Mikä on konkurssi – asiantuntija vastaa kysytyimpiin kysymyksiin

Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, joka koskee velallisen kaikkia velkoja ja jossa velallisen koko omaisuus käytetään konkurssivelkojen maksuun. 

Jos yritys, toiminimellä työskentelevä luonnollinen henkilö tai vaikkapa säätiö ei pysty maksamaan velkojaan, sitä uhkaa konkurssi. 

OP:n lakiasiantuntija vastaa keskeisiin konkurssiin liittyviin kysymyksiin ja kertoo, kuinka konkurssit etenevät.

1. Konkurssilaki – mikä on konkurssi? 

Konkurssilain mukaan konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka on maksukyvytön. Konkurssissa velallisen omaisuus käytetään velkojen maksamiseen ja velallisen omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan. Tuomioistuin määrää pesänhoitajan velallisen omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten. 

Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö. Luonnollisten henkilöiden eli yksityishenkilöiden kohdalla konkurssit tulevat kyseeseen useimmiten silloin, kun on harjoitettu liiketoimintaa toiminimellä.

Myös kuolinpesä ja konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin. 

2. Konkurssihakemus – kuka voi hakea yrityksen konkurssiin?

Konkurssihakemuksen voi tehdä velkoja, jolla on velalliselta selvä ja riidaton saaminen. Jos velkojalla on saatavalleen turvaava vakuus, voi konkurssiin asettaminen kuitenkin estyä. Myös velallinen voi hakeutua itse konkurssiin. 

Osakeyhtiössä konkurssiin hakeutumisesta päättää yhtiön hallitus. 

3. Miten ja missä konkurssihakemus käytännössä tehdään?

Konkurssihakemus tehdään kirjallisesti toimivaltaiselle käräjäoikeudelle. Oikeushenkilön, kuten osakeyhtiöiden, kohdalla tämä tarkoittaa käräjäoikeutta, jonka tuomiopiirissä velallisen hallintoa Suomessa on pääasiallisesti hoidettu.

Luonnollisen henkilön kohdalla toimivaltainen tuomioistuin on henkilön kotipaikan käräjäoikeus.

4. Konkurssiin hakeminen: mistä saa apua konkurssihakemuksen tekemiseen?

Konkurssihakemuksen laatimiseen saa tarvittaessa apua esimerkiksi maksukyvyttömyysasioihin perehtyneeltä asianajajalta. 

5. Konkurssihakemus on tullut vireille, mitä seuraavaksi tapahtuu?

Käräjäoikeus tutkii konkurssihakemuksen. Mikäli konkurssiin asettamisen edellytykset täyttyvät eikä esteitä konkurssille ole, yritys asetetaan konkurssiin.

Konkurssilain mukaan velkojan hakemus voidaan jättää tutkimatta, jos konkurssi olisi esimerkiksi saatavan pienuuden johdosta ilmeisen epätarkoituksenmukainen tai hakemus on selvästi hyvän perintätavan vastainen.

Erityisesti velallisen itsensä jättämä konkurssihakemus käsitellään yleensä nopeasti. Mikäli velallinen vastustaa velkojan tekemää hakemusta, voi asian käsittely viedä enemmän aikaa.

Konkurssihakemuksen vireillä ollessa toiminta voi jatkua. Tieto hakemuksesta menee kuitenkin julkisiin rekistereihin, jolloin velallisen asioiden hoito voi käytännössä vaikeutua jo ennen konkurssiin asettamista.

Kun käräjäoikeus on tehnyt konkurssiin asettamista koskevan päätöksen, velallisen liiketoiminnan harjoittaminen yleensä päättyy.

6. Miten yritys asetetaan konkurssiin ja kuka sen tekee?

Päätöksen konkurssiin asettamisesta tekee hakemusta käsittelevä toimivaltainen käräjäoikeus. Käräjäoikeus tutkii ennen konkurssiin asettamista, ettei vireillä ole hakemusta yrityssaneerauksesta, joka tulee käsitellä ennen konkurssiasian ratkaisemista. 

7. Mitä tapahtuu, kun konkurssi alkaa? 

Konkurssin alkaessa velallisen vastuut erääntyvät maksettaviksi. Velallisen määräysvalta konkurssiin kuuluvaan omaisuuteen lakkaa ja siirtyy konkurssipesälle. 

Konkurssipesän pesänhoitaja ottaa haltuun konkurssipesän omaisuuden ja aloittaa omaisuuden ja velkojen selvittelyn. Pesänhoitajan tulee myös pikaisesti ratkaista, sitoutuuko se esimerkiksi velallisen täyttämättä olleisiin toimitussopimuksiin tai liiketilojen vuokrasopimuksiin. 

Toiminimiyrittäjän konkurssissa myös yrittäjän liiketoimintaan liittymättömät velat erääntyvät maksettaviksi. Luonnollisen henkilön kohdalla esimerkiksi koti-irtain ja henkilökohtainen irtain omaisuus eivät kuitenkaan kuulu konkurssipesään.

