Koronaviruspandemia on pakottanut yritykset kiinnittämään huomiota riskienhallintaan entistä monipuolisemmin. Jatkossa parhaiten pärjäävät organisaatiot, jotka osaavat riskienhallinnan lisäksi hajauttaa riskejä.
Yritysten valuuttakaupankäynti on muuttunut merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Sähköiset valuuttakaupankäyntipalvelut ovat nousseet suosituksi tavaksi tehdä valuuttakauppaa. Yritysten odotukset järjestelmiä kohtaan ovatkin kasvaneet.
Kaikki taloudellinen toiminta ja sen tuoma hyvinvointi edellyttävät vakuutustoimintaa. Vakuutusyhtiössä näemme ilmastonmuutoksen vaikutukset konkreettisesti lisääntyvinä vahinkoina ja kasvavina vahinkojen todennäköisyyksinä. Ilmastonmuutos uhkaakin tehdä monista maantieteellisistä alueista erittäin kalliita vakuuttaa tai pahimmillaan vakuuttamiskelvottomia. On siis aiheellista kysyä: mitä jos ilmastonmuutos johtaa siihen, että jotain toimintaa ja maantieteellistä aluetta ei voi enää vakuuttaa?
Kari Rautionahon perheyrityksen akkukauppa käy taas vilkkaana reilun vuoden takaisen tulipalon jälkeen. Suomen Akut Oy:n liiketilat ja koko varasto tuhoutuivat rajussa tulipalossa Rovaniemellä huhtikuussa 2019. ”Vakuutukset pelastivat liiketoimintamme”, Kari Rautionaho sanoo.
Otsikko on suora lainaus erään kansainvälisen yrityksen toteamuksesta liittyen koronapandemian liiketoimintavaikutuksiin. Keskustelu jatkui pehmeämmällä sävyllä eli tilanne ei onneksi ole ihan näin paha.
Vioittuneiden sähkölaitteistojen aiheuttamat tulipalot, sähköiskut ja laiterikot ovat vakava vitsaus maatiloilla. Sähköturmien riskit voi minimoida säännöllisellä sähkötarkastuksella ja omalla tarkkaavaisuudella.
Maatalousyrittäjille laskettu työtapaturmasuhde on palkansaajiin verrattuna lähes kolminkertainen. Tyypilliset tapaturmat liittyvät kotieläinten hoitoon tai koneiden käyttämiseen.
Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on keskeistä maatilan vakuuttamisessa. Vakuutuksia kannattaa arvioida ensisijaisesti tarpeen, ei vain hinnan perusteella.
Maatilat hyödyntävät nykyisin tietojärjestelmiä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa verkon ja pilvipalveluiden välityksellä. Siten maatilat ovat alttiita kybermaailman uhkille siinä missä muutkin modernit tuotantolaitokset.
Vartioimaton, syrjässä sijaitseva maatila on otollinen kohde varkauksille. Yleisimmin maatiloilta katoaa polttoainetta, työkoneita tai työkaluja. Myös heinäpaaleja on hävinnyt. Kun varautuu varkauksiin ennakolta, säästyy tappioilta ja mielipahalta.
Yksi Suomen suurimmista kalajalostamoista taistelee vahinkoja vastaan äärimmäisen tarkalla riskienhallinnalla – apuna on jopa kiertävä videokamera. Miten ihminen selviää ehjänä työympäristöstä, jossa pumppukärrykin ruostuu pikavauhtia? Kävimme Pohjois-Savossa etsimässä vastauksia.
Ennakoiva vuosihuolto on paras lääke, jolla työkoneet ovat iskussa kiireiseen sesonkiaikaan. Ville Vären perustama Villiosa Oy on viljelijöiden tukena, kun traktorit tarvitsevat huoltoa tai maansiirtokoneet varaosia.
Kansainvälisen uran tehnyt asiantuntija Jukka Takala arvioi, että Suomen bruttokansantuotteesta jopa 25 miljardia menee välillisesti työperäisten vammojen ja sairauksien hoitoon.
Työturvallisuus kohenee, kun viestintä ja johtaminen ovat kunnossa. Kuinka yritykset voivat estää jopa kuolemaan tai vammautumiseen johtavien tilanteiden synnyn?
