Sydäninfarkti alkaa usein fyysisen rasituksen yhteydessä, mutta voi saada alkunsa myös henkisestä rasituksesta. Tyypillisin sydäninfarktin oire on voimakas puristava kipu rinnassa. Toisinaan kipu voi tuntua leukaperissä ja hartioissa asti.

Aina sydäninfarktiin ei kuitenkaan liity voimakasta kipua. Kohtaus voi tuntua myös ahdistuksen tunteena rinnassa, huonovointisuutena, ylävatsaoireina tai hengenahdistuksena.

Usein lievät sydänkohtauksen oireet sekoitetaan närästykseen. Jos närästyksen tunne ilmaantuu uudessa tilanteessa, esimerkiksi fyysisen rasituksen yhteydessä, on syytä huolestua.

Toisen ihmisen sydänkohtausta voi olla vaikea tunnistaa. Jos ihminen on harmaan värinen ja kylmänhikinen, on tärkeää kysyä onko kaikki hyvin ja soittaa tarvittaessa hätänumeroon.

Soita hätäkeskukseen heti

Sydäninfarkti johtuu yleensä sepelvaltimotaudin aiheuttamasta sepelvaltimon tukoksesta. Mitä nopeammin potilas pääsee sairaalahoitoon, sitä nopeammin tukkeutunut valtimo saadaan auki eikä sydänlihas ehdi mennä kuolioon.

Jos itsellä tai toisella ilmaantuu sydäninfarktin oireita, hätänumeroon soittamista ei pidä epäröidä. Ei edes silloin, kun oireet ovat vähäisiä. Oireiden tarkkailu ja avun soittamisen viivyttely kasvattaa kuoleman ja vammautumisen riskiä. Sydäninfarktin kohdalla jokainen minuutti on arvokas.

Anna aspiriini ensiavuksi

Kun ambulanssi on soitettu, sydäninfarktipotilaan on tärkeää asettua lepoasentoon. Jos henkilö ei ole aspiriinille allerginen, voi ensiavuksi pureskella aspiriinin tai muun asetyylisalisyylihappoa sisältävän lääkkeen. Aspiriini estää veren hyytymistä.

Aloita paineluelvytys elottomalle potilaalle

Jos sydäninfarktipotilas on eloton, aloita paineluelvytys hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Elvyttämisen tarkoitus on ylläpitää elottoman henkilön verenkiertoa ennen ambulanssin saapumista. Pikaisesti aloitettu elvyttäminen lisää potilaan henkiinjäämismahdollisuuksia huomattavasti.

Jos lähistöllä on defibrillaattori eli sydäniskuri, älä epäröi käyttää sitä. Laite tunnistaa sydänpysähdyksen aiheuttaneen rytmihäiriön ja neuvoo laitteen käyttäjää toimimaan oikein ja turvallisesti. Lähimmän defin löydät defi.fi-rekisteristä.

Asiantuntija: Sydänliiton kehittämispäällikkö Mari Blek-Vehkaluoto.