Puettava teknologia parantaa työturvallisuutta
Lisää aiheesta
Fyysisesti raskaita työtehtäviä helpottamaan on kehitetty erilaisia apuvälineitä vähentämään kuormien painoa. Puettava teknologia tarjoaa uusia ratkaisuja työhön. Reppua muistuttavat ulkoiset tukirangat eli eksoskeletonit ovat kätevä apuri esimerkiksi logistiikan alalla.
Vaikka työelämässä on voitu korvata paljon yksitoikkoisia ja raskaita työtehtäviä robottien ja automaattisten linjastojen avulla, on kuitenkin paljon työvaiheita, joihin robotti ei pysty.
Tällaisissa tapauksissa puettava teknologia voi helpottaa tehtävien suoritusta. Eksoskeletonit eli ulkoiset tukirangat ovat työvaatteisiin kiinnitettäviä apuvälineitä, jotka tukevat kehoa fyysisesti vaativissa tehtävissä. Laitteita on erilaisia ja tuki tulee laitteesta riippuen esimerkiksi kyykkyliikkeeseen, käsien suoristamiseen tai käsillä nostoon.
Passiivinen varastoi energiaa, aktiivinen antaa lisävoimaa
Eksoskeletonit voivat olla joko passiivisia tai aktiivisia. Passiiviset ulkoiset tukirangat varastoivat energiaa jousien avulla, kun taas aktiiviset eksoskeletonit käyttävät ulkoista voimanlähdettä ja lisäävät näin käyttäjän omaa voimaa.
Repun näköinen, kyynärpäitä tukeva apuväline on esimerkki passiivisesta eksoskeletonista, kun taas sormen puristusvoimaa lisäävä hansikas on luonteeltaan aktiivinen.
Robotiikkaa hyödyntävien eksoskeletonien tarkoituksena ei ole antaa käyttäjälle supervoimia, vaan näillä ”keinolihaksilla” voidaan minimoida työtehtävien kuormittavuutta, mikä osaltaan lisää työssä jaksamista, työhyvinvointia ja myös työturvallisuutta.
Joissain tapauksissa eksoskeleton voi olla vaihtoehto sille, että tuotantoa muutettaisiin täysin automaattiseksi. Puettavan teknologian avulla esimerkiksi monissa perinteisissä käsityöammateissa voidaan tehostaa toimintaa ilman, että käsityön osuus häviää.
Jyväskyläläinen logistiikkayhtiö testasi ja innostui
Jyväskylässä toimiva Vähälä Yhtiöt testasi vuonna 2019 yhden viikon ajan eksoskeletoneja muutamalla henkilöllä yhteistyössä JAMK:n eli Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Yksi JAMK:n tutkimus- ja kehitystyön vahvuusalueista on automatiikka ja robotiikka. JAMK:ssa on pilotoitu erilaisia älykkään puettavan teknologian ratkaisuja eri toimialojen, armeijan, kuntoutuksen ja vapaa-ajan tarpeisiin.
Vähälä Yhtiöiden tuotantojohtaja Toni Kokkonen toteaa, että eksoskeletonien testauksen tavoitteena oli kerätä kokemuksia, miten niiden avulla voitaisiin vähentää työperäisiä sairauspoissaoloja, tehostaa toimintaa ja nostaa työssä viihtyvyyttä.
– Eksoskeletonit soveltuvat mielestäni parhaiten työtehtäviin, joissa joudutaan nostamaan, ojentamaan, kääntämään tai muuten liikuttamaan erikokoisia ja -painoisia kappaleita toistuvasti tilanteissa, joissa robotiikka ei vielä ole ratkaisuvaihtoehtona ja työ tehdään henkilötyövoimalla, Kokkonen sanoo.
Testissä käytetty eksoskeleton keräsi jouselle voiman kyykkyyn mentäessä ja vapautti energian pystyyn noustessa. Näin se avusti käyttäjää painavien kappaleiden nostamisessa.
– Eksoskeletoneja testanneet henkilöt eivät kokeneet laitetta hankalaksi pukea työvaatteiden kanssa ja pitivät laitetta hyvänä tukemaan raskaita työvaiheita. Äkillisesti lisävoiman käyttö kipeytti joillakin henkilöillä lihaksia, kun kuormitus ei enää tullutkaan tuttuun kohtaan kroppaa, hän sanoo.
Soveltuvat hyvin paketti- ja elintarvikelajitteluun
Kokkosen mukaan Vähälä Yhtiöissä tutkitaan ja testataan säännöllisesti erilaisia apuvälineitä, joiden avulla voidaan parantaa työn tehokkuutta, viihtyvyyttä ja vähentää työperäisiä sairauspoissaoloja, mutta toistaiseksi yrityksessä ei ole tehty päätöstä eksoskeletonien käyttöönotosta. Eksoskeletonien vaikutuksia työturvallisuuteen hän ei lyhyen testin perusteella lähde arvioimaan.
– Testijakson tulisi olla pidempi ja mukana tulisi olla myös työterveydenhuolto, jotta voitaisiin arvioida eksoskeletonien vaikututuksia työhyvinvointiin tai työturvallisuuteen, Kokkonen sanoo.
Hänen mukaansa laitteet ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina paljon. Niissä on hyviä ominaisuuksia, jotka sopisivat logistiikkayhtiön toimintaan.
– Eksoskeletoneja voisi käyttää apuna esimerkiksi paketti- ja elintarvikelajittelussa. Laitetoimittajien mukaan niiden käyttö pidemmällä aikavälillä tuo terveydellisiä hyötyjä. Oman arvioni mukaan ne kasvattivat lajittelutehokkuutta jo viikon testin aikana, Kokkonen sanoo.
Eksoskeletonit maksavat tällä hetkellä noin 3 000 euroa, mutta hinnat pudonnevat alaspäin lähivuosina.
– Siinä vaiheessa ne voisivat olla jo investointien piirissä, Kokkonen arvioi.
Tutustu yrityksen henkilöriskeihin - ja pyydä tarjous!
Työturvallisuus on pieni suuri juttu - lue lisää!