Generation Investment Management LLP (Generation IM) on Yhdysvaltojen entisen varapresidentin Al Goren ja Goldman Sachsin David Bloodin sekä viiden muun osakkaan vuonna 2004 perustama sijoitus- ja rahoituspalveluyritys.

– Olemme lähteneet sijoitusstrategiassamme aina siitä, ettemme käy kauppaa arvoilla. Paras tapa osoittaa se meille, on harjoittaa kestävää ja pitkäjänteistä liiketoimintaa. Uskon, että kestävyystavoitteen integroiminen perinteiseen sijoitusjärjestelmään tekee meistä parempia sijoittajia, Generation IM:n johtaja Claudia Reim sanoo.

General IM:n tuotoilla rahoitettava Generation Foundationin tehtävä on vahvistaa kestävän liiketoiminnan kenttää. General Foundationin päivitetty strategia on vastaus kiireellisten kysymysten kohtaamiseen ja kohdennettuun toimintaan aloilla, joilla edistetään kahden vaikuttavuustavoitteen saavuttamista.

– Nuo tavoitteet ovat ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen ja oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän luominen. Strategia on kunnianhimoinen ja se priorisoi kiireelliset, mutta mahdolliset toimet: hiilen hinnoittelun, sijoittajien ilmastotoimet, taloudellisen eriarvoisuuden ja sukupuolten tasa-arvon.

Laatujohtaminen suurennuslasin alla

Generation IM on tiedostanut kestävämpään yhteiskuntaan siirtymisessä tarvittavien muutosten laajuuden ja kiireellisyyden. On oleellista tietää, selviytyykö ja menestyykö sijoituskohteena oleva yritys tässä muutoksessa.

Generation IM etsii ennen kaikkea esimerkillisiä suunnannäyttäjiä.

– Haluamme sijoittaa yrityksiin, jotka näyttävät tietä. Uskomme tällaisten yritysten luovan eniten arvoa tulevina vuosina, Reim kertoo.

Arvioinnissa korostuvat kysymykset mitä ja miten. Mitä yritys tekee – tuottaako se palveluja sopusoinnussa sen yhteiskunnan kanssa, jossa haluamme elää? Entä miten yritystä johdetaan – harjoittaako se liiketoimintaa pitkällä aikajänteellä ja vastuullisesti suhteessa kaikkiin sidosryhmiinsä?

Jälkimäinen kriteeri on oikeastaan Generation IM:n arvio siitä, onko yritys todistanut yritysvastuunsa. Sen ohjaavana ajurina toimii yrityksen sisäinen kehys laatujohtamiselle.

– Arvioimiimme kriteereihin kuuluvat yrityskulttuuri ja missio, inhimillisen pääoman hallinta ja kannustimien yhdenmukaistaminen. Tavoitteemme on selvittää, johdetaanko yritystä pitkällä aikavälillä.

Kestävän kehityksen kynnysarvot

Niin julkisen kuin yksityisen pääoman sijoituksissa keskeinen tutkimusväline ovat eri toimialojen ja yritysten tiekartat. Niitä tulkitsemalla voi ymmärtää hiilidioksidipäästöjen aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet eri alojen välillä. Analyytikot saavat tätä kautta tilaisuuden tutkia laajempaa teollista, sosiaalista ja ekologista kontekstia, jossa yritykset toimivat.

Pelkästään tällä perusteella Generation IM on päättänyt olla sijoittamatta useille toimialoille, kuten öljyyn, kaasuun ja tupakkaan. Toisaalta se on löytänyt myös mielenkiintoisa mahdollisuuksia esimerkiksi liikkumisen toimialalla yrityksissä, jotka näkevät sähkön ja vedyn tulevaisuuden käyttövoimina.

– Tarkastelemme yrityskohtaisesti sitä, miten yritys asemoituu siirtymisessä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Onko yritys johtaja vai kehityksestä jälkeen jäävä. Voimme saada samalla selville potentiaalisia sitoutumiskohteita, Reim kertoo

Generation IM soveltaa pääomasijoituksissaan kestävän kehityksen kynnysarvoja määrittämään yrityksen liiketoiminnan nettopanoksen. Analyysin tekemistä tukee tieto, jota on kerätty liiketoimintamallin aiheuttamista kokonaisvaikutuksista ihmisiin ja maapalloon. Mukaan tulevat niin positiiviset kuin negatiiviset sekä suunnitellut ja tahattomat vaikutukset.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa

Yhä useammat omistajat, sijoittajat ja yritykset pyrkivät vastaamaan yhteiskunnan pitkän aikavälin haasteisiin. Reim näkee, että sijoittajat siirtyvät ja sitoutuvat enenevässä määrin hiilineutraaleihin salkkuihin seuraavien 25–30 vuoden aikana.

– Uskomme, että näin tapahtuu, koska useat yritysjohtajat tunnustavat tosiasiat. Mikä on hyväksi maailmalle, liittyy erottamattomasti myös yrityksen liiketoimintojen ja investointien pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen.

Reimin mukaan kyse ei ole siitä, ovatko nämä sitoumukset tervetulleita, vaan riittävätkö ne vastaamaan ilmastokriisin haasteisiin ja saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.

Muuttuva poliittinen tilanne ja jatkuvasti parantuva tiedonsaanti on korostanut yritysten ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapavastuuta (ESG). Näillä ESG-tiedoilla on myös rajallisuutensa, sillä ne keskittyvät miltei yksinomaan ”miten”-analyysiin ja ankkuroituvat pitkälti aiemmin tehtyyn, ei tulevaan.

On tärkeää, että sijoitusprosessissa kartoitetaan laajempi konteksti, ennen kuin arvioidaan yrityksen tilannetta. Kokonaisarvioinnissa on noudatettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yksi näkökulma ei saa hallita arviointia.

Syvällinen tietämys tarpeen

Reim korostaa, että yritysjohtajille on annettava aikaa kehittää ideoitaan ja investoida pitkällä aikajänteellä. Hän näkee ilmastorahoituksessa potentiaalia ja uskoo, että kaikilla sektoreilla on elinkelpoisia mahdollisuuksia saavuttaa hiilineutraalius. Tapahtuuko se riittävän nopeasti ja laajasti, on eri asia.

– Näemme etenkin kolme aluetta, joilla pääomaa tarvitaan erityisesti: vakiintuneita toimintamalleja murtava teknologia, ilmastokestävä infrastruktuuri ja luonnolliset ilmastoratkaisut.

Ilmastonmuutosrahoituksen skaalaaminen vaatii usein joustavaa pääomaa ja syvällistä tietämystä tietyistä toimialoista. Reim on entistä vakuuttuneempi siitä, että nämä mahdollisuudet muodostavat erillisen ja kehittyvän omaisuusluokan.

Reim antaa tunnustusta OP Ryhmän asettamalle rohkealle ja kunnianhimoiselle tavoitteelle jättää hiilipositiivinen kädenjälki vuonna 2025. Hän arvostaa yhtä lailla Suomen kansallista tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035.