Suomalaiset asuntovelalliset ovat hyötyneet matalista koroista poikkeuksellisen pitkään. Lainojen yleisimmät viitekorot, euriborkorot, ovat olleet negatiivisia viime vuosikymmenen puolivälistä alkaen.

Nyt näköpiirissä on kuitenkin tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa korkotasoon nostavasti.

– Korkojen kehitykseen vaikuttavat euroalueen talouden näkymät, ennen kaikkea inflaationäkymä, muistuttaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua, ja sitä mitataan kuluttajahintaindeksillä. Kun hinnat nousevat, kuluttajien ostovoima heikkenee.

Ohjauskoron nosto hillitsee inflaatiota

Euroopan keskuspankki (EKP) voi hillitä inflaatiota nostamalla ohjauskorkoa. Nykyisin euriborkorkoja ohjaa ensisijaisesti keskuspankin talletuskorko eli korko, jolla pankit voivat tallettaa varoja keskuspankkiin. Nyt se on -0,5 prosenttia.

EKP on linjannut, että hintavakauden ylläpitäminen onnistuu parhaiten, kun inflaatiovauhti vakautetaan keskipitkällä aikavälillä kahteen prosenttiin. Jos EKP odottaa inflaatiovauhdin kiihtyvän yli kahden prosentin vallitsevilla koroilla pidemmäksi aikaa, ohjauskoron nosto on todennäköinen.

Euroopan keskuspankki tiedotti uusimmista korkopäätöksistään 10. maaliskuuta. Ohjauskorko päätettiin pitää ennallaan nollassa prosentissa. Samalla pankki kertoi nopeuttavansa taloutta elvyttävien arvopaperiostojen vähentämistä. EKP:n mukaan ohjauskorkoa aletaan muuttaa vasta jonkin aikaa sen jälkeen, kun arvopaperien ostot ovat päättyneet vuoden loppupuolella.

Heiskasen arvion mukaan EKP tulee todennäköisesti aloittamaan koron nostot vuoden lopulla.

– Jos taloustilanne sen sallii, korkoja nostetaan vähitellen.

Talouden epävarmuus vaikuttaa euriborkorkoihin

Inflaatiovauhdilla ja keskuspankin toimilla on suora yhteys asuntolainojen viitekorkoina käytettäviin euriborkorkoihin.

– Jos näkymä on se, että inflaatiovauhti ylittää EKP:n kahden prosentin tavoitteen, myös euriborkorkojen nousu on todennäköinen, Heiskanen sanoo.

Euriborkorkojen nousu nostaa myös asuntolainojen korkoja. Vanhoissa lainasopimuksissa korot voivat nousta, vaikka euriborkorot säilyisivät negatiivisina. Uudemmissa sopimuksissa korot nousevat vasta sen jälkeen, kun viitekorko nousee nollarajan yläpuolelle.

Euriborkorot voivat nousta, vaikka keskuspankit pitäisivät ohjauskoron ennallaan.

– Erilaisissa kriiseissä on nähty, että euriborkorot voivat nousta lyhyeksi ajaksi. Syynä on epävarmuuden lisääntyminen markkinoilla. Jos näin käy, nousu on todennäköisesti tilapäistä. Hintavakaus on keskuspankin ensisijainen tavoite, mutta kyllä keskuspankin täytyy aina huolehtia myös rahoitusvakaudesta. Sen ylläpitämiseen kuuluu se, että koroissa ei näkyisi epävarmuudesta johtuvaa heiluntaa.

Sota Ukrainassa lisää inflaatiopaineita

Sota Ukrainassa saattaa Heiskasen mukaan vaikuttaa korkoihin kahdella tavalla. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu synnyttää talouteen laajoja inflaatiopaineita ja antaa näin olleen perusteen korkojen nousulle. Toisaalta sota hidastaa tuntuvasti talouden kasvua, ja se taas puoltaa korkojen pitämistä matalana.

– EKP tavallaan on tavallaan puun ja kuoren välissä, ja kriisin kokonaisvaikutus korkoihin on todennäköisesti maltillinen. Jos katsoo markkinoiden odotuksia muutaman vuoden tähtäimellä, ne eivät ole eläneet juuri ollenkaan.

Euromaat joutuvat ottamaan lisää velkaa rahoittaakseen Ukrainan sodan myötä kasvavat puolustusmenot. Mittasuhteet ovat kuitenkin paljon pienemmät kuin koronapandemian aikaan, Heiskanen muistuttaa.

– Tällä erää euromaiden finanssipolitiikassa ei ole näköpiirissä korkokehityksen kannalta merkityksellistä muutosta. Myöskään euroalueen talouskasvun hidastuminen ei ole niin suurta, että se merkittävästi muuttaisi julkisen talouden kuvaa.

USA haluaa hillitä inflaatiota

USA:ssa on ilmeisiä paineita ohjauskoron nostoon, koska Bidenin hallinto haluaa hillitä yhä nopeampana laukkaavaa inflaatiota. Miten keskuspankki Fedin mahdollinen koronnosto vaikuttaisi eurooppalaisiin ja suomalaisiin korkoihin?

– Suoraa linkkiä ei ole, mutta elämme maailmassa, jossa talouteen ja korkoihin vaikuttavat tekijät ovat yhteisiä. Monesti se mitä USA:ssa tapahtuu, ennakoi tapahtumia Euroopassa. Yhdysvaltojen mahdollinen koronnosto tarkoittaisi sitä, että Euroopassakin koron nosto koron noston todennäköisyys jonkin ajan kuluttua kasvaisi.

Suorempi yhteys USA:n ja Euroopan talouksien välille syntyy valuuttamarkkinoiden kautta.

– Yhdysvalloissa talous on kasvanut Eurooppaa nopeammin ja myös korko-odotukset ovat voimakkaampia. Tässä tilanteessa dollari on vahvistunut euroon verrattuna. Se lisää inflaatiopainetta Euroopassa ja nostaa jonkin verran myös korko-odotuksia.

Näin korko-odotuksia voi arvioida

Korkotason kehittymistä voi arvioida muutaman keskeisen indikaattorin avulla. Tässä Reijo Heiskasen vinkit:

– Markkinoiden korko-odotuksia kuvaavat ennen kaikkea pidempien korkojen liikkeet. Lisäksi eri tahojen julkaisemia inflaatio-odotuksia kannattaa seurata. Jos talousennusteet pitävät kohtalaisen hyvin paikkansa ja Euroopan keskuspankki viestii selkeästi omista aikeistaan, lyhyen aikavälin kehitystä voi arvioida varsin hyvin EKP:n tiedotteiden perusteella.

Tutustu OP Ryhmän suhdanne-ennusteisiin ja talouskatsauksiin‍.