Kehitysvamma ei ole työllistymisen este: yritykset ovat tärkeässä roolissa ennakkoluulojen murtamisessa
Lisää aiheesta
Oikealla tuella tuhannet kehitysvammaiset henkilöt voisivat tehdä palkkatöitä. Samalla yritykset voisivat rakentaa imagoaan ja saisivat käyttöönsä joustavaa työvoimaa.
Syksy on kiireistä aikaa Omenasieppari-yrityksen perustajalle Susanna Pykäläiselle ja hänen johtamalleen tiimille.
Vuonna 2017 perustetun yrityksen toimintaidea on yksinkertainen: Uudenmaan alueella asuvat ihmiset voivat ilmoittaa, jos heidän pihoillaan on ylijäämäomenoita. Omenasiepparit keräävät ylimääräiset, muuten helposti roskiin päätyvät omput ja vievät ne Sipoon mehuasemalle mehustettavaksi.
Tiimiin kuuluu tällä hetkellä 12 osatyökykyistä henkilöä. Käytännössä se tarkoittaa, että heillä on kaikilla diagnosoitu kehitysvamma tai autismi.
Omaa yritystä suunnitellessaan Pykäläiselle oli selvää, että hän halusi työllistää nimenomaan ihmisiä, joiden on usein haastavaa päästä mukaan työmarkkinoille.
– Silloin en tiennyt Suomessa yhtään toista yritystä, joka toimisi samalla periaatteella, hän muistelee.
Ihmisten potentiaali parempaan käyttöön
Omenasieppari on yhä monessa mielessä harvinainen yritys. Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä, ja vain noin 500 heistä tekee työsuhteista palkkatyötä.
Oikealla tuella huomattavasti useammat voisivat työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, toteaa työllistymisen asiantuntija Simo Klem Kehitysvammaliitosta.
– Joidenkin arvioiden mukaan 3 000 henkilöä voisi tehdä palkkatöitä. Omasta mielestäni se potentiaali on jopa isompi, hän sanoo.
Tällä hetkellä moni kehitysvammainen henkilö tekee töitä normaalin palkkatyön ulkopuolella. Esimerkiksi avotyötoiminnassa on noin 2 000 kehitysvammaista ihmistä. He eivät saa työstään palkkaa vaan työosuusrahaa, joka on keskimäärin 7 euroa päivässä.
Avotyötoiminnan ongelmana on Klemin mukaan muun muassa se, että järjestely johtaa harvoin varsinaiseen työsuhteeseen. Hän toivoisi kaikkien työnantajien miettivän, miten voisivat hyödyntää paremmin ihmisten potentiaalia työelämässä. Kehitysvammaisen henkilön palkkaaminen on myös hyvä tapa toteuttaa yritysvastuuta ja rakentaa yrityksen imagoa.
– Monen mielessä on aika tiukka raja, että kehitysvammaiset eivät kuulu työelämään. Sitä pitäisi murtaa.
Työllistämiseen löytyy paljon tukia
Miten yritykset voisivat työllistää paremmin myös kehitysvammaisia ihmisiä?
Ensimmäinen askel voi olla miettiä, onko organisaatiossa esimerkiksi yksinkertaista suorittavaa tai avustavaa työtä, joka kaipaisi tekijää. Kehitysvammaisia ihmisiä työskentelee avustavissa tehtävissä esimerkiksi kaupoissa, ravintoloissa ja kiinteistöhuollossa.
Samalla kannattaa selvittää mahdollisuus kunnan tarjoamaan työhönvalmentajaan.
Työhönvalmentaja on koulutettu ammattilainen, joka tukee sekä kehitysvammaista työntekijää että työnantajaa työsuhdetta solmittaessa ja sen aikana.
– Valitettavasti valmentajien saatavuus vaihtelee kunnittain. Kannattaa kuitenkin olla yhteydessä oman kunnan vammaispalveluihin ja pyytää tukea. Sitä kautta voi luoda painetta muutokseen, sanoo Klem.
Kehitysvammaisen henkilön työllistävä yritys on yleensä oikeutettu TE-toimiston kautta haettavaan palkkatukeen. Lisäksi rahallista tukea voi saada esimerkiksi siihen, että työyhteisön jäsen käyttää omaa työaikaansa kehitysvammaisen työntekijän opastamiseen.
Tärkeää on ottaa huomioon myös se, että monet kehitysvammaiset henkilöt ovat usein työkyvyttömyyseläkkeellä ja heillä on tiukat ansaintarajat.
– Kannattaa siis miettiä tuntimäärä tarkasti niin, ettei ansaintaraja ylity. Monelle kehitysvammaiselle henkilölle osa-aikainen työskentely on toimiva ratkaisu myös jaksamisen kannalta.
Klem muistuttaa, että usein joustava työvoima ja tarpeen mukaan räätälöity työaika ovat myös työnantajan etu.
Työn suunnitteluun kannattaa panostaa
Ihmisen kehitysvamma viittaa laajaan kirjoon erilaisia haasteita, tarpeita ja lahjakkuuksia. Yhteinen tekijä on kuitenkin usein se, että uusien asioiden opettelu on työlästä. Siksi työtehtävien suunnitteluun ja perehdyttämiseen kannattaa panostaa.
– Tehtävät kannattaa rakentaa mahdollisimman selkeiksi. Joissakin tilanteissa esimerkiksi kuvalliset ohjeet voivat olla käteviä, Klem kuvailee.
Ajatuksen allekirjoittaa myös Susanna Pykäläinen. Käynnistäessään Omenasieppareiden toimintaa hän pohti pitkään, miten ottaa esimerkiksi työntekijöiden aistiyliherkkyys tai motoriset rajoitteet huomioon työn suunnittelussa.
Helsingin ja Vantaan kaupunkien tuetun työllistymisen palvelut ja heidän kauttaan saadut työhönvalmentajat olivat Pykäläiselle merkittävä apu.
– He muun muassa etsivät meille hyviä työntekijöitä ja neuvoivat erilaisten tukien hakemisessa.
Onnistumisen kokemukset vievät uralla eteenpäin
Kahden vuoden kokemuksen jälkeen Pykäläinen on sitä mieltä, että alussa nähty vaiva kannatti ehdottomasti. Hän sanoo nähneensä selvästi, kuinka onnistumisen kokemukset ovat vahvistaneet työntekijöiden motivaatiota ja itsetuntoa.
– Asiat toimivat. Kukaan ei ole myöhässä, työt tehdään hymyssä suin ja nautitaan siitä, että saadaan oppia uutta.
Erityisen ylpeä yrittäjä on siitä, että moni omenasieppari on ponnistanut urallaan eteenpäin ja päässyt unelmatöihinsä. Ensimmäinen CV-merkintä palkkatöistä voi olla ratkaiseva askel.
Pykäläinen uskoo, että kehitysvammaisen työntekijän palkkaaminen voisi olla toimiva ratkaisu monelle pien- tai yksinyrittäjälle esimerkiksi omaksi työpariksi. Se on myös taloudellisesti suhteellisen riskitöntä, sillä palkkatuki korvaa puolet työllistämiskuluista.
– Minulle kokemus on ollut todella antoisa. Tärkeintä on se, että meillä on töissä tosi hyvä porukka ja yhteishenki.