8. Kuka voi olla konkurssipesän hoitaja? 

Konkurssilaki määrittelee, että pesänhoitajaksi määrätään suostumuksensa perusteella henkilö, jolla on tehtävän vaatima kyky, taito ja kokemus, ja joka on muutoinkin tehtävään sopiva. Lain mukaan pesänhoitaja ei saa olla velalliseen eikä velkojaan sellaisessa suhteessa, joka on omiaan vaarantamaan hänen riippumattomuuttaan tai tasapuolisuuttaan. Käytännössä pesänhoitajaksi määrätään maksukyvyttömyysasioihin perehtynyt asianajaja.

Konkurssiasiamies on itsenäinen erityisviranomainen, joka valvoo konkurssipesien toimintaa ja seuraa, että pesiä hoidetaan hyvän pesänhoitotavan mukaisesti. 

9. Millaista toimintaa konkurssipesässä voi olla?

Pääsääntöisesti konkurssivelallisen liiketoiminta ajetaan alas pian konkurssiin asettamisen jälkeen ja omaisuus realisoidaan esimerkiksi konkurssiloppuunmyynnissä. Joskus voi olla perusteltua jatkaa liiketoimintaa, mikäli se on mahdollista myydä toiminnallisena kokonaisuutena ulkopuoliselle taholle, ja tämän arvioidaan tuottavan velkojillekin parhaan mahdollisen lopputuloksen. 

Luonnollisen henkilön konkurssin alkamisen jälkeen hankkima palkkatulo tai etuudet eivät kuulu konkurssipesään. 

10. Mitä veloille tapahtuu yrityksen mennessä konkurssiin?

Velkojien oikeuden saada suoritusta pesästä määrää laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä. Velkojan tulee pääsääntöisesti valvoa saatavansa ja niiden mahdollisen etuoikeuden saadakseen jako-osuutta konkurssissa. 
Pesänhoitaja tarkistaa valvonnat ja niiden aiheellisuuden ja kirjaa hyväksyttävästi valvotut saatavat jakoluetteloon. Pääsääntöisesti jako-osuudet maksetaan, kun pesä on selvitetty, omaisuus on muutettu rahaksi ja konkurssimenettely on päättymässä. 

Pesän varoista maksetaan ensin massavelat eli konkurssimenettelyn kustannukset ja muut velvoitteet, joista konkurssipesä vastaa. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijöiden palkat konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta, pesänhoitajan palkkio ja pesän tekemien uusien sopimusten kustannukset. Vakuusvelkoja saa maksun vakuutena olevasta velallisen omaisuudesta sen mukaan kuin vakuuden realisoinnista kertyy. 

Etuoikeudettomia velkoja ovat kaikki ns. tavalliset velat, joilla ei ole vakuutta tai joita eli ole muuten säädetty laissa etusijalle, esimerkiksi ostovelat tai verovelat. Etuoikeudettomien velkojen kesken jako-osuutta jaetaan saatavien mukaisessa suhteessa. Esimerkiksi jos etuoikeudetonta velkaa on 2 miljoonaa euroa ja niille etuoikeudellisten velkojen jälkeen jaettavaksi jääviä varoja on 100 000 euroa, jako-osuusprosentiksi tulee 5 %. Näin ollen, jos velkojalla on 100 000 euron saaminen, sille kertyy jako-osuutta 5000 euroa. 

Mikäli velallisen veloille on annettu takauksia tai muiden kuin velallisen omistamia vakuuksia, velkojat voivat vaatia suoritusta takausten tai panttausten perusteella. 

Luonnollisen henkilön konkurssissa henkilö ei vapaudu konkurssin päättyessä vastuusta, vaan vastaa konkurssin alkamisen jälkeen hankituilla varoilla veloista, joille ei kerry suoritusta konkurssissa. 

Myös henkilöyhtiöissä (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) vastuunalainen yhtiömies vastaa konkurssissa henkilökohtaisesti yhtiön veloista.

11. Milloin konkurssin raukeaminen voi tapahtua?

Konkurssimenettely voi raueta, mikäli pesän varat eivät riitä täysimittaisen konkurssimenettelyn kustannuksiin eikä kukaan velkojista ota kustannuksia vastatakseen. Konkurssi voi raueta myös silloin, jos kertyvät jako-osuudet jäisivät niin pieniksi, ettei konkurssin jatkamista voisi pitää tarkoituksenmukaisena.

Joskus voi olla yleistä intressiä määrätä pesä ns. julkisselvitykseen, jolloin konkurssimenettelyn kustannukset katetaan julkisista varoista. 

Konkurssin raukeaminen johtaa siihen, että yritys pääsääntöisesti poistuu rekistereistä ja toiminta päättyy. Omaisuus ja velat eivät kuitenkaan katoa, vaan velkojen perintä voi jatkua esimerkiksi ulosoton kautta.

Konkurssi voidaan myös määrätä peruuntumaan velallisen ja konkurssihakemuksen tehneen velkojan yhteisestä hakemuksesta tai – jos velallinen on asetettu konkurssiin omasta hakemuksestaan – velallisen tekemästä hakemuksesta. Tämä edellyttää, että hakemus on tehty kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun velallinen on asetettu konkurssiin, ja peruuntumiselle esitetään pätevä syy. 

Jutun asiantuntija on OP:n perintäjuristit-yksikön päällikkö Mikko Haataja. 

Lue myös:

Heidi maksaa yli 50 000 euron yritysvelkaa pois tiukalla talouskurilla: ”Alussa maksettavana oli 27 eri velkaa”

Näin suojaat yrityksen talouden yllättäviltä muutoksilta‍