Suonenveto tulee yleensä öisin. Vaikka se varmasti herättää ja voi saada huutamaan tuskasta, se on sänkyolosuhteissa yleensä vaaraton.

Suonenvedosta eli lihaskrampista ei ole yleensä muuta haittaa kuin epämukavuus ja hetkellinen kipu, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Henri Miettinen.

– Suonenvedot ovat hyvin yleisiä, ja yleensä ne ovat hyvälaatuisia, Miettinen sanoo.

Joskus harvoin syyksi paljastuu vakavampi vaiva.

Nyrkkisääntö on, että jos oireet pitkittyvät ja häiritsevät elämää, kannattaa aina mennä lääkäriin.

– Taustalla voi olla erilaisia sairauksia, kuten munuaissairaus tai kilpirauhaseen, maksaan, hermostoon tai neurologisiin asioihin liittyvä ongelma.

Tällöin ihmisellä on tavallisesti muitakin oireita kuin suonenveto. Nyrkkisääntö on, että jos oireet pitkittyvät ja häiritsevät elämää, kannattaa aina mennä lääkäriin.

Tavallisesti suonenveto lähtee kotikonstein.

– Yleensä venytys auttaa, siitä se usein laukeaa. Myös hieronnasta voi olla apua.

Riskitekijöinä alkoholi ja kofeiini

Suonenveto voi iskeä ylävartaloonkin, mutta yleensä se ilmenee alaraajassa, etenkin pohkeessa. Tämä saattaa johtua siitä, että alaraajoihin kohdistuu kehonosista suurin kuormitus ja ne tarvitsevat eniten happea.

Tavallisesti krampin laukaisee kova treeni. Myös ikä vaikuttaa suonenvedon esiintymiseen: mitä vanhempi ihminen, sitä alttiimpi hän tälle viheliäiselle vaivalle on.

Useiden tutkimusten mukaan magnesiumvalmisteet eivät vähennä lihaskramppeja.

Elimistön neste- ja suolatasapaino vaikuttavat suonenvedon riskiin. Jos kroppa on erittäin kuiva, riski kasvaa. Etenkin kuumilla keleillä kannattaa siis juoda runsaasti vettä.

Yksi tapa ehkäistä suonenvetoa on välttää liiallista alkoholinkäyttöä – se kun kuivattaa kehoa. Niin tekee myös kofeiini, joten senkin suhteen on syytä olla maltillinen.

Magnesiumvalmisteita käytetään joskus ennalta ehkäisemiseen. Tieteen valossa siitä ei ole apua. Useiden eri tutkimusten mukaan magnesiumvalmisteet eivät vähennä lihaskramppeja.

Suonenveto on avovesissä vaarallinen

Suonenvetoon itsessään ei kukaan kuole, mutta jos se iskee väärässä paikassa, tilanne voi olla tukala ja pahimmillaan hengenvaarallinen.

Riskialtista on esimerkiksi se, jos on uimassa syvässä vedessä ja raaja menee kramppiin.

– On se paha tilanne, minulla on omakohtainen kokemuskin sellaisesta, Miettinen tietää.

Siksi ei kannata mennä yksin avoveteen uimaan. Pahimmillaan siinä voi hukkua.

Miettiseen suonenveto iski uimahallissa. Silloin hengenvaaraa ei ehtinyt syntyä, sillä hän sai otettua tukea ratojen välissä olevista kellukkeista, joiden varassa hän pystyi venyttämään raajaa.

– Mutta jos suonenveto iskee avovedessä niin, että jalat eivät yllä pohjaan, kyllähän siinä äkkiä tulee hätä. Siksi ei kannata mennä yksin avoveteen uimaan. Pahimmillaan siinä voi hukkua.

Mitä sitten voi tehdä, jos juilii pahasti ja yllättäen keskellä järvenselkää? Ainakin rauhallisuus on valttia.

– Ei kai siinä muuta vaihtoehtoa ole kuin yrittää ottaa varpaasta kiinni ja venyttää, jotta se laukeaisi. Mutta kyllä se kiusallinen tilanne ehdottomasti on.