Työterveyslääkäri Martti Rechardt sanoo, että ikävuosia ei kannata kytätä, kun miettii terveystarkastukseen menoa.

– Työpaikoilla ennen yleisistä ikäryhmätarkastuksista on pyritty pois, koska niillä ei ole saatu haluttuja tuloksia. Tutkimusten mukaan työkyky ei ole parantunut.

Sen sijaan Rechardt neuvoo ohjeeksi, että terveystarkastukseen voi hakeutua milloin tahansa, jos jokin terveysasia mietityttää.

– Jos esimerkiksi kolmekymppisenä muistelee, kuinka isä sairastui sydäntautiin saman ikäisenä, niin kannattaa käydä tutkituttamassa, onko itselläkin kohonnut sydän- ja verisuonitautiriski.

Rechardtin mukaan yksi terveystarkastus riittää jo pitkälle. Jos siinä ei löydy mitään erityistä, eikä oireita ole, terveystarkastuksessa ei tarvitse käydä vuosiin.

– Jos taas jotain huomataan, esimerkiksi korkea kolesteroli tai iso riski sairastua kakkostyypin diabetekseen, jatkosuunnitelma tehdään lääkärissä. Tyypillinen seurantaväli on yksi vuosi.

Työterveyshuollon suosituksena on, että terveydenhoitaja tekee ensin kartoituksen ja määrää laboratoriokokeet. Lääkärin mennään jatkossa tarpeen mukaan.

Jokaisen kannattaisi ainakin kerran elämässään arvioida terveysriskinsä. Osaa terveysriskeistä voi itse arvioida kotona. Niiden perusteella voi puolestaan miettiä, olisiko tarkemmalle terveystarkastukselle syytä.

Kannattaako varata terveystarkastus? Arvioi näistä terveysriskisi

Verenpaine

On hyvä mitata verenpaineensa muutaman vuoden välein. Koholla oleva verenpaine voi johtaa useisiin sydän- ja verisuonisairauksiin, esimerkiksi valtimoiden kovettumiseen tai aivohalvaukseen.

Kun selvität verenpainettasi, tee mittaus useana päivänä aamuin ja illoin. Mittaa aina kaksi kertaa peräkkäin. Älä tee mitään kuormittavaa tai juo kahvia puoleen tuntiin ennen mittausta.

Hyvän kotona mitatun verenpaineen suositusarvo on alle 135/85. Jos verenpaine on jatkuvasti yli 140/90, kannattaa käydä lääkärissä.

BMI

Omasta painoindeksistään kannattaa olla selvillä, sillä ylipaino lisää riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään, kakkostyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Se saattaa myös pahentaa niveloireita, jotka alkavat monilla keski-iässä.

Painoindeksin laskemiseen on kaksi tapaa. Perinteinen tapa on jakaa paino pituuden neliöllä. Netistä löytyy tähän paljon laskureita, esimerkiksi tämä: www.laskurit.fi/painoindeksi.

Uudempi tapa taas on numeerisen analyysin professori Nick Trefethen kehittämä. Trefethen mukaan uusi tapa ottaa huomioon esimerkiksi sen, että pituus saattaa vääristää painoindeksiä hieman.

Laskuri uuden painoindeksin laskemiseen löytyy täältä.

Vyötärönympärys

Vyötärönympärys kertoo, paljonko vatsaontelossa on rasvaa. Vatsaonteloon kertyvä rasva puolestaan lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen.

Kääri mittanauha noin kaksi senttiä navan yläpuolelle. Hengitä ulos, ja katso sitten mittaustulos uloshengityksen lopuksi.

Naisilla vyötärönympäryksen riskiraja on 80 cm, miehillä 94 cm.

Sukurasitteet

Kirjaa ylös, onko vanhemmillasi tai sisaruksillasi ollut sydän- ja verisuonitauteja, syöpää tai tyypin 2 diabetesta. Mikä sairaus heillä on ollut, ja minkä ikäisenä?

Tutkimuksissa on huomattu, että alle 50-vuotiaana sepelvaltimotukokseen kuolleilla miehillä on usein ollut geneettinen alttius saada tukoksia. Tyypillisesti sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvat yli 55-vuotiaat miehet ja yli 65-vuotiaat naiset.

Perinnölliseen syöpäalttiuteen liittyy usein se, että lähisukulainen on sairastunut syöpään nuorena, alle 40-vuotiaana, tai että moni lähisukulainen on sairastanut saman syövän. Perinnöllisinä pidetään varsinkin rinta- ja suolistosyöpää.

Myös tyypin 2 diabetekseen liittyy usein perinnöllinen alttius. Riski sairastua on 40 prosenttia, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes. Jos taas molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes, riski sairastua on peräti 70 prosenttia.

Masennustesti

Masennus on kaikenikäisten sairaus: noin 10–15 prosenttia ihmisistä sairastuu siihen jossain elämänsä vaiheessa. Pitkittyneenä masennus on yleinen syy ennenaikaiselle eläkkeelle jäämiselle.

Silloin tällöin kannattaa tehdä masennustesti. Suomessa on yleisesti käytössä niin sanottu DEPS-seula. Se on vain suuntaa-antava, mutta jos siitä saa yli yhdeksän pistettä, on hyvä varata aika psykologille tai keskustella lääkärin kanssa.

DEPS-testi löytyy esimerkiksi Mielipalveluiden sivuilta.

Diabetesriskitesti

Tyypin 2 diabetes on siitä salakavala sairaus, että se kehittyy hitaasti vuosien kuluessa, eikä oireita välttämättä huomaa helposti. Oireita saattavat olla esimerkiksi väsymys aterian jälkeen, jalkasäryt, uupumus ja lihaskouristukset. Tyypin 2 diabetes ilmaantuu yleensä 30. ikävuoden jälkeen.

Riskiään sairastua kakkostyypin diabetekseen voi arvioida netistä löytyvällä diabetesriskitestillä. Testiin syötetään esimerkiksi perintötekijät, vyötärönympärys ja tietoa elämäntavoista.

Muistipelit

Muistisairauksia alkaa esiintyä yleensä 60 ikävuoden jälkeen. Jos muistioireita tulee ennen sitä, ne usein liittyvät johonkin muuhun asiaan, kuten työstressiin tai masennukseen. Joka kolmas yli 60-vuotias kertoo kärsivänsä muistioireista.

Muistiliitolta löytyy muistisairauksien riskitesti. Sekä iPhonelle tarkoitettu puhelinsovellus, joka sisältää muun muassa muistipelejä.

Varsinainen muistitestaus tehdään kuitenkin lääkärissä. Esimerkiksi niin sanottu MMSE-testi on laajalti käytössä älyllisen toimintakyvyn arvioinnissa.

Asiantuntija: Työterveyslääkäri Martti Rechardt Pohjola Terveydestä

Lähteet: Diabetesliitto, Kaikkisyovasta.fi, Muistiliitto, Painoindeksi.org, Sydänliitto, Terveyskirjasto, Terve.fi, Vastaamo

Lue myös: Näin tunnistat sydänkohtauksen – lievät oireet sekoittuvat joskus närästykseen