Työvoimapula vaivaa monilla paikkakunnilla, kun väestö ikääntyy tai muuttaa suuriin kasvukeskuksiin. Pohjois-Karjalassa sijaitseva noin 12 000 asukkaan Lieksa on yksi niistä kaupungeista, joihin varsinkin eläköityminen iskee kovaa.

Jo nyt osaavasta työvoimasta on pulaa. Kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen arvioi, että tulevan viiden vuoden aikana jopa 20–30 prosenttia lieksalaisista työntekijöistä siirtyy eläkkeelle.

– Tapahtumassa on sukupolvenvaihdos koko kaupungin alueella. Työntekijöitä jää runsaasti eläkkeelle niin yrityksistä kuin julkiselta puolelta.

Eläköitymisen lisäksi työvoiman tarvetta on nostanut yritysten hyvä vire: ne ovat investoineet ja kaupunkiin on tullut uutta tuotantoa, kuten biotalouteen perustuvaa teollisuutta. Myös Kolin matkailun kehitys tuo tarvetta koulutetuille osaajille.

Ajankohtainen kysymys on, mistä yritykset saavat osaavaa työvoimaa tukemaan tätä kasvua. Avoimia työpaikkoja on vaihtelevasti 50–110 eri aloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, teollisuuden ja sähköalan parissa.

Maaliskuussa Lieksan työttömyysaste oli kuitenkin 17,3 prosenttia, mikä tarkoitti noin 770:ä henkilöä. Koko Suomen vastaava lukema oli Tilastokeskuksen mukaan 8,8 prosenttia.

Miksi työt ja työttömät eivät kohtaa? Yksi syy on vähäinen koulutuksen taso. Määttäsen mukaan monet kunnan työttömistä, jopa 650 henkeä, ovat päälle 55-vuotiaita, joista merkittävä osa on suorittanut pelkän peruskoulun.

– Kyseessä on hankala rakenteellinen työttömyys. Nuoria 30–50-vuotiaita työttömiä on kuitenkin erittäin vähän. Työvoiman tarpeessa ja saatavuudessa on kohtaanto-ongelma: potentiaalista, koulutettua yritysten ja julkisen toimialan avointen työpaikkojen kriteereitä vastaavaa työvoimaa ei ole riittävästi.

Koulutus on keskeinen osa onnistumista

Työvoiman vähenemiseen havahduttiin lieksalaisissa yrityksissä joitain vuosia sitten.

– Kolmisen vuotta sitten meille tuli ensimmäisen kerran vastaan tilanne, että meille ei oikeasti ollut täällä tekijöitä, kertoo A&R Sveholm Oy Perhekokin toimitusjohtaja Annukka Tiainen.

Käsintehtyä kotiruokaa valmistava yritys työllistää nykyään 25 henkeä, ja lisäkäsille olisi tarvetta. Tekijöitä tarvittaisiin muun muassa keittiötöihin. Niihin hyvä tausta olisi Tiaisen mukaan esimerkiksi kokki- tai keittäjälinja. Toinen vaihtoehtoinen polku töihin on oppisopimuskoulutus. Silloin lähtötaso voi olla muukin.

Yksi keino vahvistaa osaavan työvoiman virtaa yritykseen on oppilaitosyhteistyö. A&R Sveholm Perhekokilla on esimerkiksi oma kummiluokka ammattiopistolla, ja sen opiskelijat pääsevät yritykseen harjoitteluun.

– Pyrimme näyttämään, että töitä on. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.

Jotta paikalliset työkykyiset henkilöt saataisiin työn imuun, kaupunki on edistänyt täydennyskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä paikkakunnalla. Korkeakoulutus ottaa puolestaan askeleen eteenpäin, kun ensi lukuvuodesta lähtien Lieksasta käsin voi suorittaa sairaanhoitajan opintojen ensimmäisen vuoden.

Paluumuuttajat ovat tärkeä kohderyhmä

Jotta ikääntyminen ei hyydyttäisi paikallisia yrityksiä ja julkista sektoria, on kunta lähtenyt houkuttelemaan uusia työntekijöitä.

Vuoden vaihteessa käynnistyi 5T, eli ”Tekemätöntä Työtä Tarjolla, Työpaikkoja Tekijöille” -hanke. Huhtikuun puolenvälin tienoilla paikalliset yritykset järjestivät hankkeen ja Lieksan Kehitys Oy:n johdolla Tampereelle rekrytointitilaisuuden. Sen kohderyhmänä olivat erityisesti paluumuuttajat. Vastaavia tapahtumia on järjestetty myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa sekä Etelä-Karjalassa.

Tampereella potentiaalisia työntekijöitä tapaamassa ollut Perhekokin Tiainen kertoo, että hän on itsekin paluumuuttaja. Nurmeksesta aikanaan lähtenyt Tiainen ehti viettää 35 vuotta muualla. Sitten koitti paluu Pohjois-Karjalaan ja muutto Lieksaan.

Hän kertoo, että monella Tampereen rekrytointitapahtumaan osallistuneella oli jo entuudestaan jokin sidos Lieksaan. Esimerkiksi omat sukulaiset ovat yksi kriteeri muuttoa harkitessa.

Tiainen arvioi, että osa töiden perässä muuttavista haluaa puolestaan hypätä pois oravanpyörästä ja siirtyä väljemmille vesille. Parhaillaan hän odottaa mahdollisia yhteydenottoja tulevilta työntekijöiltä.

Ei pelkkää työtä

Muuttopäätöksessä painavat myös muiden perheenjäsenten työllistyminen, lasten koulutusmahdollisuudet, asumiskustannukset ja palveluiden ja harrastusten tarjonta sekä laatu. Kaupunginjohtaja Määttäsen mukaan kunnan olisi tärkeää viestiä niistä vielä enemmän.

Entä kuinka pieni itäsuomalainen kunta aikoo nostaa imagoaan vireänä paikkakuntana? Usein Lieksa nousee otsikoihin kuntana, jossa on paljon ikääntyviä ja korkea työttömyys.

– Olemme ajatelleet niin, että meidän pitää keskittyä omaan tekemiseemme ja sitä kautta pyrkiä vaikuttamaan siihen, millaisia mielikuvia meistä muodostuu maailmalla, Määttänen sanoo.