Heräävätkö yritykset seuraavaksi biodiversiteetin suojeluun?
Lisää aiheesta
Luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeyttä ei vielä täysin tunnisteta suomalaisissa yrityksissä. Yritysvastuun asiantuntija toivoo lisää näkyvyyttä konkreettisille esimerkeille biodiversiteetinhuomioimiseksi osana yrityksen vastuullisuustyötä.
Suomalaiset yritykset ovat todella heränneet ilmastonmuutoksen todellisuuteen. Toista aikamme globaalia haastetta, luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin suojelua, ei kuitenkaan vielä tunnisteta yrityksissä kovin tärkeäksi vastuullisuusteemaksi.
Tämä selviää vastuullisen yritystoiminnan verkoston FIBSin tuoreen Yritysvastuu 2019 kyselytutkimuksen tuloksista. Peräti 87 prosenttia kyselyyn vastanneista yritysjohtajista ja -asiantuntijoista kertoi ilmastonmuutoksen olevan organisaatiolleen tärkeä tai erittäin tärkeä vastuullisuuden painopistealue. Biodiversiteettiä tärkeänä tai erittäin tärkeänä piti vain 8 prosenttia vastaajista.
FIBSin päällikkö Ulla Roiha arvelee, että biodiversiteetin heikolle sijoitukselle kyselyssä löytyy monia syitä.
– Ei varmaan aina oikein ymmärretä termiä ja kaikkea, mitä siihen liittyy. Vaikka kyse on akuutista ongelmasta, jonka suhteen on toimittava juuri nyt.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen etenee asiantuntijoiden mukaan hälyttävällä vauhdilla myös Suomessa – viimeisimmän arvioinnin mukaan joka yhdeksäs Suomen eliölajeista ja lähes puolet suomalaisista luontotyypeistä ovat uhanalaisia.
Roiha lisää, että yritykset eivät välttämättä näe oman toimintansa vaikutuksia biodiversiteettiin, tai ne jäävät etäisiksi.
– Asenteet ilmastonmuutosta kohtaan olivat samanlaisia kymmenen vuotta sitten, eikä kaikissa yrityksissä vielä tunnistettu oman toiminnan linkkiä ilmastonmuutokseen. Nyt kun asiaa on rummutettu paljon, myös tietoisuus on kasvanut.
Tasapaino hyödyntämisen ja suojelun välillä
Myös Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Tiina Nieminen toteaa, että luonnon
monimuotoisuuden suojelun pitäisi valtavirtaistua.
– Avain on löytää tasapaino ekosysteemin hyödyntämisen ja suojelun välillä. Mutta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa varsinkin niistä ohjauskeinoista, joilla tämä voidaan saavuttaa, hän sanoo.
Esimerkiksi Suomen metsätaloudessa kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden huomioimisen eteen on tehty jo paljon.
Biodiversiteetti linkittyy vahvasti myös muun muassa rakentamiseen ja ruoantuotantoon. Rakennusalalle Nieminen peräänkuuluttaa vahvempaa ja ennakoivampaa luontoarvojen huomioimista.
– Nyt uutta rakentaessa annetaan usein kaiken mennä ja ruvetaan sitten istuttamaan vihersaarekkeita täyttömaalle. Se, että jätettäisiin jo alun perin esimerkiksi metsäsaarekkeita, voisi olla myös taloudellisesti järkevämpää.
Elintarvikealalla monet suomalaiset yritykset käytännössä ulkoistavat luontovaikutuksensa maihin, joissa raaka-aineita tuotetaan. Siksi myös tuotantoketjujen läpinäkyvyys ja avaaminen ovat tärkeä osa yritysten biodiversiteettityötä, Nieminen muistuttaa.
Ulla Roiha toteaa, että yritysten kannattaisi kiinnittää biodiversiteettiin enemmän huomiota jo oman tulevaisuutensa takia. Romahtava ekosysteemi tuo vaikeasti ennakoitavia riskejä, jotka ulottuvat lähes kaikille aloille.
