Työkokemuslisä perustuu aiempaan työkokemukseen – katso esimerkkilaskelma
Lisää aiheesta
Työkokemuslisä korottaa mukavasti palkkaa. Tietyt lyhyetkin määräaikaiset pätkät lasketaan mukaan työkokemuslisää kerryttävään työkokemukseen – oikeuksistaan kannattaa olla tietoinen ja tarkkana.
Työkokemuslisä on tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen palkanosan päälle tuleva lisä. Sen voi saada, jos on tehnyt aiemmin työtä saman työnantajan palveluksessa, tai sellaisesta muun työnantajan palveluksessa tehdystä työstä, josta on hyötyä uudessa työssä.
Työkokemuslisä vaihtelee työsopimuksessa määritellyn työehtosopimuksen mukaan. Esimerkiksi kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) työkokemuslisä on 3 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta, kun hyväksyttävää palvelusaikaa on kertynyt vähintään 5 vuotta. Jos hyväksyttävää palvelusaikaa on vähintään 10 vuotta, työkokemuslisä on 8 prosenttia.
Työkokemuslisään oikeuttava työkokemus on hyvä kirjauttaa jo työsopimukseen tai toimittaa mahdollisesti tarvittavat dokumentit työnantajalle kuukauden sisällä työn alkamisesta.
– Esihenkilön tehtävä on ottaa työkokemuslisä puheeksi työsopimusta tehtäessä, muistuttaa vastaava sopimusasiantuntija Marko Heikkinen JHL:n kuntatiimistä.
Jos työkokemuslisästä unohdettiin puhua työsopimusta solmittaessa, vanhoja työtodistuksia voi toimittaa vuosia myöhemminkin. Jos esimerkiksi havahtuu, että olisi jo ollut aikoja sitten oikeutettu työkokemuslisään, sitä voidaan KVTESin mukaisesti maksaa takautuvasti kahden vuoden ajalta.
Työkokemuslisän kertyminen: esimerkkilaskelma
Samalle työnantajalle tehdyt lyhyetkin määräaikaiset pätkät lasketaan mukaan työkokemuslisää kerryttävään työkokemukseen.
– Työnantajan tehtävä on huolehtia, että sille aiemmin tehdyt työt huomioidaan työkokemuslisää laskettaessa. Tällä hetkellä iso ongelma on kuitenkin se, että palkanlaskenta on usein ulkoistettu, Marko Heikkinen sanoo.
– Tällöin palkanlaskijalla ei olekaan näkymää kymmeniä vuosia taaksepäin. Siksi työntekijän pitää tarkistaa asia itse, ihan kuten tilille tuleva palkkakin on syytä aina itse tarkistaa.
Muulle työnantajalle tehdystä työstä pitää itse toimittaa luotettava todistus, kuten työ- tai palkkatodistus. Yritystoiminnasta työkokemuslisää kertyy KVTESsin mukaan maksimissaan 5 vuotta.
Katso taulukosta esimerkki työkokemuslisään oikeuttavasta työkokemuksesta, kun esimerkkihenkilö aloittaa työsuhteen kunnallisena perhepäivähoitajana omassa kunnassa.
| Työnantaja | Tehtävät | Aika | Peruste |
|---|---|---|---|
| Oma kunta | Laitoshuoltaja | 15,5 kk | Oma kunta. Vaikka työtehtävä on ollut eri, niin kaikki samalle työnantajalle tehty työ lasketaan mukaan työkokemuslisään. Hyväksytään koko jakso. |
| Muu kunta | Toimistosihteeri | 14,5 kk | Muu työnantaja. Tehtävästä ei ole olennaista hyötyä uudessa tehtävässä, joten jaksoa ei hyväksytä. |
| Oy Lapsiparkki Ab | Lapsiparkin työntekijä | 6 kk | Tehtävästä on olennaista hyötyä uudessa tehtävässä, joten koko jakso hyväksytään. |
| Oy Autoliike Ab | Kassatehtävät | 6 kk | Tehtävästä ei ole olennaista hyötyä uudessa tehtävässä, joten jaksoa ei hyväksytä. |
| Muu kunta | Kunnallinen perhepäivähoitaja | 10 kk | Sama ammattiala kuin uudessa tehtävässä, joten koko jakso hyväksytään. |
| T:mi Maijan perhepäivähoito | Yrittäjänä yksityisenä perhepäivähoitajana | 8,5 vuotta | Työnantaja harkinnut, että yritystoiminnasta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Hyväksytään koko jaksosta KVTESin mukainen enimmäisaika 5 vuotta. |
Yllä olevassa esimerkissä työkokemuslisään oikeuttavaa työkokemusta on kertynyt yhteensä 9 vuotta ja 4 kuukautta, jolloin työkokemuslisä on 3 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta.
Työkokemuslisä yksityisellä sektorilla
Useissa yksityisen sektorin työehtosopimuksissa mainitaan, että työnantaja arvioi mistä aiemmasta työkokemuksesta on olennaista hyötyä uudessa tehtävässä. Työkokemus ei siis ole sidonnainen aiempiin työnantajiin tai toimialoihin vaan siihen, mitä työtehtävää on tehty.
Esimerkiksi asiakaspalveluosaaminen on osaamista, joka on kaikissa työtehtävissä hyödyllistä, mutta määrittely on yksityisellä sektorilla tehtävä yhteisen keskustelun kautta. Myös kunta- ja hyvinvointialalla yleisten asiakaspalvelutehtävien hyväksi lukeminen voi aiheuttaa keskustelua.
– Jos uuteen tehtävään sisältyy myös asiakaspalvelua, niin on tapauskohtaista, että huomioidaanko yleiset asiakaspalvelutehtävät eri alalta, Marko Heikkinen sanoo.
Mahdollinen työkokemuslisä ja sen määräytymisperusteet ovat työsopimuskohtaisia, joten jos mietit, pitäisikö sinunkin saada työkokemuslisää, työpaikan luottamusmies auttaa asiassa. Voit myös itse tutustua oman työsi työehtosopimukseen, jonne on kirjattu perusteet työkokemuslisän määräytymisestä.
Jutun asiantuntijoina vastaava sopimusasiantuntija Marko Heikkinen JHL:n kuntatiimistä sekä neuvottelujohtaja Marianne Leskinen, JHL:n yksityiset sopimusalat ja työelämän laatu. Lähteenä myös: Toimiva palkkaus on kaikkien etu. KVTES-palkkausjärjestelmäopas, KT Kuntatyönantajat (Helsinki 2013)