Yhteiskunta toipuu katastrofeista rahalla, ja itse asiassa pitkälti vakuutusrahalla. Vakuutuksilla katetaan kuitenkin lähes yksinomaan rakennettua ympäristöä ja suoria taloudellisia intressejä. Luonto ja sen sinänsä kiistattomat arvot ovat jääneet tämän fyysiselle omaisuudelle tarkoitetun suojan ulkopuolelle.
Venäjän aloittama hyökkäyssota ja sitä seuranneet pakotteet sekä materiaalin saatavuus, logistiikan pullonkaulat ja hinnoittelun ailahtelevuus aiheuttavat päänvaivaa. Verkottuminen, myynti ja markkinointi sekä kova työ ovat keinot löytää uusia markkinoita maailmalta.
Vaikka Ukrainan sota on myllertänyt viime kuukausina kansainvälisen kaupan pelikenttää, moni suomalaisyritys on reagoinut markkinoiden epävarmuuteen nopeasti ja jatkanut investointejaan. Silti pakotteet ovat hidastaneet maksuliikennettä ja toimitusketjut hakeneet uudestaan muotoaan.
Kun ensimmäiset osuuskassat perustettiin 1900-luvun alussa, nälkävuosista oli puoli vuosisataa ja maatalouden painopiste oli siirtynyt vahvasti kotieläintalouteen. Koronapandemia ja sota Euroopassa ovat nostaneet yhteiskunnan arvostusta omavaraisuutta kohtaan. Mitä maatalouden rahoittaja ajattelee tulevaisuudesta nyt?
Venäjää kohtaan asetetut talouspakotteet kannattaa ottaa vakavasti jokaisessa Venäjä-kontakteja omaavassa tai idänkauppaa harjoittavassa suomalaisyrityksessä. Pieneltä tuntuva lipsahdus esimerkiksi vientirajoitusten noudattamisessa voi tuoda mukanaan vakavia sanktioita.
Rakennusmarkkina käy kuumana ja pätevän remontoijan löytäminen kohtuuajassa on monella paikkakunnalla jo vaikeaa. Pää kannattaa pitää kylmänä. Jos tarjolla olevien tekijöiden taustat, suositukset ja referenssit eivät vakuuta, on järkevää siirtää remonttia suosiolla eteenpäin.
Koronapandemia paljasti, että toimitusketjujen pituus ja sijainti tulevat yrityksille usein täytenä yllätyksenä. Koronan aiheuttamat häiriöt kansainvälisiin arvoketjuihin ovat olleet mittavat eikä tilanteeseen ole nähtävissä nopeaa ratkaisua.
Kotisiivouksiin keskittynyt Koti Puhtaaksi Oy on kasvanut kymmenessä vuodessa 300 henkeä työllistäväksi yritykseksi, joka palkittiin 2019 Suomen parhaana työpaikkana. Tätä ainutlaatuista kasvutarinaa ei olisi syntynyt, ellei yrityksen vakuutusturva olisi ollut sen perustamisesta lähtien kunnossa.
Katastrofin sattuessa valtion rooli on elintärkeä. Pelastuslaitos pelastaa, sairaalat hoitavat, ja jopa puolustusvoimia voidaan käyttää metsäpalojen sammuttamiseen. Savuavan talon raunioilla korostuvat kuitenkin myös rahallisen korvauksen nopea saaminen ja korvauksen määrä. Tässä tarkemman rajan vetäminen valtion ja vakuutusyhtiöiden vastuiden ja osaamisen välille on välttämätöntä suojavajeen kuromiseksi.
Yhä useammat yrittäjät joutuvat erilaisten huijausten ja petosten kohteiksi. Kokosimme listan tyypillisimmistä yrityksiin kohdistuvista huijaus- ja petoskeinoista sekä vinkkejä, miten suojautua niiltä.
Suomen viennistä vain neljännes päätyy loppukäyttäjille, loput ovat siten välituotteita. Ei siis ihme, että toimitusketjuja ”putsataan ja voidellaan” monessa yrityksessä, kuten keväisissä pyörähuolloissa konsanaan. Tällä hetkellä toimitusketjujen ympärillä puhututtavat erityisesti lokalisaatio, vastuullisuus, digitalisaatio ja toimitusketjujen elinvoimaisuus.
Suomalaiset kuluttajat suosivat entistä enemmän digitaalisia maksutapoja. Sama trendi näkyy myös yrityksillä. Kun yritys vähentää käteisen käyttöä, se saa suoria kustannussäästöjä ja palvelee asiakkaitaan entistä sujuvammin.
Moni asunnonostaja suuntaa ajatteluaan asuntokauppojen hetkellä lähitulevaisuuteen: uuden kodin remontti tai sisustus voivat olla päällimmäisenä mielessä. Asuntokaupoilla kannattaisi kuitenkin pohtia myös pidemmälle tulevaisuuteen.
Koronarokotusten eteneminen ja ennusteet talouden mahdollisesti nopeastakin elpymisestä ovat saaneet yritykset suunnittelemaan korona-exitiä ja investointeja liiketoiminnan nostamiseksi takaisin kasvukäyrälle. Myös pankit pystyvät osaltaan tukemaan yrityksiä elpymisen vauhdittamisessa.
Kari Rautionahon perheyrityksen akkukauppa käy taas vilkkaana reilun vuoden takaisen tulipalon jälkeen. Suomen Akut Oy:n liiketilat ja koko varasto tuhoutuivat rajussa tulipalossa Rovaniemellä huhtikuussa 2019. ”Vakuutukset pelastivat liiketoimintamme”, Kari Rautionaho sanoo.
Koronaviruspandemia on pakottanut yritykset kiinnittämään huomiota riskienhallintaan entistä monipuolisemmin. Jatkossa parhaiten pärjäävät organisaatiot, jotka osaavat riskienhallinnan lisäksi hajauttaa riskejä.
