Työhyvinvointi

Kuljetusalan ammattilaisilta vaaditaan tänä päivänä monenlaisia taitoja. Lisäksi työ on fyysisesti ja ajoittain myös henkisesti raskasta. Tammelalaisessa M. Aaltonen Ky:ssä työhyvinvoinnin peruskiviä ovat avoimuus ja vahva yhteishenki.

Tulevaisuuden toimisto on viihtyisä ja persoonallinen työpaikka, jossa saa myös oman rauhan. Lisäksi uuden toimiston pitää tukea kohtaamisia paremmin kuin koskaan aiemmin, sanoo tilasuunnittelun ammattilainen Päivi Meuronen

Monimuotoinen hybridityö on kasvattanut suosiotaan erityisesti korona-ajan myötä. Kun työnteon tavat ovat murroksessa, sopeutumiskykyä vaaditaan niin organisaation työntekijöiltä kuin johdolta.

Fyysisesti raskaita työtehtäviä helpottamaan on kehitetty erilaisia apuvälineitä vähentämään kuormien painoa. Puettava teknologia tarjoaa uusia ratkaisuja työhön. Reppua muistuttavat ulkoiset tukirangat eli eksoskeletonit ovat kätevä apuri esimerkiksi logistiikan alalla.

Maatalousyrittäjille laskettu työtapaturmasuhde on palkansaajiin verrattuna lähes kolminkertainen. Tyypilliset tapaturmat liittyvät kotieläinten hoitoon tai koneiden käyttämiseen.

Tasapainottava vapaa-ajan liikunta auttaa palautumaan fyysisesti raskaasta työstä. Talliyrittäjä Leila Mustonen pitää kehonsa iskukunnossa joogan, saunan ja välipalojen voimalla.

Väsyneenä ihminen ei pysty kovin luovaan toimintaan, muistuttaa uniasiantuntija. Esimerkiksi yrittäjän työssä tyypillinen erilaisten ongelmien ratkaisu ja päätösten tekeminen vaikeutuvat.

Kun työstä katosi kaikki ilo, Pasi Rautio tajusi uupuneensa. Toipuessaan hän on oivaltanut, että työstä palautuminen vaatii ennen kaikkea perusasioista huolehtimista.

Pekka Sauri, Maaretta Tukiainen ja muut työelämän tietäjät tietävät, mitä työlle tapahtuu.

Tapaturmia voidaan ehkäistä pienilläkin toimenpiteillä. Tärkeintä on, että työnantaja kertoo mahdollisista riskeistä työntekijöille.

Työtapaturmia voidaan estää ennakoinnilla ja varautumisella. Kun tiedon jakamiseen on yrityksessä oikeanlaiset välineet, kalliit tapaturmat vähenevät huomattavasti.

Kansainvälisen uran tehnyt asiantuntija Jukka Takala arvioi, että Suomen bruttokansantuotteesta jopa 25 miljardia menee välillisesti työperäisten vammojen ja sairauksien hoitoon.