Kiitos lääketieteen ja diagnostiikan kehittymisen, ihmisten elämänlaatu ja eliniän odote on parantunut merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Onkin ennustettu, että lähivuosikymmeninä yhä useampi elää 100-vuotiaaksi. Sairaudet havaitaan ajoissa, ja lääkkeiden ansiosta niitä voidaan hoitaa tehokkaasti ja taata laadukas elämä.

Tämä on positiivinen asia myös työssä pysymisen ja jaksamisen kannalta.

Pitkällä aikavälillä elinajanodotteeseemme on kuitenkin vaikuttanut eniten hygienia, parantunut ruokavalio ja antibiootit, toteaa THL:n tutkimusprofessori Markus Perola.

– Elintapamuutokset, kuten rasvattomien tuotteiden käyttö ja tupakoimattomuus, ovat vähentäneet merkittävästi sydäntauteja, Perola perustelee ja mainitsee reilut 50 vuotta sitten startanneen Pohjois-Karjala-projektin.

Myös hoitojen teho ja saatavuus ovat nykyään aivan toista luokkaa kuin vuosikymmeniä sitten.

– Kun aloittelin lääkärin töitä 30 vuotta sitten, sepelvaltimokuvaukseen oli viikkojen jono. Nyt kuvaus voidaan tarvittaessa tehdä saman tien, Perola kertoo.

Tulevaisuudessa lihavuutta liitännäissairauksineen ei kenties ole

Valitettavasti lihavuus alkaa olla uusi kansantauti, joka altistaa monille sairauksille.

On jo pitkään tiedetty, että lihavuus altistaa tyypin 2 diabetekselle ja laihduttaminen normaalipainoiseksi ehkäisee taudin syntymistä. Lisäksi ylipainoisella on kohonnut riski sydän- ja verisuonitaudeille, syöville, unettomuudelle ja uniapnealle sekä nivel- ja liikuntaelinsairauksille, mutta myös mielenterveysongelmille.

Siksi lihavuuden hoito olisi ensiarvoisen tärkeää monien sairauksien ehkäisyssä. Normaalipainon tavoittaminen on kuitenkin monelle hyvin vaikeaa. 

Aikaisemmin tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettiin lääkkeitä, jotka laskivat verensokeria ilman ennusteellista vaikutusta potilaan elinikään, nyt uudet lääkkeet tasaavat verensokeria ja laskevat jopa painoa. Ne hillitsevät näläntunnetta ja tekevät kylläiseksi vähemmällä ruoalla sekä pienentävät myös sydän- ja verisuonitautien riskiä.

– Tyypin 2 diabetesta sairastaville on tarjolla näillä periaatteilla toimivia GLP-1-agonisteja ja SGLT2-estäjiä, joista ensimmäisiin kuuluu julkisuudessa paljon kohuttu laihdutuslääke Ozempic.

Perola kertoo, että tuloillaan on vielä aiempaakin tehokkaampia lääkkeitä, jotka hoitavat nimenomaan lihavuutta. Tällä hetkellä lääkkeet ovat hyvin kalliita, ja hyvä kysymys onkin, että onko Suomella varaa hoitaa niillä lihavuutta.

– Kun patentit raukeavat reilun 10 vuoden päästä, lääkkeiden hinta laskee. Voi olla, että tulevaisuudessa lihavuus on hyvin harvinaista, Perola visioi. 

" "
Perolan mukaan terveydenhuollon kriisi ei vaikuta vain hoidon saatavuuteen, vaan kipeästi myös tutkimukseen.

Sairauksia diagnosoidaan ajoissa

Ennen tehokkaita lääkkeitä korkea verenpaine ja kolesteroli olivat merkittäviä sydäninfarktien, aivohalvausten ja sydämen vajaatoiminnan aiheuttajia. Nykyään nämä kyetään tunnistamaan ajoissa, kunhan potilas itse hakeutuu tutkimuksiin ajoissa.

Uusien verenpaine- ja kolesterolia alentavien lääkkeiden ansiosta ihminen voi elää laadukasta elämää korkeasta verenpaineesta ja kolesterolista huolimatta.

Esimerkiksi kolesterolin hoidon mullistivat statiinit, jotka laskevat haitallisen LDL-kolesterolin määrää veressä. Uudet biologiset PCSK9-estäjät kehitettiin erityisen korkean kolesterolin hoitoon potilailla, jotka eivät siedä statiineja tai tavoita tavoitekolesteroliarvoja perinteisillä statiineilla.

– Sydäntauteja sairastaville tarkoitetut PCSK9-estäjät laskevat kolesterolin hyvin matalalle tasolla hoitoannoksella, johon normaalilla statiinilla ei ylletä.

Alzheimerin tautiin on toistaiseksi olemassa vain tautia hidastavia lääkkeitä, mutta uusia kandidaatteja on kehitteillä. Tähän saattaa kuitenkin mennä vielä tovi, ja Perolan mukaan niiden lopulliset vaikutukset näkyvät vasta, kun lääke on kansalaisten käytössä. 

