Lappeenrantalaisessa GreenEnergy Finlandissa pitää kiirettä. Aurinkosähkölaitteita maahantuova ja älykkäitä energianhallintajärjestelmiä kehittävä yritys toimitti viime vuonna aurinkopaneelit kymmenien yritysten ja satojen omakotikohteiden katoille.

– Toimialan tulevaisuus näyttää oikein hyvältä. Viime vuoden aikana aurinkosähköteho kaksinkertaistui ja kasvu näyttää jatkuvan samalla vauhdilla 2018, sanoo GreenEnergy Finlandin toimitusjohtaja Jussi Teijonsalo.

Teijonsalo kertoo, että kasvu johtuu hintojen laskusta ja siitä että asiakkaiden tietoisuus aurinkoenergian mahdollisuuksista on kasvanut.

– Aurinkoenergiaan investointi on nyt huomattavasti aiempaa edullisempaa ja sähköyhtiöiden asenteet aurinkosähkön suhteen ovat muuttuneet positiivisemmiksi, joten aurinkosähkön tuotanto on helpottunut.

Aurinkoenergiasta ei silti ole Teijonsalon mukaan tulossa kokonaisratkaisua Suomen energiantuotannon päästöttömyyteen. Se johtuu osin siitä, että aurinkosähkön pidempiaikainen varastointi, mitä Suomen pimeät talvet edellyttäisivät, on edelleen haastavaa.

– Sähkön varastoinnin ja aurinkosähkön yhdistäminen vaatii älykästä järjestelmää. Meidän järjestelmämme mahdollistaa tällä hetkellä aurinko- ja muun puhtaan sähkön optimaalisen käytön, mutta hyvin pitkäaikaiseen varastointiin ei ole vielä olemassa kaupalliseen tarkoitukseen sopivia ratkaisuja, Teijonsalo kertoo.

Varastoinnin haasteista huolimatta aurinkosähkö kiinnostaa yhä useampaa yrittäjää: Esimerkiksi Lapinjärvellä sijaitsevan Pukaron Paronin liikenneasemalla sijaitsee Suomen suurin liikenneaseman aurinkovoimala, jonka maksimiteho on 50,5 kwh. Liikeasemalla voi ladata myös sähköautoon aurinkosähköä.

Hinta mahdollistaa kasvun

Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähköjärjestelmien energiatehokkuuden professori Jero Ahola kertoo, että kovasta kasvusta huolimatta suomalainen aurinkosähköntuotanto on vielä lapsenkengissä.

– Esimerkiksi Tanskassa asuu suurin piirtein yhtä paljon ihmisiä kuin Suomessa. Siellä aurinkosähköä on asennettu noin tuhannen megawatin verran. Suomessa asennettua kapasiteettia on noin 50 megawattia. Kasvu on ollut sikäli voimakasta, että vielä vuonna 2012 puhuttiin muutamista megawateista.

Ahola kertoo, että arvion mukaan Suomessa sijaitsee tällä hetkellä noin 7 000 aurinkovoimalaa. Kasvun syy piilee myös Aholan mukaan hinnassa.

– Tätä vauhtia aurinkovoima voi olla jo toiseksi halvin sähköenergiamuoto Suomessa, tuulivoiman jälkeen. Maailmanlaajuisesti aurinkosähkö on jo monessa paikkaa halvinta.

– Moni ennuste povaa aurinkosähköstä pääenergiantuotantomuotoa vuoteen 2050 mennessä. Nousua tulee olemaan paljon. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä täytyy joka tapauksessa luopua pidemmällä aikavälillä, ja aurinko tarjoaa edullisen vaihtoehdon.

Ahola uskoo, että aurinkosähkön lisäksi tuulivoiman käyttö lisääntyy huomattavasti.

– Suomen oloissa ei ole taloudellisesti järkevää kattaa kaikkea sähköntuotantoa aurinkoenergialla kausivaihtelun takia.

Ahola painottaa, että tuulienergia sopii Suomessa hyvin aurinkoenergian pariksi.

– Aurinkovyöhykkeellä, kuten Australiassa ja Pohjois-Afrikassa aurinkosähkö voi hyvinkin toimia pääasiallisena energialähteenä. Suomessa aurinkoenergia ei voi kattaa kaikkea sähköntuotantoa, joten täällä sähköntuotanto koostuu jatkossakin monesta toisiaan täydentävästä osasta.

Vantaan Tammiston K-Citymarketin aurinkovoimala on Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala, jonka huipputeho on 503 kWp. Kiinteistön katolle asennettiin lähes 1600 aurinkopaneelia.

Tukia ei tarvita

Monessa maassa aurinkosähköön siirtymistä tuetaan huomattavilla valtiontuilla. Ahola huomauttaa, että aurinkosähkö ei välttämättä tarvitse nykyistä suurempia tukitoimia yleistyäkseen Suomessa.

Aholan mielestä tärkeintä olisi poistaa viimeisetkin kuluttajia häiritsevät esteet.

– Rakennuslupia aurinkopaneelien asentamiseksi ei onneksi enää juuri tarvita. Rakennussäännösten pitäisi silti suosia nykyistä enemmän aurinkosähköä. Olisi kätevää, jos kuluttajilla olisi mahdollisuus ostaa esimerkiksi oma osuus lähellä olevasta aurinkovoimalasta parantamaan rakennuksen energialuokitusta ja tuottamaan osa omakäyttösähköstä.

Myös Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekninen johtaja Esa Tiainen arvioi, ettei aurinkosähkön suosion kasvamiseen tarvita tukitoimia.

– Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi taloyhtiöissä ja monissa yrityksissä aurinkosähkön käyttö yleistyy ilman tukiakin. Taloyhtiöissä ja yrityksissä on huomattu, että aurinkosähköstä on eniten iloa silloin, kun sähkön pystyy kuluttamaan kokonaan itse. Tällöin sähkönsiirtomaksut ja verot jäävät pois, ja sähkön hinta on huomattavan edullista.

Tiainen huomauttaa, että aurinkosähkön varastointikin on muuttumassa koko ajan helpommaksi.

– Keski-Euroopassa varastointi on vielä yleisempää, ja siellä pystytään tasaamaan hyvin sähkövarastoja päivän ja yön välillä.

Tiaisen mukaan Suomessakin otetaan edistysaskeleita.

– Esimerkiksi espoolaiseen kauppakeskus Selloon rakennetaan parhaillaan älykästä energiajärjestelmää, jonka avulla energiaa voidaan tuottaa ja varastoida kauppakeskuksen omaan käyttöön. Energia varastoidaan akustoon, josta sitä voidaan kuluttaa tarpeen mukaan.