Joskus yhden yritystarinan päättyminen on toisen alku. Ylöjärveläinen Global EcoProcess Services Oy sai alkunsa vuonna 2012 uudenlaisen, vaarallisten jätevesien puhdistukseen suunnitellun tekniikan myötä. Jätevesien puhdistuksesta tekniikan käyttö on laajentunut myös muiden jätejakeiden, kuten tuhkan ja pilaantuneen maan puhdistukseen.

Kyseisen tekniikan juuret ulottuvat kuitenkin tätä vuotta pidemmälle. Sen kehitti tamperelainen yrittäjä ja kemisti Vesa Rissanen silloisessa galvanointiyrityksessään.

– 10–15 vuotta sitten ympäristölainsäädäntö tiukkeni ja määräykset muuttuivat siten, että galvanointiprosessissa syntyvät hapot määrättiin hävitettäväksi vaarallisten jätteiden käsittelylaitoksessa. Tämä muutos olisi tarkoittanut yritykselle yli puolen miljoonan ylimääräisiä kuluja, kertoo EPSEn nykyinen toimitusjohtaja Jouni Jääskeläinen.

Tämä oli yritykselle iso kuluerä, ja Rissanen lähti etsimään keinoja pienentää kuluja. Hän alkoi tehdä kemiallisia testejä.

– Yllätyksekseen hän sai yhdessä kokeilussa haposta puhdasta vettä ja kiinteää metallisakkaa, Jääskeläinen kertaa.

Säästöjen ohella syntyi siis täysin uudenlainen tekniikka. Nämä kemialliset kaavat jäivät kuitenkin vuosiksi pöytälaatikkoon, kun lentokoneen osien valmistus Tampereella loppui. Samalla päättyi Rissasen yrityksen toiminta.

Jätevedet ovat iso bisnes

Seitsemän vuotta sitten Rissanen löysi kaavat uudelleen ja otti yhteyttä Jääskeläiseen. Uuden yrityksen, EPSEn, perustaminen alkoi kiinnostaa keksinnön ajankohtaisuuden takia.

– Samaan aikaan lehdissä alkoi olla uutisia kaivosten vaikeuksista kaivosvesien kanssa. Aloimme pohtia, voisiko tällä tekniikalla käsitellä myös niitä. Niinpä kokeilimme niiden puhdistusta ja hämmästyimme itsekin – kaivosvesistä tuli ihan puhtaita, Jääskeläinen kertoo.

Alkoi vaikuttaa siltä, että yritys oli onnistuneesti kehittänyt ratkaisun teollisuuden vaarallisten jätteiden ja kaivosvesien puhdistamiseen.

Seuraavaksi selvitettiin, onko vastaava tekniikka käytössä jo jossain päin maailmaa. Selvitystyöhön palkattiin ulkopuolinen asiantuntija.

– Melko nopeasti tulimme siihen käsitykseen, että tästä kannattaa tehdä patenttihakemus. Palkkasimme myös ulkopuolisen kemistin eli kolmannen osapuolen testaamaan, toimiiko tämä todella.

Keksintö suojattiin globaalilla patentilla. Myös puhdistuksessa syntyvän metallisakan kierrätys uusiokäyttöön patentointiin.

Vesa Rissasen (vas.) keksinnöstä tuli EPSEn yritystoiminnan ydin. Seuraavaksi yritys tähtää vahvasti vientimarkkinoille toimitusjohtaja Jouni Jääskeläisen johdolla.

Kuinka vakuuttaa asiakkaat?

Jääskeläisen mukaan tärkeää oli vakuuttaa myös asiakkaat tekniikan toimivuudesta. Niinpä käynnistyi parin vuoden testausvaihe.

– Otimme yhteyttä kotimaisiin vaarallista teollisuusjätettä ja kaivosvesiä tuottaviin yrityksiin. Testasimme kymmeniä ja kymmeniä erilaisia näytteitä varmaan kahden vuoden ajan. Teimme tieteellistä todistelua siitä, missä tekniikka toimii, missä ei ja mitä vaikeuksia siihen liittyy.

