Ponssen akatemia on tehtaalla

Alle kaksikymppiset Jussi Brilli ja Vili Nousiainen työskentelevät Ponssen kokoonpanolinjalla Vieremällä siinä missä firman muutkin työntekijät.

Nuorukaiset eivät kuitenkaan ole tehtaan vakituisia työntekijöitä – ainakaan vielä. Se näkyy jo haalarin selkämyksestä, jossa lukee keltaisin kirjaimin Ponsse-polku. Kyseessä on Ponsselle räätälöity oma työharjoitteluohjelma, joka on ollut käynnissä vuodesta 2011 saakka.

Polun kehittäjä, Ylä-Savon ammattiopiston lehtori Miika Vaarasuo seuraa tyytyväisenä nuorten miesten toimintaa. Työ käy jo ripeästi ja tottuneesti.

– Oikeassa asennustyössä tulee paljon toistoja. Siinä oppii työvälineiden käytön paremmin kuin koulussa, Vaarasuo sanoo.

Tärkeät oppilaitoskumppanit

Ponsse-polku on hyvä esimerkki Ponssen erittäin laajasta oppilaitosyhteistyöstä, jota yhtiö on tehnyt tavoitteellisesti koko 2000-luvun ajan.

Ylä-Savon Ammattiopiston ohella tärkeä kumppani on kuopiolainen ammattikorkeakoulu Savonia. Uusin askel on syyskuussa Tampereen Teknillisen Yliopiston kampukselle perustettu tuotekehitysyksikkö, joka keskittyy työkoneiden ohjelmisto- ja automaatiosuunnitteluun.

Koulutusajattelu on laajentunut myös Ponssen Vieremällä toimiviin kumppaniyrityksiin. Ylä-Savon Ammattiopisto perusti Vieremälle RD Technology Centerin tiloihin toimipisteen, jonka luokkahuoneessa ja oppimisympäristössä ammattitutkinnon suorittaminen hoituu kokonaisuudessaan kahdessa vuodessa.

Kotikylällä Vieremällä Ponsse tukee lukion teknologia- ja yrittäjyysopetusta – Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgren on lukion kummi.

Aktiivinen ote koulutukseen varmistaa sen, että Ponsse saa tehtaalle ja muihin toimipisteisiinsä osaavaa, nuorta ja innostunutta työvoimaa.

– Meille oppilaitosyhteistyö on strategisen tason kysymys, sanoo Ponssen henkilöstöjohtaja Paula Oksman.

Opitaan yhdessä

Miika Vaarasuo kehitteli idean tavoitteellisesta ja järjestelmällisestä työssä oppimisen mallista opiskellessaan Kajaanin Ammattikorkeakoulussa. Hän esitteli ajatuksensa Paula Oksmanille, joka tarttui ideaan. Vaarasuo teki aiheesta myös oman opinnäytetyönsä.

– Oppilaiden kannalta Ponsse-polulla on yksi ja ainoa tavoite: työllistää nämä nuoret, Vaarasuo tiivistää.

Ponsse-polkuun valitut kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat suorittavat 35 prosenttia opinnoistaan Ponssella. Opiskelijat työskentelevät neljässä eri työpisteessä ja antavat myös opinnäytteet työpaikalla.

Työpisteillä opiskelijoilla on tukenaan kokenut työntekijä, joka toimii opiskelijan henkilökohtaisena ohjaajana. Kun Vili Nousiainen liittää jakovaihdelaatikkoon osia, asentaja Hannu Meriläinen seuraa hänen työtään ja on tarvittaessa tukena.

– Vili on hyvä oppimaan ja tekee koko ajan itsenäistä työtä, Meriläinen kehaisee.

Jokaiselle polkulaiselle muodostuu harjoittelun aikana monipuolinen kuva Ponssesta ja sen valmistamista tuotteista.

– Moderni metsäkone on monitekninen laite. Kun ensin oppii, miten niitä rakennetaan, koneita osaa myöhemmin myös huoltaa, Vaarasuo sanoo.

