, solujen kasvatusalustana.

Horne huomauttaa, että suomalaiset ovat vahvoja paljon osaamista vaativissa high tech -tuotteissa.

– Esimerkiksi uusiutuvat raaka-aineet ja digiosaaminen kuulostaa aika hyvältä yhdistelmältä.

Hän mainitsee yhtenä mahdollisena tulevaisuuden ratkaisuna myös 3D-printtaamisen ja tulostuksessa käytettävän puupohjaisen materiaalin.

– Puulle on varmasti kysyntää myös tulevaisuudessa. Monet tutut käyttömuodot jatkuvat, mutta niiden rinnalle tulee varmasti myös sellaisia, joita emme pysty vielä oikein kuvittelemaankaan.