Rasvamaksa piinaa suomalaisia – näin se syntyy ja näin siitä on mahdollista päästä eroon

Rasvamaksan lääketieteellinen määritelmä on, että kun yli viisi prosenttia maksan soluista on rasvapisaroita, puhutaan rasvamaksasta. Tavalliselle ihmiselle tämä ei kerro vielä mitään.

Sen sijaan hyvä tapa tietää, onko itsellä mahdollisesti rasvamaksa, on mitata vyötärönympärys. Jos vyötärönympärys on naisella yli 90 senttiä tai miehellä yli 100 senttiä, rasvamaksan todennäköisyys on suuri. Tiedetään nimittäin, että jos rasvaa kertyy paljon vyötärön kohdalle, sitä on myös sisäelinten ympärillä ja maksan sisällä.

Rasvamaksan merkkejä voivat olla myös lääkärissä todettu korkea verensokeri, korkeat kolesterolit tai triglyseridiarvojen nousu.

Normaalipainoisilla rasvamaksaa esiintyy 1–2:lla ihmisellä kymmenestä, ylipainoisilla taas 7–8:lla kymmenestä.

Näin rasvamaksa syntyy

Rasvamaksa syntyy, kun aineenvaihdunta häiriintyy. Vaivaan liittyy aina niin sanottu insuliiniresistenssi. Käytännössä se tarkoittaa, että haiman erittämä insuliinihormoni, jonka tarkoitus on siirtää verensokeri soluihin energianlähteeksi, ei enää toimi kunnolla. Sokeri jää siis maksassa maksasolujen ulkopuolelle. Maksa pyrkii selviämään sokeritulvasta sillä, että se muuttaa sokerin rasvaksi ja jättää maksaan sen, mitä se ei pysty siirtämään verenkiertoon.

Rasvamaksan riskiä lisäävät ylipaino, huono ruokavalio, liikunnan puute, stressi sekä ympäristömyrkyt. Myös runsas makeisten ja virvoitusjuomien nauttiminen voi lisätä riskiä saada rasvamaksa.

Miksi rasvamaksa on huono asia?

Rasvamaksa ei vielä ole varsinainen sairaus, mutta se on riski sairastua. Eli kun maksaan kertyy rasvaa, se lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, maksakirroosiin ja maksasyöpään.

Painonpudotus auttaa, mutta myös liikunta itsessään auttaa vähentämään rasvamaksaa. Tutkimusten mukaan sauvakävely auttaa vyötärölihavuuteen tehokkaasti, ja lisäksi tanssi on hyvä laji. Ylipäänsä kannattaa harrastaa lajeja, jossa vyötärön alueelle tulee liikettä.

Entä ruokavalio? Kaikki tietävät, että kannattaisi syödä paljon kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja ja välttää sokeria ja kovia rasvoja. Helppo sanoa, mutta joskus vaikea toteuttaa. Mitkä ovat ne ensimmäiset askeleet, millä ruokavaliota voi lähteä parantamaan, jos tulee syötyä usein epäterveellisesti ja on koukussa karkkeihin?

Ei tarvitse tehdä ruokaremonttia kerralla, vaan kannattaa aloittaa siitä, että syö kunnon ateriat joka päivä. Eli tarpeeksi iso aamupala ja ainakin yksi tai mieluiten kaksi täyttävää lämmintä ruokaa päivässä. Karkinsyönnistä ei kannata vielä tässä vaiheessa murehtia.

Kun saa ateriarytmin kuntoon, voi lisätä ruokaan kasviksia ja hedelmiä, ja lisäksi katsoa, että syö tarpeeksi proteiinia. Proteiini tasaa verensokeria ja pitää kylläisyyttä yllä. Vastaavasti nopeita hiilihydraatteja kannattaa vähentää tai jättää pois, eli ruualla voi ottaa vain yhden perunan tai ottaa lisukkeeksi pelkkää salaattia tai kasviksia perunoiden sijaan.

Sekin auttaa, jos vaihtaa karkit muihin herkkuihin. Karkit kun ovat lähes kokonaan pelkkää glukoosi-fruktoosisiirappia, joka koukuttaa enemmän kuin tavallinen sokeri. Eikä karkeissa ole kuituja tai proteiinia tasaamassa verensokeria.

Miten rasvamaksasta pääsee eroon?

Rasvamaksa syntyy helposti – mutta myös lähtee helposti, kun muuttaa elintapoja. Ja kun pudottaa painoa, rasva lähtee maksasta ensimmäisten joukossa. Jos ylipainoa on 30 kiloa, niin jo viiden kilon painonpudotus voi saada maksassa merkittävän muutoksen aikaan.

Vyötärönympäryksen palautuminen alle 90:een tai 100:aan on hyvä merkki siitä, että on saanut rasvamaksan pois. Mutta muutoksen huomaa myös omassa olossa: vointi on virkeämpi.

Asiantuntija jutussa toimi ravitsemusterapeutti Marja Ruuti. Lähde: Terveyskirjasto‍

Lue myös:

Huolestuttaako terveys? 7 syytä varata terveystarkastus‍

Mahatauti tarttuu herkästi – ja näin se etenee kropassasi‍

Apua, punkkisesonki on täällä taas! Kannattaako punkkirokote?‍

Artikkeli on julkaisu 13.9.2018 ja sitä on päivitetty 18.4.2023.