Varmaan kaikki suomalaiset tietävät, mitä sanonta ”kevättä rinnassa” tarkoittaa. Kevään ja kesän tullen moni kokee olevansa esimerkiksi terveempi, sosiaalisempi tai saattaa ihastua herkemmin. Onko sanonnan takana jotain perää? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan on, ja se johtuu ensisijaisesti serotoniinista.

– Kun valoa tulee lisää, serotoniinin tuotanto alkaa voimistua aivojen hermosoluissa. Hermosolut tuottavat sitä hyvin vähän syksyn ja talven aikana. Kevään ja kesän tullen ero on selkeä.

Partonen listaa serotoniinin tuotannon lisääntymisen vaikutuksia:

– Mieliala kohenee, ärtymys vähenee, ollaan sosiaalisesti aktiivisempia. Ruokahalu hieman pienenee. Myös uni-valverytmi muuttuu, ja unesta tulee tiiviimpi paketti.

Toinen merkittävä vaikutus on, että valoisaan aikaan melatoniinin tuotanto estyy. Elimistö pystyy tuottamaan melatoniinia käpyrauhasessa suuria määriä vain yöllä ja silloinkin vain, kun on pimeää.

– Elimistö tuottaa kyllä melatoniinia kesälläkin, mutta lyhyemmän aikaa. Uni pysyy tiiviimpänä, kun unen katkoksia on vähemmän. Nukkuminen on siis tavallaan tehokkaampaa, ja moni on virkeämpi herätessään.

Kolmanneksi valon määrän lisääntyminen vaikuttaa suoraan elimistön sisäiseen kelloon eli joukkoon hermosoluja aivoissa, joka ylläpitää vuorokausirytmiä.

– Sisäinen kello tahdistuu paremmin, kun aamulla ja aamupäivällä silmiin tulee valoa. Toisaalta iltavalo aiheuttaa rytmin jätätystä. Aamun ja aamupäivän aikana ulkona oleskelu rytmittää elimistön kelloa paremmin, Partonen avaa.

Masentunut voi kokea valon toisin

Timo Partosen mukaan useimmat ihmiset kokevat, että elämänlaatu paranee ja virkeys lisääntyy keväällä ja kesällä. Mutta on myös tilanteita, joissa valolla ei ole niin suotuisia vaikutuksia.

– Osalle niistä, jotka ovat jo masentuneita, ylenmääräinen valo saattaa aiheuttaa ahdistusta ja häiritä nukkumista. Masentuneen elimistö voi reagoida eri tavalla kuin terveen. Valo voi aiheuttaa myös kipua. Kun valo tulee talamus-aivoalueelle, se ärsyttää hermosoluja tavallista enemmän, ja siitä voi tulla fyysinen kipukokemus.

Suurelle osalle ihmisistä valon vaikutukset tuovat kuitenkin oivan mahdollisuuden esimerkiksi painonpudotukseen.

– Liikunnallista aktiivisutta ja toimintatarmoa tulee lisää. Ruokahalun pienentyessä ja unen parantuessa painonhallinta onnistuu paremmin. Ei se toki itsestään tapahdu, vaan täytyy kiinnittää huomiota, että liikunta, ravinto ja uni ovat tasapainossa. Mutta kesä voi olla hyvää aikaa muutaman liikakilon pudotukselle, Partonen sanoo.

Jos valo häiritsee unta, kannattaa huolehtia, että makuuhuoneen saa riittävän pimeäksi.

– Pimennysverhot tai silmämaskit voi ottaa avuksi. Myös muu unihygienia on tärkeää kesälläkin, eli tulee huolehtia, että makuuhuone on rauhallinen ja lämpötila sopiva.

Aamulla valolle altistuminen vaikkapa työmatkalla on hyvä keino parantaa omaa vireystasoa.

Lämpöön sopeutuu parissa viikossa

Valon lisäksi tänä vuonna on saatu nauttia poikkeuksellisen aikaisesta lämpöaallosta.

Ympäristöterveyden dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja Keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta kertoo, että elimistöllä kestää 10 päivästä pariin viikkoon tottua lämpötilan nousun aiheuttamiin fysiologisiin muutoksiin. Muutokset ovat autonomisen hermoston aktivoimia.

– Kun ihminen oleilee lämpimässä, ihon lämpötila kohoaa ja pintaverisuonet laajenevat. Tarkoituksena on, että ylimääräistä lämpöä hukataan ympäristöön. Jos kehon lämpötila uhkaa kohota, tulee järeämpi keino käyttöön: hikoilu lisääntyy, sillä se hukkaa lämpöä tehokkaasti.

– Nämä fysiologiset muutokset aiheuttavat tuntemustasolla kuumuuden ja epämiellyttävyyden tunteita, ja stressiä erityisesti sydämelle, joka joutuu tekemään enemmän töitä.

Hiljalleen parin viikon aikana elimistö tottuu kuumuuteen ja jäähdyttää itsensä nopeammin. Ensimmäisenä muuttuvat tuntemukset.