Syövän kuolemanriski vähentynyt merkittävästi

Markus Perola muistuttaa myös, että vaikka paras tapa välttää sairauksia olisi välttää riskejä, kuten ylipainoa, osa meistä on syntyjään altis joillekin taudeille. Geenitutkimusten perusteella uusia kalliita lääkkeitä voitaisiin mahdollisesti ohjata juuri korkean riskin potilaille.  

Kehitteillä olevat immunoterapiat ovat avanneet syövän hoidossa uusia hoitomahdollisuuksia.

Geenitutkimuksessa onkologia eli syöpäsairauksien hoito on edelläkävijä, ja se mahdollistaa aiempaa tarkemmat diagnoosit ja hoidot, jotka voidaan räätälöidä potilaan geneettisen profiilin mukaan.

Syöpäkään ei ole enää yhtä kohtalokas sairaus kuin menneinä vuosikymmeninä. Kuvantamis- ja seulontamenetelmät ovat kehittyneet, ja hoidot ovat entistä tehokkaampia. 

Immunoterapiat ovat vasta kehitteillä, mutta ne ovat avanneet syövän hoidossa uusia hoitomahdollisuuksia erityisesti tilanteissa, joissa perinteiset hoidot eivät ole toimineet. Immunoterapia hyödyntää potilaan omaa immuunijärjestelmää taistelussa syöpäsoluja vastaan aktivoimalla tai parantamalla immuunijärjestelmän kykyä tunnistaa ja tuhota syöpäsoluja.

– Kehitteillä on myös syöpävastaisia rokotteita, ja tästä jo yksi esimerkki on kondyloomarokote, Perola mainitsee. 

Hän kertoo myös, että koronarokotteen mRNA-tekniikka oli menestys, ja samaa tekniikkaa hyödynnetään myös syöpien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. 

Pitkällä iällä on kääntöpuolensa

Pitkän iän haittapuolena on Perolan mukaan se, että ihminen ehtii elämänsä sairastua pariinkin vakavaan tautiin. Pitkäikäisyys tuo yhteiskunnalle kustannuksia, ja uudet kalliit lääkkeet herättävät eettisen kysymyksen: kenen kuuluu kustantaa ne potilaalle? 

Väestön ikääntyminen ja meneillään oleva terveydenhuollon kriisi voi tarkoittaa sitä, että yksityisten terveysvakuutusten kysyntä lisääntyy. 

Terveysvakuutusten kysyntä on kovaa.

Pohjola Vakuutuksen henkilövakuuttamisen johtaja Jarkko Pärssinen kertoo, että julkisen terveydenhuollon ruuhkautuminen näkyy vakuutuspuolella. 

– Terveysvakuutusten kysyntä on kovaa, ja suurin piikki kysynnässä nähtiin alkuvuonna 2023. Vakuutuksia käytetään yksityisen terveydenhuollon puolella enemmän kuin aikaisemmin. Myös lääkkeiden korvaukset ovat kasvaneet, Pärssinen kertoo.

Hän ennustaa, että jos lääkkeiden hinnat nousevat tai markkinoille tulee uusia kalliita lääkkeitä, yhä useampi ottaa yksityisen terveysvakuutuksen saadakseen mielenrauhan. 

Siihen, näkyykö vakuutusten mahdollinen kysynnän kasvu vakuutusten hinnoissa, Pärssisellä ei ole ennustetta. Tulevaisuudessa vakuutuksiin on kuitenkin mahdollista valita erilaisia laajuuksia. 

– Joku voi haluta suppeamman vakuutuksen, jossa korvattaisiin esimerkiksi vain hoito mutta ei lääkkeitä, toinen puolestaan voi haluta täyden korvauksen. Tällainen luonnollisesti vaikuttaa vakuutusten hintaan.

Terveydenhuollon kriisi vaikuttaa tutkimukseen

Markus Perolan mukaan terveydenhuollon kriisi ei ainoastaan vaikuta hoidon saatavuuteen. Sillä on myös väistämättä vaikutuksia siihen, miten sairauksia pystytään tulevaisuudessa taklaamaan. 

– Jos ei ole varaa hoitaa potilaita, myös tutkimuksen tekeminen jää sivuraiteelle. Uusia hoitoja ja lääkkeitä ei tule ilman tutkimusta. Suuri huoleni on se, että kun keskitytään talouteen, sairauksien ennaltaehkäisy ja potilaan hoito voi heikentyä, Perola huokaa. 

Hänestä ei voida luottaa siihen, että tutkimusta tehdään rapakon takana, vaan myös Suomi tarvitsee omaa tutkimustyötä. 

– Ilman sitä meiltä puuttuu taito tulkita muiden tekemiä tutkimuksia. Jos se kerran häviää, sitä on vaikea palauttaa.