Palautuminen on rekkakuskeille haaste – yövuorossa unet jäävät helposti muutamaan tuntiin
Lisää aiheesta
Rekkakuskit nukkuvat keskimäärin vähemmän kuin monet muut ammattiryhmät. Kun raskaan liikenteen yöajot ovat lisääntyneet viime vuosina, myös rekkojen ohjaamoista on suunniteltu paremmin nukkumiseen soveltuvia.
Kokkolalaisen yhdistelmäajoneuvokuljettaja Mikko Markkasen työarkea rytmittävät ajovuorot: keskimäärin joka toinen viikko ajetaan öitä, joka toinen viikko päivävuoroa.
Yövuorossa Markkanen lähtee tien päälle kellon lyödessä keskiyötä ja vuoro päättyy aamukahdeksan ja -kymmenen välillä.
– Ensimmäinen yövuoro on aina vaikea, silloin tulee usein nukuttua vain muutama tunti, hän sanoo.
– Viikon edetessä helpottaa, kun kroppaa tottuu yörytmiin, ja silloin saan unta ehkä 6–8 tuntia. Mutta sitten pitääkin taas vaihtaa päivävuoroon.
Jaksaminen mietityttää
Markkanen ei suinkaan ole yksin huonosti nukuttujen öidensä kanssa.
Viime vuonna hyvinvointianalyyseja tekevä Firstbeat-yritys kartoitti eri ammattiryhmien unitottumuksia sekä palautumista, ja tulosten mukaan vähiten nukkuvat prosessi- ja kuljetustyöntekijät, kuten rekkakuskit. Kuljettajat myös palautuvat unen aikana huonommin kuin esimerkiksi asiantuntija- tai toimistotehtävissä työskentelevät.
Myös 45 vuotta ammattikuljettajana työskennellyt ja myös työsuojeluvaltuutettuna toimiva Markku Mäntysaari toteaa, että uniongelmat ja jaksaminen mietityttävät usein kuljetusalalla työskenteleviä.
Porissa asuva Mäntysaari kertoo itse tottuneensa vuosien saatossa työssä vaadittavaan unirytmiin mutta tietää kuljettajia, jotka joutuvat hakemaan apua uniongelmiinsa lääkäriltä.
– Työolot ovat siinä mielessä menneet viime vuosina huonompaan suuntaan, että yöajot ovat lisääntyneet merkittävästi, hän kertoo.
Tavaraliikenne on kulkenut suuntaan, jossa yhä useampien kuljetusten tulee olla perillä aikaisin aamulla. Tämä tarkoittaa kuljettajille lisää yötöitä. Mäntysaaren mukaan myös aikataulut ovat yhä kiireellisempiä.
Työergonomia parantunut
Mäntysaaren mukaan itse pitkiä yövuoroja on vaikea muuttaa, sillä ne kuuluvat vuorotyön luonteeseen ja ovat tiedossa kaikille alalle tuleville.
Positiivista on hänen mukaansa se, että työergonomia ja tauoilla lepäämisen mahdollisuudet ovat parantuneet merkittävästi viime vuosina.
– Nykyään autoista löytyy keskimäärin hyvin jousitetut istuimet, monipuoliset säätömahdollisuudet ja ilmastoidut hytit.
Rekkakuskien työvuorot saavat olla lain mukaan enintään 15 tunnin mittaisia, johon kuuluu ajon lisäksi myös lastausta ja purkua.
Yhtämittaista ajoa saa olla 4,5 tuntia, sen jälkeen täytyy pitää lakisääteinen tauko. Enimmäisajomäärä vuorokaudessa on 9 tuntia, jonka jälkeen on pakollinen 11 tunnin vuorokausilepo.
– Käytännössä monet kuskit nukkuvat pitkien ajojen aikana autossa. Sen vuoksi olisi tärkeää saada parempia taukopaikkoja, joissa voi esimerkiksi käydä suihkussa. Jossain metsänreunassa yksin yöpyminen ei ole mukavaa tai turvallista, Mäntysaari sanoo.
Mäntysaaren mukaan myös tällä saralla on tapahtunut kehitystä viime vuosina. Esimerkiksi ABC-ketjun raskaan liikenteen taukopaikoilta löytyy usein jopa sauna.
Terveydestä kannattaa huolehtia
Noin 11 vuotta alalla ollut Markkanen sanoo jaksaneensa toistaiseksi hyvin pitkiä vuoroja ja yötyötä. Koska ratissa on oltava skarppina myös katkonaisten unien jälkeen, hän pyrkii huolehtimaan vireystasostaan pienin niksein.
– Pidän aina kahvipulloa mukanani.
Nykyisin Markkanen myös pyrkii kävelemään muutaman kilometrin pituisen matkan töihin mahdollisimman usein. Kevyt liikunta ja raitis ilma auttavat jaksamaan pitkään hytissä istumisen.
Mäntysaaren mukaan raskaan liikenteen kuljettajat huolehtivat ylipäätään nykyään terveydestään aiempaa paremmin.
– Suurin osa rekkakuskeista syö tänä päivänä aika terveellisesti, ja esimerkiksi tupakointi on paljon harvinaisempaa.
Markkanen kuitenkin nostaa hyvinvoinnista puhuttaessa esille myös viime aikoina yhä useammin keskusteluun nousseen, hyvin vakavan huolenaiheen: moottoriteillä tehtävät itsemurhat.
– Ne kyllä mietityttävät jatkuvasti tien päällä. Koskaan ei tiedä, milloin sellainen saattaa sattua omalle kohdalle, ja miten siitä selviäisi.