Unohtelet tapaamisia yhä useammin

Muistisairautta ei välttämättä vielä huomaa varhaisessa vaiheessa. Ei ole vaarallista, jos kerran vuodessa unohtaa sopimansa tapaamisen. On kuitenkin hyvä kiinnittää asiaan huomiota, sillä näin muistisairaus voi myös alkaa.

Selvä hälytysmerkki on, jos unohtelua tapahtuu yhä useammin ja useammin: ensin kerran vuodessa, mutta sitten jo muutaman kuukauden ja kohta viikon välein.

– Muistisairauksissa on tyypillistä, että oireet pahenevat, ja unohduksia tapahtuu yhä tiheämmin, Pohjola Terveyden neurologi Veli Tuomivaara sanoo.

On vaikeaa oppia uutta

Opitko ennen helposti käyttämään uutta laitetta, vaikka tietokonetta tai älypuhelinta, mutta nyt uuden laitteen opettelu onkin vaikeaa? Tämä voi olla yksi merkki muistisairaudesta.

Heti ei kannata huolestua, sillä oppiminen hidastuu jonkin verran vanhetessa. Jos olet havainnut myös muita oireita, tähän kannattaa kiinnittää huomiota.

Selvä muutos käytöksessäsi

Ihmisten välillä on eroja, ja jotkut ovat hajamielisempiä kuin toiset. Joillekin on koko ikänsä ollut tuttua se, että ei muista, minne laski avaimet. Se voi olla ihan normaalia ihmiselle, joka ajattelee paljon – puhutaan niin sanotusta hajamielinen professori -ihmistyypistä.

Muutos ihmisen käytöksessä on asia, joka saa omaiset epäilemään, että jokin on vialla. Voi olla syytä huoleen, jos ennen tarkkamuistinen ihminen alkaa unohdella asioita. Hän esimerkiksi hukkaa avaimiaan koko ajan, vaikka ennen on muistanut, missä ne ovat - ja lisäksi muistanut, missä on nähnyt vaimonkin avaimet.

Pohjola Terveyden Muistihoitaja Päivi Tuomivaara kertoo esimerkin ihmisestä, joka oli aiemmin aina hankkinut kaikkiin juhliin muistamiset hyvissä ajoin valmiiksi.

– Sitten tuli juhlat, ja hän huomasi unohtaneensa muistamiset tyystin. Tilanne oli todella hämmentävä hänelle ja läheisille.

Unohtelet tuttuja sanoja – yhä useammin

On normaalia, että joutuu tapailemaan sanojaan välillä, kun puhuu. Sekin on vielä ihan tavallista, jos joskus harvoin ei millään muista jotain aivan tuttua sanaa. Tämä voi olla merkki aivojen kuormittumisesta ja liian vähästä levosta, ja se menee yleensä ohi.

Hälytysmerkkinä voidaan pitää sitä, että puheen tuottaminen on vaikeaa toistuvasti ja yhä useammin.

Kerrot saman jutun oudon monta kertaa

Tavallista on, että ihminen ei satunnaisesti muista, kenelle on jo kertonut jonkin jutun. Sitä saattaa kertoa tarinan uutena asiana juuri sille ihmiselle, jolle siitä jo aiemmin kertoi. Nämä ovat tilanteita, joissa myös keskustelukumppani helposti tajuaa, että tuo ei taida nyt vain muistaa, että kertoi tästä jo minulle.

Sen sijaan muistisairauteen liittyvä toistelu tuntuu yleensä hieman omituiselta myös keskustelukumppanista. Jos saman keskustelun aikana kertoo kahdesti samasta asiasta, se on jo lähes varma merkki muistisairaudesta. Esimerkiksi jos toinen kertoo olleensa eilen lenkillä ja nähneensä siellä hienon merikotkan. Sitten saman keskustelun aikana, pienen hetken päästä, taas kertoo saman jutun: kävin eilen lenkillä ja näin siellä hienon merikotkan.

Mitä tehdä, jos epäilee muistisairautta?

Aina, kun herää huoli muistista, on syytä käydä muistitutkimuksessa. Sen avulla selviää, onko aihetta huoleen: tarvitaanko lisätutkimuksia tai seurantaa, vai onko muistisairaus epätodennäköinen. Muistitutkimuksia tehdään terveyskeskuksissa, lääkäriasemilla ja muistipoliklinikoilla.

Jos havaitset läheisen muistissa ongelmia, kerro avoimesti, että olet huomannut muutoksia. Voit myös sanoa, että taustalla voi olla hyvänlaatuinen hoidettavissa oleva syy, kuten vitamiinin imeytymishäiriö tai aineenvaihdunnan häiriö.

Näin ehkäiset muistisairautta

Sudokut ja ristikot eivät ole paras tapa ehkäistä muistisairautta. Ne toimivat kyllä aivojumppana, mutta niissä lähinnä palautetaan mieleen vanhoja asioita.

Asiantuntijoiden mukaan tärkeämpää muistin huoltoa on uuden oppiminen, koska silloin aivot joutuvat muodostamaan uusia hermoratayhteyksiä eivätkä palauttamaan mieleen vain vanhaa. Tarkista, mitä uusia harrastuksia vaikka kansalaisopisto tarjoaisi.

Sudokujen teko ei saisi viedä aikaa liikunnalta. Jos vaihtoehtoina on istua nojatuolissa tekemässä ristikoita tai lähteä iltalenkille, kannattaa valita jälkimmäinen. Liikunta lisää verenkiertoa aivoissa, ja se auttaa muistia toimimaan paremmin.

Työikäisiä muistisairaita 7000

Suomessa on noin 193 000 muistisairasta ihmistä, joista keskivaikeaa muistisairauden vaihetta potee 93 000 suomalaista. Vuosittain 14 500 uutta sairastuu. Tavallisimpia muistisairaudet ovat iäkkäillä, mutta työikäisiä muistisairaita on kuitenkin 7000. Muistisairauksista yleisimpiä ovat Alzheimerin tauti (60-70%) ja verisuoniperäinen muistisairaus (15-20%).

​

Lähde: Muistiliitto