– Samalla se tuo mahdollisuuksia luoda uusia ratkaisuja ja sitä kautta kilpailuetua, aivan kuten ilmastonmuutoskin.
Ei päätä pensaaseen
Roihan mukaan yrityselämään tarvitaan lisää johtajia ja asiantuntijoita, jotka puhuvat biodiversiteetin tärkeydestä omilla kasvoillaan.
– Helpompaa olisi tietenkin työntää pää pensaaseen, mutta nyt tarvitaan rohkeutta.
Konkreettisille esimerkeille biodiversiteetin suojelusta pitäisi myös saada lisää näkyvyyttä, jotta muut voivat ottaa niistä oppia. Sellaisia löytyy esimerkiksi valtio-omisteiselta Senaatti-kiinteistöiltä, jonka omistuksessa on yli 9 000 rakennusta eri puolilla Suomea.
– Monet kiinteistöistämme ovat arvokkaiden luontotyyppien lähellä, joten biodiversiteetti on aina ollut osa työtämme, toteaa Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuun asiantuntija Katri Kallio-Koski.
Vuonna 2017 Senaatti-kiinteistöt otti käyttöön systemaattiset luontoselvitysohjeet, joita hyödynnetään luontoselvitysten tekemiseen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Selvityksiä hyödynnetään muun muassa kiinteistöjen ylläpidossa, kunnossapidossa, myynneissä ja kehittämisessä.
Yleistavoitteena on olla tietoinen siitä, millaisissa luontoympäristöissä toimitaan ja tuottaa mahdollisimman helposti toteutettavia ohjeita luonnon huomioivalle kiinteistönhuollolle.
– Emme oleta, että kiinteistöjen huoltajat olisivat luontoasiantuntijoita. Luontoselvityksessä esiin nousseita asioita saatetaan käyttää kiinteistön sähköisessä huoltokirjassa esimerkiksi niin, että tiettyjä melua aiheuttavia kunnostus- tai huoltotöitä vaikkapa katoilla tulisi välttää niihin aikoihin, kun lepakot pesivät, Kallio-Koski havainnollistaa.
Haitallisten vieraslajien torjuntaa varten on laadittu erillinen yleisohje, joka sisältää kuvalliset, tarkat ohjeet siitä, mitä kullekin lajille kannattaa tehdä, jotta siitä pääsee eroon.
Ratkaisut voivat olla joustavia
Kallio-Koski toivoo, että myös muut kiinteistöalalla toimivat yritykset innostuisivat luontoselvitysten käytöstä. Siksi Senaatti-kiinteistöjen luomat mallit selvityksille löytyvät yhtiön verkkosivuilta ja ovat vapaasti käytettävissä.
– Kiinteistöjemme alueelta löytyneet lajihavainnot myös lisätään osaksi Suomen lajitietokeskuksen tietokantaan, jotta ne tulevat laajempaan tietoisuuteen.
Asiantuntija korostaa, että biodiversiteettiä tukevat ratkaisut voivat todellisuudessa olla joustavampia kuin usein kuvitellaan. Senaatissa on totuttu käymään dialogia ja etsimään kompromisseja esimerkiksi maisemanhoidollisten ja luontoa suojelevien tavoitteiden yhdistämiseksi.
– Meillä oli yhdessä kohteessa lahonneita puita, jotka arkkitehti toivoi kaadettavan. Kun asiaa oli käyty luontoselvittäjän kanssa läpi, puut päädyttiin kuitenkin jättämään maapuiksi, sillä ne ovat niin tärkeitä alueen eliöstölle.
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus kietoutuvat läheisesti yhteen. Kallio-Koski toteaa, että biodiversiteetin suojelu on heille yksi osa ilmastonmuutoksen torjuntatyötä.
– Toivon, ettei kenellekään enää tässä kohtaa tulisi yllätyksenä se, miten riippuvaisia luonnosta olemme. Eihän ilman sitä ole mitään.