– Jo muutama toistettu altistuminen kuumalle vaikuttaa niin, että lämpötilan kohoaminen ei enää tunnu niin voimakkaasti. Autonominen hermosto oppii, ettei lämpö ole henkeä uhkaava tilanne, jolloin vasteet vaimenevat.

Jäähdytysmekanismi tehostuu samalla. Pintaverisuoniston muutoksia nähdään parin viikon aikana. Hikoilutehokkuus paranee sopeutumisen myötä: hikoilun määrä lisääntyy huomattavasti ja se jäähdyttää paremmin.

Käyttäytyminen ratkaisee

Miten ympäri vuoden kuumassa ympäristössä elävät ihmiset eroavat esimerkiksi suomalaisista, jotka sopeutuvat vuoden aikana hyvinkin erilaisiin lämpötiloihin?

– On havaittu tietynlaisia viitteitä geneettisestäkin sopeutumisesta. Pigmentaatiokin viittaa siihen, että ihmisillä on erilaisia suojamekanismeja eri olosuhteita kuten kovaa auringonpaistetta vastaan, Ikäheimo sanoo.

Fysiologiset muutokset tapahtuvat kuitenkin nopeasti ja ihmisen elimistö sopeutuu erilaisiin olosuhteisiin. Ikäheimon mukaan ihmisen käytöksen muutos ja opitut toimintamallit ratkaisevat.

– Kuumissa maissa elävät ovat oppineet suojautumaan paremmin lämmöltä. Suomessa tutkimukset osoittaneet, että täällä on huonommin varauduttu kuumuuteen, kun taas meillä pärjätään kylmässä hyvin.

Ikäihmiset sopeutuvat hitaammin

Ylipäätään yksilölliset erot kuuman ympäristön vaikutuksissa ovat Ikäheimon mukaan huomattavia.

– Ikääntyminen on yksi tärkeimmistä sopeutumista heikentävistä tekijöistä. Iän myötä hikoilutehokkuus laskee ja janontunne heikentyy, jolloin nestehukan riski kasvaa, jos elimistö ei saa riittävästi nestettä kompensoimaan hikoilussa menetettyä.

THL:n ja Oulun yliopiston yhteistyössä toteutetussa FINRISKI-kyselytutkimuksessa on myös havaittu, että nuoriin verrattuna ikäihmiset kokevat huomattavasti matalammat lämpötilat kuumina, kuin nuoremmat. Iän lisäksi tietyt krooniset sairaudet voivat hidastaa sopeutumista. Myös fyysinen kunto vaikuttaa: hyväkuntoisilla ihmisillä on parempi hikoilutehokkuus sekä sydämen ja verisuoniston toiminta.

– Suomalaiset oireilevat paljon kuumassa, yleisimpiä oireita ovat väsymys, keskittymiskyvyn huonontuminen tai toimintakyvyn heikentyminen. Suurin osa oireista ei johdu kehon lämpenemisestä, vaan fysiologisista reaktioista kuumuuteen. Nämä voivat pahentaa olemassa olevan sairauden kulkua. Kuuman ympäristön vaikutukset kehoon voivat olla merkittävä ongelma työelämässä ja lisäävät esimerkiksi tapaturmariskiä, Ikäheimo sanoo.

Haittoja voi vähentää ainakin huolehtimalla nesteytyksestä.

– Jos hikoilee paljon, niin pitäisi riittävän nesteen saamisen lisäksi huolehtia suoloista. Kuumimmilla säillä kannattaa miettiä, onko järkevää liikkua raskaasti. Ilmava pukeutuminen, ja vaaleat värit auttavat myös, samoin yleisesti hyvin kuumuudelta suojatut talot ja niiden jäähdytysjärjestelmät, Ikäheimo muistuttaa.

Nauti nyt, kun valoa ja lämpöä on

Suomalaiselle sääkeskustelulle on tyypillistä jo kesän alussa alkaa varautua siihen, että kohta on taas syksy ja pimeää. Miten valoisasta ja lämpimästä kaudesta saa parhaan hyödyn irti ja voiko syksyyn jo jotenkin varautua?

– Parasta olisi vaan nauttia nyt tästä ajasta. Syksy tulee joka tapauksessa. Useimmilla vointi on parhaimmillaan kesällä, joten siitä kannattaa ottaa ilo irti ja pyrkiä järjestämään vapaata, jotta pääsee nauttimaan, THL:n Timo Partonen sanoo.

Sekä hän että Tiina Ikäheimo muistuttavat terveiden elämäntapojen merkityksestä.

– Liikunnallinen elämäntapa olisi nukkumisen ja mielialan kannalta suojaava tekijä, joten sitä kannattaa kesälläkin vaalia. Rasittavaa liikuntaa en tosin suosittele myöhään illalla harrastettavaksi, ettei uni siitä häiriinny, Partonen sanoo.

– Liikunta auttaa kestämään lämpöä, ja helteillä voi pyrkiä liikkumaan vaikka aikaisin aamulla, jotta se ei ole kuumuden takia liian uuvuttavaa, Ikäheimo sanoo.

Lue seuraavaksi: Tuntuuko, että teet helteellä nopeasti työt pois alta? Olet väärässä – työn tuottavuus voi laskea