Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on kysytty puhuja eurooppalaisissa ja kansainvälisissä kestävän rahoituksen ja ympäristövastuun tilaisuuksissa. Tietoa kaipaavat niin yritykset, kansainväliset pankit, sijoittajat kuin yritysvastuun mittaamisen kehittäjätkin.

Pitkä kokemus kansainvälisestä ympäristölainsäädännöstä ja päätösten vaikutuksista yritysten liiketoimintaan on antanut Pietikäiselle lempinimen ”Madame Sustainable Finance”.

– Kestävän rahoituksen kysymykset muodostavat ison osan yhteydenotoista. Kyse ei ole siitä, että yritykset haluaisivat varsinaisesti lobata omia etujaan, vaan yhteydenottojen määrä kertoo tiedon tarpeesta, Pietikäinen kuvaa.

Pietikäisen pitkän poliittisen uran aikana ympäristöasioissa on tapahtunut paljon. Poliittiseen päätöksentekoon ympäristöasiat toki nousivat jo Pietikäisen uran alkuvuosina 1980-luvulla. Viime vuosina finanssiala on tullut vahvasti mukaan keskustelemaan ympäristövastuun ja vastuullisen toiminnan kysymyksistä rahoituksen näkökulmasta.

"Helposti unohtuu, että kriisit ovat aina linkittyneet ympäristöön", sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

– Opiskeluaikanani kauppakorkeakoulussa ei vielä tunnettu ympäristötaloustiedettä. 1990-luvulla puhuttiin kyllä kulutustavoista ja resurssitehokkuudesta, mutta kestävä rahoitus on ollut esillä vasta viimeisen vuosikymmenen aikana, keskustelussa alusta asti mukana ollut Pietikäinen kertoo.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on pitkän linjan päätöksentekijä. Häntä ei kuitenkaan harmita, vaikka rahamarkkinoiden ja talouden toimijat ovat nousseet lainsäätäjien rinnalle ratkomaan ympäristökysymyksiä.

– Kestävyys- ja ympäristökysymysten kietoutuminen yhä enemmän talouspolitiikkaan on tuonut aiheeseen lisää syvyyttä ja mielenkiintoa, Pietikäinen sanoo.

Vastuullisia sijoituskohteita

Yhteinen ilmastopolitiikka on korkealla Euroopan unionin tärkeysjärjestyksessä. Vuoden 2019 lopussa julkaistun Euroopan vihreän kehityksen Green Deal -ohjelman mukaisesti Eurooppa pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Osa laajaa vihreän kehityksen ohjelmaa on paljon puhuttu kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia. Taksonomia asettaa yhteiset säännöt sille, miten sijoituskohteita luokitellaan kestäviksi ja vastuullisiksi ja miten yritysten pitäisi raportoida toimintansa vaikutuksista.

Taksonomiasta on julkaistu ilmastoa koskevat kriteerit. Muut kriteerit liittyvät kiertotalouteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön, ympäristötuhojen ehkäisyyn ja monimuotoisuuden suojelemiseen. Suomessakin taksonomia on puhuttanut erityisesti meille tärkeän metsä- ja puutalouden näkökulmasta. Myös muut jäsenmaat ovat pyrkineet saamaan itselleen tärkeitä toimialoja vihreän sijoituksen määritelmän alle. Pietikäistä tämä ei miellytä.

– Minua suututtaa lyhyen tähtäimen puhe kansallisten intressien näkökulmasta. Ympäristön kannalta eurooppalainen sääntely on ehdottomasti tehokkaampaa. Markkinat ovat globaalit ja ympäristöalalla tähtäin on pitkällä, Pietikäinen sanoo.

Suomalaisille yrityksille ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksistä huolehtiminen on nykyisin osa normaalia liiketoiminnan riskien hallintaa. Suomessa ajatellaan myös yleisesti, että yrityksillä on velvollisuuskin tuoda positiivista lisäarvoa yhteiskuntaan. Kaikkialla maailmassa ei kuitenkaan toimita näin, Pietikäinen kertoo.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa lainsäädäntö antaa kyllä yrityksille mahdollisuuden muuttaa toimintatapojaan, mutta siellä ajatellaan, ettei yritykselle voi asettaa niiden oman liiketoiminnan ulkopuolelle ulottuvia velvoitteita.

