Aarno Dietz keksi apukeinon ”hiljaiseen epidemiaan” ja voitti innovaatiopalkinnon

Juna puksutti Iisalmesta Kuopioon, ja Aarno Dietz istui ravintolavaunussa.
Puhelin soi.

Soittaja oli Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Katriina Aalto-Setälä. Hän ilmoitti, että Dietzille oli myönnetty Pohjolan innovaatiopalkinto.

– Olin yllättynyt, Dietz sanoo.

Hän oli ajatellut, ettei aika olisi vielä kypsä hänen keksinnölleen TrueHearille. Se keskittyy kuulovikoihin, jotka ovat olleet Suomessa vuosikymmeniä laiminlyöty lääketieteen osa-alue.

Dietz tiesin tämän kokemuksesta.

Insinöörimäinen lääkäri

Aarno Dietz syntyi Savonlinnassa, mutta kävi koulut Saksassa. Hän haki lukion jälkeen saksalaiseen lääketieteelliseen ja pääsi sisään. Koulun oli kuitenkin määrä alkaa vasta seuraavana vuonna.

Dietz tuli viettämään välivuotta Suomeen mutta jäikin pidemmäksi aikaa, sillä Kuopiosta löytyi suomalainen vaimo. Dietz rakensi elämänsä Kuopioon.

Hän erikoistui Itä-Suomen yliopistossa korva-, nenä- ja kurkkutauteihin.

Tajusin, että kuuloa hoidetaan tavalla, joka ei ainakaan lyhennä hoitojonoa.

– Innostuin sisäkorvaistutteista. Niissä oli teknologiaa, joka kiinnosti. Alun perin minusta piti tulla insinööri.

Opintojensa jälkeen Dietz työskenteli vuosia erikoislääkärinä, kunnes hän alkoi tehdä väitöskirjaa. Sen pontena olivat huomiot käytännön työstä.

– Tajusin, että kuuloa hoidetaan tavalla, joka ei ainakaan lyhennä hoitojonoa.

Aikansa elänyt kuulotesti

Kuuloa on iät ja ajat testattu laittamalla ihminen äänieristettyyn koppiin kuulokkeet korvillaan. Kuulokkeisiin tulee piip-ääniä, joihin ihminen reagoi.

Tapa on huono, Dietz sanoo. Se ei vastaa tosielämää.

– Kuin näköä testattaisiin niin, että henkilö olisi pimeässä huoneessa, jonne tulisi valonvälähdyksiä, ja hän ilmoittaisi, että ’nähty’.

Kuulokojepotilaiden kuulemisen mahdollista paranemista ei myöskään systemaattisesti seurata.

– Se on sama kuin ihmisellä todettaisiin verenpainetauti ja aloitettaisiin lääkitys mutta verenpainetta ei enää sen jälkeen mitattaisi. Tämä on johtanut siihen, että kuulolaitteita lojuu ihmisten kaapeissa, koska niistä ei koeta olevan hyötyä.

Dietzin mukaan kuuloon liittyvä lääketiede kärsii tutkimusvajeesta, vaikka kuulonalenema on hiljainen epidemia.

– 80-vuotiaista 80 prosenttia kärsii siitä, mutta vain puolet heistä saa kuntoutusta. Potilaat eivät hakeudu hoitoon tai jos hakeutuvat, heidän pitää odottaa kuulolaitetta usein yli vuosi.

Kuulonaleneman oikea-aikainen hoitaminen olisi tärkeää, koska kuuleminen on keskeinen osa ihmisten vuorovaikutusta, toimintakykyä ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Kuulonkuntoutuksella voi mahdollisesti ehkäistä myös muistisairauksien riskiä. Kuulon ja muistisairauksien yhteyttä ei vielä ymmärretä, mutta asiaa tutkitaan.

Väitöskirjasta innovaatioon

Dietz aloitin väitöstutkimustyön vuonna 2010. Hän tutki uusia kuulotestejä yhteistyössä saksalaisen yliopiston kanssa.

Dietz halusi kehittää testin, joka mittaa kuulemista siellä, missä sillä on merkitystä – melussa, ryhmätilanteissa ja monimutkaisissa äänimaisemissa.