Uudenlainen koulutusyksikkö

Viime vuoden aikana tiivis oppilaitosyhteistyö käynnistyi myös Ponssen kumppaniyrityksissä Vieremän teollisuusalueella.

Ylä-Savon Ammattiopisto perusti Vieremälle RD Technology Centerin tiloihin toimipisteen, jonka luokkahuoneessa ja oppimisympäristössä opiskelu hoituu kokonaisuudessaan. Kone- ja metallitekniikan opettaja Heikki Leinonen on koko ajan opiskelijoiden kanssa, englannin ja äidinkielen opettajat tulevat pitämään omat oppituntinsa Vieremälle.

Aloite uudenlaisen koulutusyksikön perustamisesta tuli alueen yrityksiltä, jotka halusivat palkkalistoilleen lisää nuoria ja osaavia tekijöitä.

– Vieremän kunta suhtautui aloitteeseen positiivisesti. Liikkeelle päästiin yllättävän nopealla aikataululla, kertoo Leinonen.

Uudessa yksikössä raja-aitaa opiskelun ja työn välillä ei ole. Kyse on aidosti työ- ja yrityselämäpainotteisesta opiskelusta.

– Samantapaisia kokeiluja on muuallakin, mutta missään en ole törmännyt näin tiiviiseen yhteistyöhön, Leinonen sanoo.

Työharjoittelu alueen yrityksissä alkaa ensimmäisenä opiskeluvuotena heti, kun opiskelijoilla on perusvalmiudet hitsaajan, koneistajan tai asentajan työhön. Opiskelijat voivat valita oman suuntautumisensa sen jälkeen, kun näkevät käytännössä millainen työ kiinnostaa.

– Ensin harjoitellaan perusjuttuja, sitten mennään pikku hiljaa yrityksiin sisälle. Tällainen toimintamalli voi onnistua vain silloin, kun yritykset ovat itse mukana toiminnassa mukana, Leinonen sanoo.

Jo alkuvaiheen kokemukset ovat olleet rohkaisevia.

– Nuoret ovat päässeet hyvin työn syrjään kiinni. Kaikille on jo järjestynyt alueelta kesätyöpaikka.

Ruokatunnilta palattuaan Jere Nuutinen ja Tomi Piippo ryhtyvät harjoittelemaan hitsausta. Kumpikin tuntuu viihtyvän hyvin koulussaan.

– Ihan kait tuo on mielekästä, kommentoi Nuutinen koulunkäyntiään ja virnistää perään.

Yhteistyötä myös yliopistojen kanssa

Tärkeä kumppani oppilaitosyhteistyössä on myös ammattikorkeakoulu Savonia Kuopiosta. Sen kanssa Ponsse on pyörittänyt työn ohessa suoritettavaa insinöörin tutkintoa. Myös insinööriopiskelijoille suunnatusta insinööripolusta on puhuttu.

Savoniassa on opiskellut myös Mika Lukkarinen, joka tekee parhaillaan Ponssen ohjaamosuunnittelutiimissä opinnäytetyötään.

Monen ponsselaisen tapaan Lukkarisella on vankat juuret maalla ja metsätöissä. Hänen perheellään on puunkorjuuyritys, ja ennen tekniikan opintojaan Lukkarinen suoritti metsäkoneen kuljettajan tutkinnon.

Käytännön työkokemuksesta on ollut hyötyä suunnittelutyössä.

¬– Yllätyin siitä, miten paljon minun mielipiteitäni kysytään ja kuunnellaan tiimissä, Lukkarinen sanoo.

Metsäkoneiden ohjaamojen suunnittelu kehittyy koko ajan.

– Nyt mennään jo henkilöautojen suuntaan, ergonomia ja käyttäjäystävällisyys edellä.

Jatkossa Lukkarisen tähtäimessä on työpaikka ja ura Ponssella. Toistaiseksi hän kulkee Ponsselle Iisalmesta, sillä Vieremältä ei yrityksistä huolimatta ole löytynyt sopivaa vuokra-asuntoa.

