Vaikka pandemian mahdollisuus tiedettiin, ei kukaan osannut kuvitella vuoden 2020 alun tapahtumia ja sitä seurannutta kamppailua koronaviruksen kanssa. Isossa kuvassa talous selviytyi hyvin. Kun tuotantoketjut menivät rikki, ihmisillä oli jäänyt säästöjä ja työmarkkinoilla syntyi pulaa osaajista, olivat tuloksena kuitenkin kohoavat inflaatioluvut.

Kun pandemian akuutein vaihe alkoi jäädä taakse, kohtasi ihmisiä uusi järkytys, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Erityisesti Euroopan maat joutuivat valitsemaan puolensa siinä, miten suhtautua sodan osapuoliin virallisten suhteiden, taloudellisen ja sotilaallisen avun tai kauppakumppanuuden näkökulmasta. Jos pandemia oli jo vaikuttanut hintavakauteen, niin sodan vaikutus etenkin energian ja ruuan hintoihin nosti inflaatioon uusiin ennätyksiin.

Molemmat kriisit nostivat esiin luotettavien kauppakumppaneiden ja omavaraisuuden merkityksen. Mutta mitkä ovat olleet vaikutukset Suomen ulkomaankauppaan, talouteen ja valuuttamarkkinoihin?

Yhdysvaltojen merkitys Suomen kaupalle vahvistunut entisestään

Ulkomaankauppaan ei ole pelkästään vaikuttanut merkittävät shokit. Nykyään monille uusille yrityksille kansainvälisyys on luontainen valinta ja yrityksissä lähdetään jo alkuvaiheessa tavoittelemaan myös kansainvälisiä asiakkaita.

Jos pandemia oli jo koetellut Suomen ulkomaankauppaa, aiheutti Venäjän hyökkäys Ukrainaan mittavat vaikutukset. Ennen sodan alkua Venäjä oli Suomen merkittävimpiä kauppakumppaneita. Vuonna 2022 Suomen tuonti Venäjältä laski 28 % ja vienti 44 % edellisvuodesta. Trendi jatkui entistä voimakkaampana vuonna 2023, jolloin Venäjän tuonnin lasku oli 78 % ja vastaavasti viennin lasku 68 %.

Sen sijaan etenkin Yhdysvaltojen rooli kauppakumppanina on vahvistunut viime vuosien aikana, ja sen merkitys on kasvanut etenkin suomalaisten yritysten vientimarkkinana. Kahdenväliset suhteet ovat tiivistyneet myös Suomen NATO-jäsenyyden myötä. Kasvaneen kauppakumppanuuden lisäksi amerikkalaiset yritykset ovat olleet isossa roolissa tehdessään suoria ulkomaaninvestointeja Suomeen, etenkin IT-sektorille.

Muita merkittäviä kauppakumppaneita Suomelle ovat Saksa, Ruotsi ja Alankomaat. Suomen neljästä suurimmasta kauppakumppanista kaksi on euromaita, Ruotsissa valuutta on kruunu ja Yhdysvalloissa dollari. Kun kansainvälinen kauppa kasvaa ja suuntautuu varmasti myös ennestään vahvoihin kumppanimaihin, tulee Suomen tapauksessa ottaa huomioon, että tämä kanavoi yritykselle paljon kansainvälistä maksuliikettä ja myös valuuttamääräistä kaupankäyntiä.

Kun tarkastellaan lisää isoimpia kauppakumppaneita, niin neljän suurimman jälkeen nousevat esille Kiina sekä Euroopan maista Norja, Viro ja Puola – näistäkin vain Virolla on käytössään euro kotivaluuttana.

Miten valuuttakurssit vaikuttavat ulkomaankaupassa?

Kun kansainvälistä kauppaa käydään kahden eri valuutta-alueen välillä, joutuu toinen kaupan osapuolista tekemään kaupan vieraassa valuutassa ja täten altistuu myös valuuttariskille. Riskin määrään vaikuttaa toki se, millaisilla summilla kauppaa käydään ja miten kaupan sopimuspäivä eroaa maksupäivästä.

Yksinkertaisimmillaan tätä voi hahmottaa kuluttajan näkökulmasta. Jos varaa matkan tulevalle kesälle Ruotsiin suoraan hotellin kautta ja sopii maksusta paikan päällä heinäkuussa, jää hotellilaskun suuruus euroissa auki, koska se maksetaan paikan päällä kruunuissa. Kuluttajien tapauksessa vaikutukset jäävät kuitenkin pieniksi, eikä kruunun vahvistuminen kaada lomabudjettia.

Yritysten näkökulmasta asiat ovat usein toisin. Ensinnäkin kauppasopimusten suuruudet voivat olla todella merkittäviä, jolloin valuuttakurssien muutoksilla on heti vaikutusta tilausten euromääräiseen vasta-arvoon ja hankkeiden kannattavuuteen. Yrityksillä tilaukset jakaantuvat usein moniin maksuposteihin ja maksuajat voivat olla pitkiäkin, jolloin myös riski valuuttakurssien vaihtelusta kasvaa. Valuuttariskistä puhuttaessa on hyvä huomioida, ettei riski välttämättä aina realisoidu negatiivisesti. Tärkeintä on se, että valuuttakurssien vaihtelun mahdollisuus on otettu huomioon, kun hanketta budjetoidaan.

