Näkemyksemme mukaan talouden kasvu pysyy kuitenkin lähiaikoina vahvana ja elvytys jatkuu, mutta inflaatio kiihtyy. Sijoitusallokaatiossamme olemme osakkeissa ylipainossa ja koroissa alipainossa. Osakkeissa ylipainotamme Yhdysvaltoja ja Japania ja sekä alipainotamme Suomea ja Eurooppaa. Koroissa alipainotamme valtionlainoja sekä kassaa ja ylipainotamme Investment Grade -yrityslainoja.

Korkojen nousu on taakka osakkeille, ja osakkeet ovatkin laskeneet korkojen noustessa. Osakkeet ovat kuitenkin tuottaneet paremmin kuin korot. Korkojen ja osakkeiden suhteellinen kehitys on puoltanut ylipainoamme osakkeissa, mutta osakkeissa olemme valinneet vähäriskisimmät maantieteelliset lohkot. 

Tuottajahintainflaatio kasvaa 

Sotatilanne on yhä niin kriittinen, kuin se vain voi olla. Tuottajahintainflaatio on lähtenyt sodan syttymisen jälkeen raville. Tuottajahinnoilla on taipumus kulkeutua lopulta kuluttajahintoihin ja heikentää ostovoimaa. Sodan jatkuminen on paitsi valtava inhimillinen kriisi, myös kasvava riski taloudelle.  

Sodan jälkeenkään Venäjällä ei ole paluuta vuosikymmeniin demokratioiden hallitsemaan maailmanjärjestykseen, joten energiamarkkinat eivät ole palaamassa ennalleen. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) laski globaalin talouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 4,4 prosentista 3,6 prosenttiin, mikä kuvastaa talouden riskien kasvamista.  

Osakesalkussa askel vähäriskisempään suuntaan 

Olemme osakkeissa ylipainossa ja koroissa alipainossa. Osakkeissa ylipainotamme Yhdysvaltoja ja Japania ja sekä alipainotamme Suomea ja Eurooppaa. Kehittyvillä markkinoilla olemme neutraalissa painossa.  

Sekä Yhdysvallat että Japani ovat valuutan (dollari ja jeni) kautta matalan riskin markkinoita. Yhdysvaltain osakemarkkinoiden riski on keskimääräistä matalampi, mikä suojaa korkojen mahdolliselta nousulta.

Japanin markkinat puolestaan ovat suhdanneherkkiä, mutta Japanin keskuspankki jatkaa edelleen kevyellä rahapolitiikalla. Yhdysvallat ja Japani ovat kaikkein kauimpana sodasta, joten sodan suora vaikutus näiden maiden kuluttajien luottamukseen on pieni.      

Muokkaamme osakesalkkuamme pienemmän riskin suuntaan. Viimeisessä päätöksessämme laskimme kehittyvien markkinoiden osakepainoa ja nostimme Japanin osakepainoa. Emme suojaa jenin valuuttariskiä. Osakesalkkumme riski pienenee, koska japanilaisten osakkeiden riski on pienempi kuin kehittyvien markkinoiden osakkeiden ja Japanin jeni tyypillisesti vahvistuu markkinoiden riskin kasvaessa. Osakesalkkumme maantieteellinen riski on kallellaan matalimman riskin markkinoihin.  

Korkosalkussa suojaudumme korkojen nousun riskiltä   

Koroissa alipainotamme valtionlainoja sekä kassaa ja ylipainotamme Investment Grade -yrityslainoja. Olemme kasvattaneet High Yield -lainojen painoa, koska niiden riskilisät ovat kasvaneet, mutta yritysten rahoituksellinen asema ei ole muuttunut vastaavassa suhteessa.  

Yhdysvaltain keskuspankki on vasta rahapolitiikan kiristämisen alussa, eikä inflaation hidastumisesta ole vielä merkkejä. Näillä näkyminen ohjauskorkoa tullaan nostamaan ja tasetta tullaan pienentämään ennätyksellisen nopeasti, joten koroissa riski on edelleen ylöspäin. Puhtaasti inflaatiota katsomalla ohjauskoron pitäisi olla nykyistä selvästi korkeammalla. Tämä perustelee alipainomme koroissa.   

Korkojen nousu on ollut taakka osakkeille, ja osakkeet ovatkin laskeneet kuluvan vuoden aikana. Osakkeille ei ole kuitenkaan vielä löytynyt kunnon vaihtoehtoa. Sijoitusympäristö on ollut ongelmallinen, koska korot eivät ole tuottaneet, mutta myöskään osakkeet eivät ole tuottaneet. Tämä ei ole yllättävää, koska koko edellisen vuosikymmenen molemmat tuottivat.  

Osakkeet ovat kuitenkin tuottaneet paremmin kuin korot. Tähän korkojen ja osakkeiden suhteelliseen kehitykseen perustuu ylipainomme osakkeissa, mutta osakkeissa olemme valinneet vähäriskisimmät maantieteelliset lohkot.  

Sota voi muuttaa tilannetta, mikä näkyy jo IMF:n globaalin kasvuennusteen laskuna. Jos sota hidastaa kasvua riittävästi, inflaatiokin hidastuu, jolloin korot kääntyvät laskuun.