Viime vuosina Ponsse on availlut yhteistyön ovia myös yliopistojen suuntaan. Itä-Suomen yliopiston kanssa on tehty yhteistyötä muun muassa palvelumuotoilussa.

Viime vuoden syyskuussa Ponsse ja sen tytäryhtiö Epec perustivat Tampereen teknillisen yliopiston kampuksen keskellä sijaitsevalle Kampusareenalle tuotekehitysyksikön, joka keskittyy työkoneiden ohjelmisto- ja automaatiosuunnitteluun.

– Nyt olemme yliopiston sisällä ja mahdollisimman lähellä softaosaamista, sanoo Juha Vidgren.

​

Metsäkonejätti Ponssella on Vieremällä 570 työntekijää. Jos paikalliset alihankkijayritykset lasketaan mukaan, metsäkoneet työllistävät Vieremällä liki tuhat ihmistä. Se on paljon yläsavolaisessa maalaiskunnassa, jonka asukasluku on 3 700.

Koko Ponsse-konsernissa on 1 550 työntekijää. Uusia, osaavia työntekijöitä tarvitaan jatkuvasti, sillä metsäkoneiden kysyntä kiihtyy ja itse koneet kehittyvät koko ajan yhä monimutkaisemmiksi. Vuoden 2010 alun jälkeen konserniin on palkattu 750 uutta työntekijää.

Tarvittavan työvoiman löytäminen ei ole aivan yksinkertainen asia, sillä Ponsse tarvitsee hyvin monipuolista osaamista.

¬– Ohjelmistosuunnittelu ja koodaus vetävät hyvin opiskelijoita, mutta me tarvitsemme teknologista osaamista hyvin laaja-alaisesti. Koneille on suunniteltava ja rakennettava myös erittäin toimiva ja kestävä mekaaninen perusta. Ponsse-polun avulla voimme kertoa itsestämme kaikille Ylä-Savon Ammattioppilaitoksen uusille opiskelijoille, Paula Oksman sanoo.

Jatkossa Ponsse aikoo entisestään tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja parantaa työpaikkaoppimisen laatua. Tähtäimessä ovat myös kansainvälinen työssä oppiminen ja oppilaitosrajat ylittävät joustavat opintopolut.

Ponssella on jo toteutettu käytännössä ammatillisen koulutuksen reformia, joka tähtää siihen, että oppiminen siirtyy entistä enemmän työpaikoille.

– Tämä on monella tavalla haasteellinen juttu, ja siihen on pakko satsata. Yritysten resurssit ovat rajalliset, ja yrityksille pitää löytyä hyvä tuki, että ne voivat toteuttaa niille annettua tehtävää. Työpaikkojen ohjaajilla pitää olla hyvä motivaatio, ja työn ohjauksen resursseja pitää osata käyttää tehokkaasti.

Omalla koulutuksella ja oppilaitosyhteistyöllä on myös laajempia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.

– Läheskään kaikista harjoittelijoista ei tule Ponssen työntekijöitä. Meille kyse on myös aidosta yritysvastuun toteuttamisesta. Voimme osoittaa konkreettisesti, että kannamme vastuuta yhteisöstämme, Oksman painottaa.

Voimavara koko kunnalle

Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgren lähtee esittelemään vieraille Vieremää.

Monesta muusta savolaisesta taajamasta poiketen Vieremällä on edelleen paljon kauppoja ja palveluja. Kunnassa on 220 yritystä ja 250 maatalousyritystä. Työttömyysaste on pysynyt alle kymmenessä prosentissa, ja on pienin koko Pohjois-Savossa.

Vuonna 2017 teollisuuden noususuhdanne kartutti Vieremän kunnan yhteisöveroja. Kunnan tilikauden tulos asukasta kohden laskettuna oli 673 euroa, reilusti enemmän kuin muilla kunnilla Pohjois-Savossa.