Valuuttamarkkinoiden kehitys viime vuosina

OP:n ulkomaankauppaa käyvien asiakkaiden merkittävimmät kaupankäyntivaluutat ovat euron jälkeen USD ja SEK. Valuuttamarkkinoiden kehitys on vaikuttanut yrityksiin, jotka käyvät kauppaa amerikkalaisten tai ruotsalaisten yritysten kanssa. Yhdysvaltain dollarissa on nähty voimakkaita liikkeitä viimeisen 10 vuoden aikana - oli presidenttinä sitten Obama, Trump tai Biden. Nyt USD on pysynyt vahvana euroa vastaan, mikä on johtunut euroaluetta korkeammasta korkotasosta, hyvästä talouskuvasta ja myös amerikkalaisyhtiöiden vahvasta vedosta pörssissä.

Ruotsin kruunu on kärsinyt maan euroaluetta heikommasta talouskehityksistä ja kiinteistösektorin huolista. Eurokriisin jälkeen myös markkinoiden suhtautuminen reuna-alueiden valuuttoihin on muuttunut. Kun eurokriisin aikaan sekä Ruotsin että Norjan kruunu keräsivät rahavirtoja, on nyt trendi kääntynyt toisin päin. Mielenkiintoisena poikkeuksena Skandinavian valuuttamarkkinoilla on Tanska, jonka valuutta on sidottu euroon. Keskuspankilla on ollut kova tehtävä hallita valuuttakurssia etenkin viime vuosien aikana, kun Tanskan talousjätti Novo Nordisk on porskuttanut pörssissä ja kerännyt osakeindekseihin kohdistuvan sijoittamisen myötä merkittäviä sijoitusvirtoja.

Seuraavan 12 kuukauden aikajaksolla OP ennustaa maltillista kehitystä sekä USD:ssä että SEK:ssä. Dollarin odotetaan heikentyvän lievästi, mikä hyödyttäisi tuontiyhtiöitä. Kruunun taas odotetaan vahvistuvan, mikä tukisi vientiyrityksiä. Vaikka keskuspankkien korkopäätöksistä usein uutisoidaan siitä näkökulmasta, mikä on niiden vaikutus viitekorkoihin, tulee niiden toiminta olemaan tärkeä ajuri myös valuuttakurssien kehitykselle. Mikäli inflaatiolukemat eivät lähdekään laskuun Yhdysvalloissa ja ohjauskorot jäävät korkeiksi, mitä EKP tulee tekemään perässä?

Valuuttakurssien kehitys on kuitenkin vain yksi osa markkinoiden vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin. Globaalin talouden kehitys tulee olemaan tärkein tekijä jatkossakin. Mikäli superyhtiöiden - kuten Microsoft, Apple, Meta ja Nvidia - kova veto jatkuu, niin nämä yritykset tulevat ruokkimaan Yhdysvaltojen talouskasvua ja ennen kaikkea säilymään merkittävinä mahdollisina asiakkaina suomalaisille yrityksille. Kansainvälinen kauppa tulee tarjoamaan yrityksille paljon mahdollisuuksia, ja pankkina olemme yritysten tukena kansainvälisen kaupankäynnin helpottamiseksi.

Valuuttakauppa on luonnollinen osa ulkomaankauppaa

Valuuttamääräistä kaupankäyntiä ei tule missään nimessä pelätä, eikä ulkomaankauppaa valuuttariskien pelossa vältellä. Kun kansainvälistä kauppaa käydään, on tärkeä ottaa neuvotteluissa huomioon eri kaupankäyntivaluutat. Vaikka euromääräinen kauppa voi kuulostaa helpolta ja houkuttelevalta, tärkeintä on tarkastella kauppahintaa myös vastapuolen kotivaluutassa. Kun vaihtoehdot ovat tiedossa, niin tämän jälkeen kannattaa hahmotella hintaeron suhdetta mahdolliseen valuuttariskiin.

Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet käydä valuuttakauppaa ja hallita valuuttariskejä. Monesti valuuttariskien hallinnassa riittävät myös luonnolliset keinot, jos yrityksellä on valuuttavirtoja sekä myyntiin että ostoihin liittyen. Valuuttariskien suojaamisen löytyy myös vaihtoehtoja pankeilta. Esimerkkinä käy valuuttatermiini, jonka avulla yksinkertaisesti sovitaan tulevaisuudessa tapahtuvan valuuttakaupan kurssi etukäteen siten, että se velvoittaa sekä yritystä että pankkia.

Ulkomaankaupan lähtökohta on toimiva kansainvälinen maksuliike. Kun valuuttakursseilla alkaa olemaan vaikutusta yksittäisten hankkeiden toteuttamiseen tai yrityksen kannattavuuteen, on tärkeä varmistaa yrityksen suojautuminen valuuttariskeiltä ja että yrityksellä on käytössä sopivat valuuttakaupan palvelut.

Voit lukea lisää OP:n valuuttakaupan palveluista täällä‍.