Kun näyttöä oli kertynyt, keksintöä lähdettiin viemään ulkomaille niin vienninedistämismatkoilla kuin messuilla.

Jo tehtyjen testien avulla asiakkaille voitiin esitellä, millaisia tuloksia vastaavissa kohteissa on saatu. Konkreettiset tulokset saivat monet uteliaiksi.

Asiakaskohtainen puhdistusresepti

Kun kiinnostus on herännyt, seuraava askel on selvittää, millaista puhdistusapua asiakas tarvitsee.

– Me saamme asiakkaalta näytteen, joka toimitetaan Ylöjärven laboratorioon. Analysoimme, mitä metalleja ja ongelmia näyte sisältää. Sen jälkeen kokeilemme laboratorio-oloissa, pystymmekö puhdistamaan sen. Teemme asiakaskohtaisen reseptin.

Käytännössä yritys siis myy lisenssejä ja ikään kuin vuokraa keksintöään esimerkiksi kaivosteollisuudelle.

Jääskeläisen mukaan kilpailijoiden käyttämiin perinteisiin menetelmiin verrattuna EPSE-tekniikalla vedestä saadaan hieman puhtaampaa. Yritys on myös ainoa, joka saa metallisakan sellaiseen muotoon, ettei se liukene uudestaan.

Tähtäimessä kasvu

Selvää on ollut jo yritystä perustaessa, että se suuntaa ulkomaille. Kaikkinensa ulkomaanmarkkinat ovat hyvin houkuttelevat.

– Kaivosvesiä puhdistetaan noin viidellä miljardilla eurolla joka vuosi. Myös muu teollisuus, kuten pinnoitus-, galvanointi, lentokone- ja autoteollisuus tarvitsevat apua vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Tämä markkina on reilusti yli kymmenen kertaa suurempi kuin kaivosmarkkina.

Vuonna 2017 globaali jätevedenkäsittelyn markkina oli 65 miljardia euroa. Sen ennustetaan kasvavan 83 miljardiin euroon vuoteen 2022 mennessä. Kasvua selittävät väestönkasvu, kasvava teollisuus ja tiukentuvat puhdistusvaatimukset sekä julkinen tietoisuus.

Jääskeläinen kertoo, että yritys on seuraavaksi siirtymässä nopean kasvun vaiheeseen. Tarvittu pohjatyö on tehty ja näyttöjä tekniikan toimivuudesta on jo.

– Kasvusuunnitelmamme on, että vuoden 2022 loppuun mennessä olemme liikevaihdoltamme yli sadan miljoonan euron yritys. Sinne ei päästä tämänhetkisillä resursseilla, vaan matkan varrella tarvitsemme partnerin, joka auttaa kasvun skaalautumisessa.

Toistaiseksi 60 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee Suomesta, mutta vuonna 2022 Suomen osuus on Jääskeläisen mukaan enää 1–5 prosenttia.

Nyt yrityksen lisenssejä ja aiesopimuksia on viidessä maassa. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa yrityksellä on yhteistyösopimus ja Namibiaan ja Kiinaan on tekeillä aiesopimus.

EPSE haki myös EU:lta Horizon 2020 -tukipakettia. Se tarkoittaa, että yritys pääsee laajemmassa mittakaavassa kaupallistamaan tätä hanketta Horizonin puitteissa.

Hakemuksia tuli 2 000, ja niistä viisi prosenttia pääsi haastatteluun. Noin puolet haastateltavista sai unionin tuen keväällä 2019. Yksi niistä oli EPSE.

Haussa etsittiin sellaisia ratkaisuja, jotka tekevät ympäristölle hyvää. Siihen myös EPSE tähtää yrityksenä.

OP:lta saat ratkaisut yrityksesi kansainväliseen liiketoimintaan, oli kyseessä sitten vienti- tai tuontikaupan tarpeet, tai kun yrityksesi toiminta on jo vakiintunutta ulkomailla. Tutustu palveluihin.