Pankkimyllerryksessä on aina tunnepohjaista psykologiaa, mutta siinä on myös tunnetut faktat. Viime viikon tapahtumissa on paljon psykologiaa. Nyt on tärkeä tarkastella faktoja, joiden valossa Euroopan pankkisektorilla ei ole systemaattista eli koko sektoria uhkaavaa riskiä.
Jos painottaa tunnepohjaista psykologiaa, niin silloin voi aina sanoa, että pankkiriski on suuri. Tunnemaailmassa voi tapahtua mitä vain. Psykologia voi muuttua itseään toteuttavaksi kierteeksi, mutta rationaalinen fakta on paras pohja ennusteelle. Viime viikon tapahtumissa on paljon psykologiaa.
Arvioitaessa pankkien riskiä ensimmäinen kysymys on, onko pankkisektorilla systemaattista eli koko sektoria uhkaava riskiä. Nykyisessä myllerryksessä kaikki pankkien riskit on niputettu yhteen nippuun, vaikka riskit voivat olla pankkikohtaisia tai sektoria koskevia.
Yhdysvaltain pankkiongelmat
Yhdysvalloissa alkuperäinen riski oli talletuksille maksettu liian matala korko, joka ajoi talletuksia ulos paikallispankeista paremmin tuottaviin kohteisiin. Tämä näkyi keskuspankkirahoituksen kasvuna jo tammikuun loppupuolella. Talletusten koron nostaminen lähelle markkinakorkoja olisi poistanut tallettajien tuotto-ongelman, jolloin riskiongelmakin olisi voinut poistua.
Pankkien taseessa oli tappiollisia lainoja, jotka olivat tarkoitus pitää eräpäivään. Talletuspako johti lainojen myymiseen ja tappioiden realisoimiseen, jolloin kriisi ei ollut enää hallittavissa. Kriisi johtui riskihakuisesta liiketoiminnasta ja taitamattomasta riskien hallinnasta.
Nykyistä riskiä on verrattu Lehmanin kaatumiseen, vaikka silloin kyse oli asuntomarkkinoista ja luottoriskistä, mikä on vaarallisin mahdollinen systemaattisen pankkiriskin yhdistelmä.
Koronnostot vaikuttavat tälläkin kertaa korkoherkkiin asuntomarkkinoihin, mutta kotitalouksien velkaantuminen on nyt huomattavasti matalammalla tasolla kuin vuonna 2007.
Asuntoja ei ole myöskään pakko myydä, koska työmarkkinat ovat poikkeuksellisen vahvat. Tilanne voi muuttua, jos Yhdysvallat ajautuu taantumaan, mutta tällä hetkellä työmarkkinat jatkavat vahvoina.
Euroopan pankkiongelma
Euroopan pankkiongelma on Credit Suisse. Credit Suissen osake on laskenut pidemmän aikaa omien pankkikohtaisten ongelmien takia. Pankki on kulkenut skandaalista toiseen. Credit Suissen toimitusjohtaja tiivisti hyvin pankin kohtalon viittaamalla pankin vanhoihin synteihin. Pankki oli keskellä korjausprosessia, mutta ei ehtinyt perille.
Euroopassa vaikein tilanne on Italiassa, missä Italian pankit ovat ostaneet valtion lainoja. Ongelma on valtion ja pankkisektorin riskien kytkeytyminen toisiinsa. Italian pankkien taseissa oleviin valtion lainoihin ei liity tällä hetkellä akuuttia riskiä. Tämä näkyy myös markkinoilla.
Italian valtion lainojen korko ei ole noussut merkittävästi, eivätkä Italian pankkiosakkeet ole erkaantuneet muista Euroopan pankkiosakkeista. Euroopan pankkijärjestelmässä ei ole likviditeetti- eikä vakavaraisuusongelmaa. Näköpiirissä ei ole seuraavaa dominoa, joka kaatuisi.
Markkinoiden reaktio
Nykyisten pankkihuolien tarkastelu on tehtävä yhtiötasolla systemaattisesta näkökulmasta. Toinen asia on trendikäänne inflatoriseen ja epävakaampaa suuntaan taloudessa. Nykyiset ongelmat juontavat juurensa yli vuosikymmenen ultrakevyen rahapolitiikan aikakauteen. Keskuspankit pitivät rahan hinnan pitkään nollassa ja estivät markkinoiden riskin hinnoittelua.
Riskin hinnoittelu on elintärkeää taloudelle, koska se estää ylisuurien riskien ottamisen, jolloin talous voi korjata itse itsensä.
Markkinoilla pelätään korojen nostamista pankkihuolien takia, vaikka inflaatio on talouden riskeistä suurin. Yhdysvaltain ja Euroopan pankkiongelmat eivät liity koronnostoihin, vaan ne ovat pankkikohtaisia.
Koronnostot poistavat taloudesta epäterveitä rakenteita, jolloin talous vahvistuu pidemmällä aikavälillä, vaikkakin lyhyellä aikavälillä on enemmän turbulenssia.
Yhdysvaltain pankkien pelastusoperaatiota on kritisoitu, koska se antaa vaarallisen signaalin jatkoa ajatellen. Miten pitkälle ylisuurien riskien ottajat tullaan pelastamaan? Jos syntyy sellainen käsitys, että pelastusoperaatiot tehdään yhä herkemmin, niin ylisuurien riskien ottaminen jatkuu.
Lienee selvää, että markkinoiden ollessa jatkuvassa hälytystilassa, keskuspankkien ja valtioiden on oltava aikamoisia trapetsitaitelijoita vakauttaakseen markkinat pysyvästi, ei vain tällä kertaa.
Kuuntele myös:
Jussi Hyöty käsitteli viikon 11 viikkokatsauksessaan pankkisektorin tilannetta. Kuuntele viikkokatsaus alta:
Kirjoittaja Jussi Hyöty toimii strategina OP Varainhoidossa.