Enhän nyt vain lähtenyt liian vähällä vaatteella ulos?

Monen mieleen on iskostunut ajatus, että vilustuminen johtuu kylmettymisestä. Terveystalon yleislääkäri Emilia Laguksen mukaan kyseessä on sitkeä uskomus, jonka juuret juontavat kauas historiaan.

 – Ennen vanhaan todella ajateltiin, että flunssa johtuu kylmästä. Siihen viittaa myös englanninkielinen sanonta catch a cold, Lagus sanoo.

Myös suomen kielessä vilustumisella viitataan usein kylmän aiheuttamaan tautiin. Tänä päivänä flunssa ja vilustuminen tarkoittavat kuitenkin sävyerosta huolimatta samaa asiaa eli hengitystieinfektiota – eikä syy siihen löydy kylmästä.

– Nykyään tiedetään, että vilustuminen vaatii aina viruksen ja tartunnan, Lagus kertoo.

Lue myös: Allerginen nuha vai tavallinen flunssa? Näin erotat ne toisistaan

Näin vilustuminen ja kylmä ilma voivat liittyä toisiinsa 

Vilustuminen saa alkunsa, kun virus päätyy elimistöön. Useimmiten se tapahtuu oman käden välityksellä esimerkiksi silmän tai nenän kautta.

Jotta virus pääsee kehittämään taudin kantajalleen, se tarvitsee siihen sopivat olosuhteet. Tässä kohtaa kylmällä voi teoriassa olla vaikutusta.

– Jossain määrin on viitteitä siitä, että kylmä ilma voisi häiritä elimistön puolustusmekanismien toimintaa, Lagus kertoo.

Poskiontelon, nenänielun ja nielun puolustusmekanismit pyrkivät tyypillisesti tunnistamaan taudinaiheuttajat ja kuljettamaan ne liman mukana nieltäväksi mahaan, mahahappojen pois hävitettäväksi. Kylmä ilma voi kuivattaa nenän limakalvoja, eikä taudinaiheuttajien poisvienti välttämättä toimi tavalliseen tapaan. 

– Tällöin virus ehtii viipyä limakalvoilla pidempään ja saada tehokkaammin tautia aikaiseksi. Jotkut virukset myös monistuvat tehokkaammin kylmässä, Lagus kertoo.

Vaikka kylmä itsessään ei aiheuta vilustumista, on siis mahdollista, että se voisi jossain määrin altistaa sille.  

– Kylmä aiheuttaa elimistölle stressiä. Kaikki elimistölle stressiä aiheuttavat tekijät voivat teoriassa madaltaa vastustuskykyä vähän, Lagus sanoo.

Lue myös: Mistä tietää, että flunssa on paranemassa?‍

Altistavaa tekijää ei ole aina helppo jäljittää

Sairastumiselle altistavaa tekijää on usein kuitenkin haastavaa jäljittää yksiselitteisesti.

– Jos lenkillä kokee palelevansa normaalia enemmän ja flunssa iskee pian sen jälkeen, saattaa helposti ajatella, että vilustuminen olisi johtunut kylmästä. Voi kuitenkin olla, että kyseinen henkilö onkin palellut ulkona normaalia enemmän juuri siksi, että oli jo valmiiksi tulossa kipeäksi, Lagus pohtii. 

Moni voi myös harmitella saaneensa flunssan lomamatkalla liian tehokkaan ilmastoinnin takia. Tähän teoriaan Lagus suhtautuu skeptisesti. 

– Ilmastoinnilla harvoin saa niin kylmää aikaiseksi, että sillä olisi kauheasti vaikutusta, hän pohtii. 

Lomalennolta saatu flunssa voi kyllä hyvinkin olla peräisin lentokoneesta, mutta vilustuminen luultavasti johtuu muista seikoista kuin liian tehokkaassa ilmastoinnista. 

– Lentokoneessa ihmiset, jotka eivät tavallisesti kokoontuisi yhteen, istuvat tuntikausia samassa pienessä tilassa. Vilustuminen johtuukin luultavasti ennemmin pärskivästä vierustoverista kuin lentokoneen ilmastoinnista.

Laguksen mukaan on ymmärrettävää pohtia flunssalle altistavia tekijöitä – onhan vilustuminen varsin ikävä vaiva, eikä kukaan tahdo ehdoin tahdoin sairastaa. Liika ennakointi tai siitä johtuva asioiden välttely ei kuitenkaan ole välttämättä aina hyväksi. 

– Elämme aikaa, jossa monella on tarve optimoida kaikkea, myös omaan terveyteen liittyviä asioita. Kaikkea ikävää ei kuitenkaan voi aina välttää, vaikka kuinka koittaisi ennakoida. Siitäkin voi tulla stressiä, Lagus muistuttaa. 

Kylmillä ilmoilla ulkoilua ei siis ole syytä välttää vilustumisen pelossa. Päälle kannattaa kuitenkin pukea sopivasti vaatetta ja siihen Laguksella on yksinkertainen syy: 

– Tärkeintä on tehdä itselle mukavia ja mieluisia asioita niin, että ne tuntuvat hyvältä. Kukapa lenkillä tahtoisi ehdoin tahdoin palella?