Vaikka pankkikriisin vaikutukset Suomeen ovat ensisijaisesti vain välillisiä, on kuohunta nostanut pankkien tilanteen keskusteluun myös Suomessa, kirjoittaa Kauppalehden vieraskolumnisti Katja Keitaanniemi.

Teksti Katja Keitaanniemi, toimitusjohtaja, OP Yrityspankki @KKeitaanniemi
Julkaistu 5.6.2023

Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 5.6.2023.

Silicon Valley Bank (SVB), Signature BankFirst RepublicCredit Suisse. Neljän pankin ajautuminen peräkanaa ongelmiin tänä keväänä on kuohuttanut taloutta ympäri maailmaa.

Tapahtumilla oli vaikutuksensa sijoittajien luottamukseen pankkisektoria kohtaan, ja keväällä nähtiinkin sukelluksia monen pankin osakekursseissa.

Mitä maaliskuussa 2023 oikein tapahtui?

Ongelmat eivät tulleet yllätyksenä

Taustalla olivat ennen kaikkea pankkien riskikeskittymät. Korkotason nousu ja talletuspako nostivat pintaan näiden pankkien ongelmat.

Yhdysvalloissa, missä pankkiregulaatio pienemmille pankeille on merkittävästi erilaista kuin Euroopassa, SVB:n ongelmat johtivat sijoittajien ja tallettajien epäluuloon myös muita pieniä ja keskisuuria pankkeja kohtaan.

SVB oli keskittynyt palvelemaan lähes ainoastaan Piilaakson teknologiasektorin startupeja, ja sijoitti nopeasti paisuneet talletusvarat matalan nimelliskoron joukkovelkakirjoihin. SVB ei kuitenkaan ollut varautunut poikkeuksellisen nopeaan korkojen nousuun ja talletusten kääntymiseen laskuun. Talletuspako johti nopeasti pankin maksukyvyttömyyteen.

Euroopassa Credit Suissen pitkään jatkuneiden ongelmien johtaminen pankin kaatumiseen sai sijoittajat tarkastelemaan sektoria aiempaa kriittisemmin. Suuret pankit niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa olivat jo vuosia supistaneet pankin vastapuoliriskejä merkittävästi.

Mikä sitten estää sen, ettei vastaava voitaisi nähdä myös Suomessa?

Euroopassa pankkisektori on pääsääntöisesti vakaa. Tämä johtuu jo vuosia kiristyneestä sääntelystä ja pankkivalvonnasta. Vuoden 2008 finanssikriisi alkoi aikanaan Yhdysvalloissa pankkien huolettomasta lainanannosta. Kriisi poiki jotain hyvää.

Pankeilta alettiin odottaa läpinäkyvyyttä riskinottoon, suurempaa vakavaraisuutta sekä aiempaa enemmän likviditeettiä eli varoja, jotka voidaan muuttaa käteiseksi tarvittaessa nopeastikin.

Vaikka nopea korkojen nousu on paljastanut pankeista yllättäviä puutteita, yleisesti tarkasteltaessa nousevat korot tuovat pankeille enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Näin on etenkin Suomen kaltaisessa maassa, jossa lainat on pääosin sidottu nopeasti päivittyviin lyhyisiin viitekorkoihin.

Hyötyä nousevista koroista

Suomessa pankkisektori on taloudellisesti hyvässä kunnossa, ja kestää tarvittaessa pahempaakin turbulenssia. Pankkeja ja niiden vakavaraisuutta valvoo Euroopan Keskuspankin EKP:n lisäksi Finanssivalvonta. EKP on korostanut, ettei se ole huolissaan eurooppalaisten pankkien tilasta, vaikka korkoja vielä nostettaisiinkin.

Pankille vahva vakavaraisuus, maksuvalmius sekä kuluttajien ja yritysten luottamus ovat arvokkaita tekijöitä erityisesti silloin, kun ympärillä kuohuu.

On hyvä, että yksittäisten pankkien ongelmat nousevat pintaan ja ongelmien juurisyyt arvioidaan. Näin varmistamme ongelmakohtien tilkitsemisen sekä vakaat ja turvalliset pankkipalvelut kaikille – myös tulevaisuudessa.

Lue myös: 

Euroopassa ei ole systemaattista pankkiongelmaa

Hybridimalli edellyttää esihenkilöiltä sosiaalista älykkyyttä ja vuorovaikutustaitoja

Kirjoittaja on OP Yrityspankin toimitusjohtaja ja Harvardin alumni.