Vaikka ykköstyypin diabeteksen ja kakkostyypin diabeteksen oireet ovat samanlaisia, niiden puhkeamissyyt ja sairauden hoitaminen eroavat toisistaan. Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö kärsii insuliinin puutteesta.

Ihminen ei voi itse vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Suomessa noin 45 700 ihmistä sairastaa ykköstyypin diabetesta.

Tyypin 2 diabeteksessa on puolestaan kyse insuliiniresistenssistä eli solut eivät reagoi insuliiniin normaalisti. 

Haima yrittää aluksi korjata tilannetta tuottamalla enemmän insuliinia, mutta ajan myötä tämä ei enää riitä pitämään verensokeria normaalina, ja verensokeri alkaa nousta.

Tyypin 1 diabetekseen kuuluu aina insuliinihoito, mutta tyypin 2 diabeteksessa ensisijainen hoitokeino on elintapahoito.

Tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavat elintavat ja perimä.

– Ylipaino, vähäinen liikkuminen, tupakointi, korkea kolesteroli ja korkea verenpaine lisäävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sanoo Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä.

Erityyppisiä diabeteksia hoidetaan eri tavoin. Tyypin 1 diabetekseen kuuluu aina insuliinihoito, mutta tyypin 2 diabeteksessa ensisijainen hoitokeino on elintapahoito.

Elintapahoidon tärkeimpänä tavoitteena on saada sairaus remissioon eli palauttaa verensokeriarvot normaalille tai lähes normaalille tasolle.

– Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito valitaan sen mukaan, onko henkilöllä esimerkiksi diabeteksen liitännäissairauksia tai niiden korkea riski.

Enemmän nuoria sairastuneita

Tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden määrä on pysynyt vuosia vakaana, mutta tyypin 2 diabetekseen sairastuneita on jatkuvasti enemmän.

Yksi syy sairauden yleistymiseen on eläkeikäisten suuri osuus väestöstä, sillä tyypin 2 diabetes puhkeaa tyypillisesti noin 60-vuotiaana.

– Mutta valitettava uusi ilmiö on, että diagnoosi tuleekin jo 40 vuoden iässä, Pimiä lisää.

Hänen mukaansa tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen johtuu yhteiskunnallisesta muutoksesta. Aiemmin lapset leikkivät ulkona ja omaksuivat liikunnallisen elämäntavan.

Kakkostyypin diabetekseen sairastuneen ei pidä potea huonoa omaatuntoa, sillä perimän vaikutus sairauden puhkeamiseen on vahva.

Nykyisin liikkuminen on jakautunut kahtia: toiset liikkuvat paljon, toiset eivät lainkaan. Liikuntaa harrastamattomat ovat suuremmassa riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Myös syömisessä on tapahtunut muutos. Syömme enemmän ruokaa, jossa on aiempaa vähemmän ravintoaineita ja enemmän energiaa, kuten pikaruokaa. Lisäksi annoskoot ovat kasvaneet.

Lääkäri muistuttaa, että kakkostyypin diabetekseen sairastuneen ei pidä potea huonoa omaatuntoa, sillä perimän vaikutus sairauden puhkeamiseen on vahva.

Selvitä sairastumisriski helposti

Tyypin 2 diabetes saattaa olla pitkään oireeton ja päästä siksi etenemään salakavalasti. Omaa sairastumisriskiään voi arvioida tekemällä netissä kansansairauksien riskitestin‍.

Pimiän mukaan diabetes ei ole enää mikään uusi kansansairaus, sillä sairastuneiden määrä yltää jo noin puoleen miljoonaan.

– Tällä hetkellä arviolta 100 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Lääkäri kiittelee liikuntatuntien lisäämistä kouluissa ja toivoo, että ne kantavat hedelmää tulevaisuudessa.

Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Lisäksi hän haluaisi, että lapsiperheet saisivat enemmän tietoa ravinteikkaasta ruoasta, ja että jokainen valitsisi ruokakaupassa ostoskoriinsa nykyistä useammin Sydänmerkki-tuotteita.

Diabetesliiton ja Sydänliiton myöntämä Sydänmerkki kertoo siitä, että tuote on tuoteryhmässään terveyden kannalta muita vaihtoehtoja parempi valinta.