Koneet eivät ole poistaneet maatalousyrittäjän tapaturmariskejä: väsymys ja kiire lisäävät vaaratilanteita

Maatalous on yhä riskialtis ammatti, vaikka tapaturmien määrä on vähentynyt.

Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan maatalousyrittäjille laskettu työtapaturmasuhde on palkansaajiin verrattuna lähes kolminkertainen. Esimerkiksi vuonna 2017 Maatalousyrittäjien eläkelaitos eli Mela maksoi maatalousyrittäjille korvauksia 4 424 työtapaturmasta. Niistä 2 962 johti vähintään neljän päivän työstä poissaoloon.

– Laajempi trendi on se, että vakavat tapaturmat ja työkuolemat ovat vähentyneet. Riskit tunnetaan myös maatalousalalla nykyään paremmin, mutta eivät ne ole kadonneet, sanoo Pohjolan vakuutuspäällikkö Sirpa Arffman.

Maatilojen henkilöriskeistä vastaava Arffman kertoo, että maatalousalan korkea tapaturmariski on monen asian summa: vaarallisimpia töitä ovat metsätyöt, karjanhoitotyöt, koneenhuolto -ja korjaustyöt sekä rakentamiseen ja kuljettamiseen liittyvät työt.

– Maatalousyrittäjän työhön kuuluu usein näistä monia, joten riski kertautuu.

Koneistuminen vähentää fyysistä kuormitusta

Maatalouden tavallisimpia tapaturmia ovat kotieläin- ja konetapaturmat. Melan tietojen mukaan jopa puolet maatalousyrittäjien tapaturmista liittyy kotieläinten hoitoon.

– Esimerkiksi eläimen tönäisemäksi tuleminen johtaa usein loukkaantumiseen, samoin työkoneesta pois hyppääminen, Arffman sanoo.

Pohjola Vakuutuksen asiantuntija Matti Roms ja maa- ja metsätalousasiantuntija Liisa Viikari toteavat, että yleisesti ottaen maatalousalan koneistuminen on tehnyt työstä fyysisesti vähemmän kuormittavaa ja turvallisempaa.

Esimerkiksi koneiden ohjaamot ovat hiljaisempia, niissä on parempi ilmanvaihto ja vähemmän vahingollista pölyä. Nykyaikaisilla lypsykarjatiloilla robotit hoitavat lypsytyön, joten lehmien kanssa sattuvat tapaturmat ovat vähentyneet.

Toisaalta tekniikan kehittyminen on tuonut työhön uusia riskejä.

– Kun maatalousyrittäjät käyttävät aiempaa enemmän koneita, kuten kuormaajia, myös koneiden kanssa sattuvat onnettomuudet ovat yleistyneet, Viikari sanoo.

Roms lisää, että teknistynyt työ vaatii tekijältään paljon uuden opettelua ja hallitsemista. Maatalouden rakennemuutoksen vuoksi myös tilakoot ovat kasvaneet. Samalla investoinnit vaativat suurempaa rahoitusta ja aiheuttavat helposti painetta.

– Lisäksi tuntityömäärä on kasvanut. Varsinkin sesonkiaikana tehdään pitkää päivää, ja väsymys moninkertaistaa tapaturmariskejä.

Tunnista potentiaaliset vaaranpaikat

Maatalousyrittäjä voi minimoida tapaturmariskinsä ennen kaikkea tarkkailemalla ja kehittämällä omia toimintatapojaan.

Matti Roms suosittelee, että jokaisen maatalousyrittäjän kannattaisi käydä läpi oman tilansa potentiaaliset vaaranpaikat. Miten erilaiset työkohteet ja toimenpiteet rasittavat ja millaisia riskejä niihin liittyy? Neuvoja esimerkiksi työergonomiaan voi saada työterveyshuollon kautta.

Oleellista on myös omasta kunnosta ja jaksamisesta huolehtiminen, toteaa Liisa Viikari.

– Siksikin pitäisi osata järjestää itselleen lomaa ja taukoa töistä.

Myös taloudelliset vaikeudet, väsymys ja parisuhdeongelmat vaikuttavat keskittymiseen ja kasvattavat tapaturmariskiä. Pieniin ja suurempiin ongelmiin voi hakea apua esimerkiksi Melan koordinoiman, valtakunnallisen Välitä Viljelijästä -hankkeen‍ kautta.

Myös vapaa-ajan kattava vakuutus kannattaa

Tapaturmiin voi varautua myös vakuutuksin.

Maatalousyrittäjän työajan lakisääteinen tapaturmavakuutus tulee Melan kautta. Maatalousyrittäjän kannattaisi kuitenkin varmistaa, että oma vakuutus kattaa myös vapaa-ajan tapaturmat.

– Maatilalla eletään ja tehdään töitä samassa ympäristössä. Tapaturmissa voi olla vaikea rajata selvästi sitä, sattuvatko ne työ- vai vapaa-ajalla, Arffman sanoo.

Liisa Viikari lisää, että valtaosa maatalousyrittäjien työpoissaoloista johtuu tapaturmien sijaan sairauksista. Esimerkiksi jatkuvan fyysisen kuormituksen aiheuttamat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat alalla yleisiä.

– Vakuutus on hyvä olla myös tutkimus- ja hoitokulujen varalle‍. Jos on sesonki ja peltotyöt odottavat, on aina maatalousyrittäjän etu, että pääsee nopeasti hoitoon.