Sellaisissa ympäristöissä huonokuuloisilla on tosielämässäkin hankalaa.
Vuonna 2014 väitöskirja oli valmis. Dietz julkaisi artikkelin, jossa hän esitteli uudenlaisen kuulotestin.

Alkoi kymmenen vuoden kliininen jatkokehitys, ja nyt TrueHear on valmis laajamittaiseen pilottihankkeeseen Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Näin se toimii

Testattava istuu tilaan, jossa on tietokone sekä kaiuttimia. Hän tunnistautuu Kela-kortilla ja vastaa kuuloaan koskevaan kyselyyn.

Sen jälkeen alkaa puhehälytesti. Kaiuttimista kuuluu numerosarja ja taustahälyä, ja testattava pyrkii kuulemaan, mitä numeroita ääni luettelee. Hälytesti on kalibroitu tarkasti, ja se kertoo ihmisen kuulon tilanteen poikkeuksellisen hyvin.

– TrueHear keskittyy todelliseen kuulonvaraiseen suoriutumiseen ja tunnistaa perinteisiä testejä herkemmin arjessa ilmenevät kuulo-ongelmat.

Jos TrueHear saadaan skaalattua laajasti käyttöön, se voi lyhentää hoitojonoja ilman, että henkilöstöä täytyy lisätä.

Testin avulla sisäkorvaistutteita ja kuulolaitteita voidaan säätää tarkemmin kuin ennen, ja siksi niistä on enemmän hyötyä.

Testi säästää sekä kuulontutkijoiden että hoitajien työaikaa, koska se toimii itsepalveluna. Lähetteenkin testi tulostaa automaattisesti, ja koska tulokset tallentuvat, kuulon kehitystä on helppoa seurata.

Dietzin mukaan tämäntyyppiset innovaatiot ovat pakollisia terveydenhuollossa, koska hoidettavia tulee koko ajan lisää, mutta raha on tiukassa.

– Jos TrueHear saadaan skaalattua laajasti käyttöön, se voi lyhentää hoitojonoja ilman, että henkilöstöä täytyy lisätä.

Kilpailuetua paineesta

Suomalaisten vanheneminen ja haastava kansantaloudellinen tilanne pakottavat etsimään uusia keinoja terveydenhuollon kustannusten suitsimiseen.

Dietzin mukaan paineesta voi syntyä kilpailuetu. On pakko keksiä jotain uutta, ja keksinnöt voivat olla myös vientivaltti. Demografinen kehitys kun on samansuuntaista muuallakin Euroopassa, joskin vähän meitä jäljessä.

– Suomi voisi kehittää digitaalisia terveydenhuollon ratkaisuja, joita viedä myöhemmin ulkomaille.

Yliopistojen perusrahoituksesta leikataan. Innovaatiot syntyvät kuitenkin pitkäjänteisen tieteellisen tutkimuksen pohjalta.

Tämä vaatisi panostamista pitkäaikaiseen tutkimukseen. TrueHear on 15 vuoden kehitystyön tulos, ja sääntelyviidakon vuoksi menee edelleen aikaa ennen kuin se saadaan laajasti kliiniseen käyttöön.

Pitkäjänteinen kehitystyö ei vain tunnu olevan tällä hetkellä muodissa.

– Yliopistojen perusrahoituksesta leikataan ja sen sijaan panostetaan muutaman vuoden projektirahoituksiin. Innovaatiot syntyvät kuitenkin pitkäjänteisen tieteellisen tutkimuksen pohjalta.

Palkinto antaa uskoa

Kun Dietz sai Iisalmen-junassa puhelun, jossa hänen kerrottiin voittaneen Pohjola Vakuutuksen innovaatiopalkinnon, yllätystä seurasi hyvä fiilis.

Palkinto oli osoitus siitä, ettei työ ole mennyt hukkaan.

– Se tuntuu ennen kaikkea vahvalta rohkaisulta. Palkinto kuuluu kaikille niille potilaille, terveydenhuollon ammattilaisille ja kehittäjille, joiden kanssa tätä on rakennettu.