Pitkän talven ja sateisen alkukesän jälkeen aurinko on armas, mutta polttava. Pohjola Sairaalan ihotautilääkäri Rita Tarkka kannustaakin varovaisuuteen ulkoillessa. Polttavimmat keskikesän hetket ovat jo takana, mutta paisteelta kannattaa edelleen suojautua.

Varjoa ja vaatteita

Paras tapa estää auringonpolttamia on yksinkertaisesti välttää suoraa paistetta, varsinkin kello 11-15 välillä ja suosia varjoisia paikkoja. Auringon alla kannattaa iho peittää pitkähihaisella ja lahkeisella, riittävän paksukankaisella (tiiviillä) vaatetuksella ja käyttää aurinkosuojavoidetta korkealla suojakertoimella, mielellään 50+ UVA- ja UVB-suojalla. Huulien aurinkorasvausta ei pidä myöskään unohtaa. Päähän on suositeltavaa laittaa lierihattu, joka on lippistä suojaavampi ja silmille nostaa UVA- ja UVB-suojalla varustetut aurinkolasit.

Jos iho ei ole lainkaan tottunut aurinkoon tai ei rusketu, voi se lyhyessäkin ajassa palaa. Rasvaaminen kannattaakin hoitaa jo ennen astumista aurinkoon. Suojavoiteen annetaan imeytyä rauhassa ainakin puoli tuntia ennen aurinkoon siirtymistä ja sitä on lisättävä parin tunnin välein, varsinkin urheillessa, koska teho heikkenee hikoilun myötä.

Mikäli olet suuntaamassa Suomea etelämmäksi, kannattaa auringon kanssa olla erityisen varovainen. Etelän lomalla voi palaa Suomea helpommin erityisesti talvella, koska auringon UV-säteiden määrä on moninkertainen Suomen olosuhteisiin verratessa ja suomalaisen yleensä vaalea iho ei ole lainkaan karaistunut.

Vältä näitä

Omilla toimilla voi myös pahentaa palamisen riskiä. Yleisesti kaikki heijastavat ympäristöt nostavat auringon polttavuutta. Aurinkoisena päivänä kannattaakin välttää pitkää oleskelua heijastavassa ympäristössä, kuten vedessä, hiekalla tai lumella.

Kosmetiikan käyttöön kannattaa myös kiinnittää huomiota. Esimerkiksi hajuvesiä ei kannata käyttää auringolle alttiina olevilla alueilla. Iho palaa myös normaalia herkemmin, kun käytössä on kuivattavia tai kuorivia valmisteita esimerkiksi rasvoittuvalle akneiholle.

Lääkkeistä tulehduskipulääkkeet ja erityisesti tietyt paikallisesti käytettävät kipugeelit, jotkin antibiootit ja nesteenpoistolääkkeet voivat olla voimakkaita herkistäjiä. Lääkkeiden pakkausmerkintöihin kannattaakin tutustua huolella.

Mitä tehdä, jos iho on päässyt palamaan?

Ihon palamisesta viestii yleensä kuumotus tai punoitus. Mikäli huomaa ihossa kyseisiä oireita, on hyvä pyrkiä peittämään palaneet ihoalueet nopeasti vaatetuksella ja alueita voi viilentää vedellä tai kylmillä kääreillä. Ensiavuksi kannattaa ottaa käyttöön myös mieto tai keskivahva kortisonivoide. Ihon alkaessa hilseillä, voi hoitoarsenaaliin lisätä perusvoiteet. Jos palamisen seurauksena syntyy rakkuloita tai muita vakavampia reaktioita, kannattaa käydä lääkärissä.

Mikäli lähettyvillä ei ole apteekkia tai muuta paikkaa, mistä saisi kortisonivoidetta palanutta ihoa hoitamaan, voi palovammoja lievittää vähintäänkin puhtaasta vedestä ja kankaista tehdyillä kääreillä. Vesi kuitenkin kuivattaa eli jos ei ole rasvaa lainkaan, vedellä ei pääse kovin pitkälle. Mikäli iho on kunnolla palanut, kannattaakin nopeasti suunnata paikkaan, mistä siihen saa sopivat lääkevoiteet. Kortisonivoiteen käyttö on nimittäin hyvä aloittaa mahdollisimman varhain.

Pahinta, mitä palaneelle iholle voi tehdä on jatkaa auringossa oloa suojaamatta. Oireileville ihoalueille ei tulisi myöskään laittaa ihoa kuivattavia, kuorivia tai vanhentuneita tuotteita.

Vinkit on laatinut Pohjola Sairaalan ihotautilääkäri Rita Tarkka. Tutustu Pohjola Sairaalan palveluihin.‍