Riskit arvioitava

On entistä selvempää, että pelkkä poliittinen päätöksenteko ei riitä saamaan aikaan tarpeeksi isoja globaaleja muutoksia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Finanssialan merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvaakin jatkuvasti. Sijoitusten suuntaaminen vähäpäästöiseen energiantuotantoon nopeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista, sillä siirtymistä uusiutuvaan energiaan tai resurssitehokkaaseen tuotantoon ei ole mahdollista toteuttaa tarpeeksi nopeasti vain julkisella rahoituksella.

Tästä huolimatta valtaosa maailman sijoitusvarallisuudesta on edelleen ympäristön kannalta kestämättömissä kohteissa. Muutos on kuitenkin lähellä, sillä monet maailman suurimmista rahoitus- ja sijoitusyhtiöistä ovat ilmoittaneet vetävänsä sijoitukset kestämättömistä kohteista seuraavien 10–15 vuoden aikana, Pietikäinen kertoo.

Pelkästään hyvään tahtoon sijoitusvarojen uudelleen suuntaaminen ei perustu. Kestävän rahoituksen periaatteet velvoittavat myös finanssialan toimijoita raportoimaan sijoitustoimintansa ja myymiensä sijoitustuotteiden riskitasosta vastuullisuuden näkökulmasta. Alun perin ympäristöasioiden, sosiaalisen vastuun kysymysten ja hyvän hallinnon ottamista huomioon käytettiin kuvaamaan yritysten toiminnan vastuullisuutta. Nyt nämä ESG-arvioiksi kutsutut tiedot vaikuttavat suoraan yritysten arvoon sijoituskohteena ja sijoittajien näkökulmasta myös sijoituksen riskitasoon. 

Mutta mitä ympäristöriskin arvioiminen tarkoittaa sijoitustoiminnassa?

– Konkreettisimmillaan ympäristöriski on talousriski. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen myötä vakuutusmaksujen nousu vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. Mutta on pankkivalvojien tehtävä miettiä, mikä osa ympäristöriskistä on taloudelliseksi riskiksi kääntyvä osa, Pietikäinen sanoo.

Suomessa finanssiala käy keskustelua sijoitussalkkujen riskitasosta vastuullisuuden näkökulmasta. Eläkevakuutusyhtiöt ovat isoja sijoittajia, samoin kuin pankit. Nämä isot institutionaaliset sijoittajat miettivät nyt, miten kunkin toimialan sisällä pitäisi arvioida sijoituskohteiden riskitasoa vastuullisuuden näkökulmasta.

Sijoituksia harkitaan tällä hetkellä entistä tarkemmin, sillä tuottovarmoja sijoituskohteita ei niin vain löydä. Globaali pandemia hyydytti kansainvälisen talouskasvun. Ukrainan sota on aiheuttanut maailman pörsseissä myyntivimman, ja Suomessa inflaatio on kasvanut. Talouden monet mittarit osoittavat epävarmuuden ajan jatkuvan vielä jonkin aikaa. Ympäristökysymykset on helppo pitää agendalla, kun talous kasvaa, mutta entä silloin, kun pitäisi kiristää vyötä ja säästää?

– Helposti unohtuu, että kriisit ovat aina linkittyneet ympäristöön. Pandemia osoitti kansainvälisen jakeluverkon haavoittuvuuden ja Ukrainan sota on avannut silmämme sille, mistä hankimme energiana käyttämämme öljyn ja kaasun. Vastuullisuuskysymykset ovat erityisen tärkeitä nyt, Sirpa Pietikäinen painottaa.

OP Ryhmä ja Nasdaq Helsinki järjestävät SuomiAreenalla keskiviikkona 13.7.2022 keskustelutilaisuuden aiheella "Pyörittääkö raha kestävää tulevaisuutta". Katso mielenkiintoisen paneelikeskustelun tallenne täällä‍.