​

Mikä influenssasta tekee vaarallisemman kuin tavallisesta flunssasta?

Influenssan hoitoon kannattaa suhtauta vakavasti. Oireet ovat tavallista flunssaa rajummat: nopeasti nouseva kuume, lihas- ja nivelkivut, päänsärky, kuiva yskä ja yleinen huonovointisuus. Nuha ei yleensä kuulu influenssan ensioireisiin. Influenssa on yleensä tavallista flunssa pitkäkestoisempi ja siihen liittyy suurempi vaara saada vakava jälkitauti.

Kauanko influenssaa täytyy potea?

Influenssan alun rajumpien oireiden vaihe kestää yleensä 4-5 päivää. Yskä ja yleinen huonovointisuus kestävät noin 1-2- viikkoa ja täysin parantumiseen voi mennä useita viikkoja.

Täytyykö influenssan takia mennä lääkäriin?

Lääkäriin tulee hakeutua jos kuume kestää yli viikon, yleisvointi laskee, tai ilmenee rintakipua, tai hengenahdistusta tai poikkeuksellista voimattomuutta. Riskisryhmiin kuuluvien eli pienten lasten, vanhusten ja pitkäaikaissairaiden kannattaa hakeutua lääkäriin tavallista herkemmin. Kotona influenssaa voi hoitaa juomalla runsaasti nesteitä ja lepäämällä sekä käyttämällä tarvittaessa apteekista ilman reseptiä saatavia kuume- ja kipulääkkeitä.

Mitä jälkitaudit ovat?

Tavallisimmat jälkitaudit aikuisilla ovat keuhkokuume, keuhkoputken tulehdukset sekä poskiontelotulehdukset ja lapsilla lisäksi välikorvatulehdukset.

Olisivatko kaikki jälkitaudit ehkäistävissä kunnollisella levolla?

Jälkitaudit eivät aina ole ennaltaehkäistävissä levolla tai muullakaan tavalla. Rajuoireinen influenssa on aina vakava sairaus ja voi johtaa sairaalahoitoon varsinkin vanhuksilla ja pienillä lapsilla sekä tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavilla.

Koska rokote pitäisi ottaa?

Paras aika ottaa rokote on ennen influenssakauden alkamista marras-joulukuussa, mutta sen voi ottaa myös vuodenvaihteen jälkeen. Rokotuksen antama suoja tulee voimaan vasta 1-2 viikkoa rokotteen saamisen jälkeen.

Voiko rokotteesta olla haittaa?

Rokote on todettu turvalliseksi. Sitä on valmistettu 70-luvulta lähtien, jonka jälkeen on annettu miljoonia rokotteita eikä mainittavia haittavaikutuksia ole havaittu.

Jotkut kieltäytyvät rokotuksesta, koska ovat kokeneet saaneensa sen jälkeen flunssan. Tällaisissa tapauksissa on yleensä kyse siitä, että henkilö on altistunut juuri ennen rokotusta nuhakuumevirukselle ja saanut tästä syystä tavallisen flunssan. Itse rokotteesta ei influenssaa tai flunssaa voi saada.

Niin sanotun sikainfluenssapandemiarokotteen, eli Pandemrix- rokotteen ja narkolepsian yhteydestä on tullut paljon kysymyksiä. Kausi-influenssarokotteissa ei ole käytetty tehosteainetta, jonka nimenomaan sikainfluenssarokotteessa epäiltiin myötävaikuttaneen narkolepsiaan sairastumistapauksiin. Kausi-influenssarokotteen voi siis tästäkin näkökulmasta ottaa turvallisesti, eikä siitä voi saada narkolepsiaa.

Pistettävät rokotteet voivat aiheuttaa rokotuskohdan punoitusta ja aristusta. Joskus rokotetuille tulee lihas- ja nivelkipua, päänsärkyä tai lämpöä. Nämä oireet menevät ohi parissa päivässä ja niitä voit hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia.

Antaako rokote täyden suojan influenssaa vastaan?

Rokote ei anna täyttä suojaa tautiin, mutta jos taudin saa, se on lievempi ja toipuminen nopeampaa rokotteen saaneilla.

Rokotteen sisältöä vaihdellaan vuosittain kiertävien virustyyppien mukaan. Jos influenssan aiheuttama virus on jokin rokotteen sisältämistä virustyypeistä, se pienentää sairastumisriskiä 80-85%. Jos rokotteen sisältämät virustyypit eivät vastaa tautia aiheuttavia virustyyppejä, pienentää rokote kuitenkin sairastumisriskiä vähintään 50-60 %.

Rokotteen ottamalla et myöskään tartuta perheenjäseniä, työkavereita ja muuta lähiympäristöä. Rokotus vähentää myös sairaalahoidon ja antibioottihoitojen tarvetta.

Rokote kannattaa siis aina ottaa.

Rokotuksen lisäksi tärkein influenssan estämiskeino on ahkera ja kunnollinen käsien pesu! Katso video Näin peset kädet oikein‍.

Juttua varten on haastateltu Kuopion Pohjola Sairaalan Terveysmestari Asta Eerikäistä.

Voit varata ajan influenssarokotteeseen Pohjola Sairaalaan täältä‍.

​