Ensimmäinen pysähdyspaikka Vidgrenin esittelykierroksella on Einarin puisto.

Alun perin Ponssen edesmennyttä perustajaa Einari Vidgreniä aiottiin muistaa perinteisellä patsaalla. Mutta koska Einari oli eläissään liikkuvaa sorttia, patsaan tilalle rakennettiinkin leikki- ja liikuntapuisto, jossa järjestetään ohjattua liikuntaa kaiken ikäisille. Puiston laitamilla on 4H-kerholaisten perunamaa.

Kahville pistäydytään SEO-asemalla, joka on edelleen tärkeässä osassa kylän tiedonvälityksessä.

Vierailun pääkohde on kuitenkin Vieremän lukio. Vidgren on menossa puhumaan lukion tilaisuuteen aiheenaan Vieremän Kylänraitti ry:n infotaulut, joihin myös lukiolaiset voivat tuottaa sisältöjä.

Ponsse tukee muun muassa lukion teknologiaopetusta. Se selittääkin mikroauton, joka on Ponssen aulassa. Kyseessä on teknologiakurssin harjoitustyö.

– Automaatio tulee, mutta kädellä tekemisen taidot ovat edelleen tärkeitä, sanoo Vidgren, joka on itsekin koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri.

Perillä lukiossa Vidgreniä odottelevat yläkoulun ja lukion rehtorit Matti Pasanen ja Risto Tenhunen. Aulassa Vidgren kyselee kuulumisia tutuilta oppilailta ja Risto Tenhunen kertoo lukion yrittäjyys- ja teknologiaopinnoista.

Yrittäjyyden perusteiden ohella kurssien aiheina ovat muun muassa globaali liiketoiminta ja digitaalinen suunnittelu.

– Haluamme näyttää oppilaille mitä yrittäjyys ja innovointi oikeasti ovat, Tenhunen sanoo.

Paluumatkalla tehtaalle Vidgren vetää yhteen Ponssen koulutushankkeita. Koulutusta on suunnattu hyvin, ja Ponssen ja oppilaitosten yhteistyö toimii. Harjoittelijoille ja opiskelijoille on onnistuttu luomaan turvallinen ja välittävä ilmapiiri, joka osaltaan motivoi opiskelijoita.

– Ponsse-polussa mukana olevilla nuorilla on selkeä halu päästä tekemään työtä ja työllistää itsensä kolmessa vuodessa.

Kumppaniyritysten uusi toimintamalli saa erityiskiitoksen.

– Yrityksillä oli puute osaavasta työvoimasta. Nähtiin, että omissa tiloissa oleva opetus on yksi ratkaisu.

– Oikea työnteko kasvattaa sosiaalisuutta ja opettaa taitoja, joita työelämässä myöhemmin tarvitaan. Tärkeimpiä asioita on halu oppia uutta, Vidgren painottaa.

Vidgren asui opiskelujensa jälkeen Oulussa, sen jälkeen Vieremällä kohta 20 vuotta.

– Täällä ollaan vielä maaseudulla, ja työn tekemistä töitä ja käden taitoja on harjoiteltu lapsesta saakka. Se on iso vahvuus.

Ponsse Oyj

Vuonna 2017 Ponssen liikevaihto ja liiketulos nousivat uusiin ennätyksiin. Liikevaihto oli 576 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2016 oli 517 miljoonaa euroa. Liiketulos nousi 67,4 miljoonaan edellisvuoden 55,2 miljoonasta eurosta.

Tänä vuonna meneillään ovat Ponssen historian suurimmat 32 miljoonan euron investoinnit. 1,3 hehtaarin laajennukseen rakennetaan uusi kokoonpanolinja. Uusiin tiloihin sijoitetaan myös tehtaan varasto, joka muuttuu osittain automaattiseksi.

Nykyisin Ponsse pystyy valmistamaan noin tuhat metsäkonetta vuodessa, ensi vuonna reilusti enemmän.