Salkussa vastuullisia rahastoja – mielessä kehitysideoita

Miksi putkia ei ostettu suoraan putkivalmistajalta vaan välikäsien kautta? Tällaisen kysymyksen vastuullisuutta jäljittävä analyytikko tai salkunhoitaja voisi hyvinkin kysyä yrityksen edustajalta. Kristiina Vares-Wartiovaara on kysynyt tätä suoraan Venäjän presidentiltä.

– Olin hyvin aktiivinen kyseenalaistaja jo pankkiurani alkuvuosina, jolloin toimin analyytikkona kehittyvillä markkinoilla. Silloin vastuullisuutta ei vielä määritelty vastuullisuudeksi, mutta ajatus siitä oli syntymässä, 47-vuotias Vares-Wartiovaara kertoo. Nyt hän työskentelee toista vuotta OP:ssa vastuullisten teemarahastojen salkunhoitajana sekä vastuullisuusasiantuntijana. Hänen mukaansa vastuullisuuden määrittely on edelleen kesken.

– Pelkästään standardeja ja viitekehyksiä, joiden mukaan vastuullisuutta raportoidaan, on maailmassa yli 90, ja yrityksiä, jotka tuottavat ja myyvät vastuullisuusdataa, on satoja. Data ei ole vertailukelpoista eikä se kata kaikkia yhtiöitä.

Aloite datapankista eteni OP:sta EU:hun

Salkunhoitajan työssään Vares-Wartiovaara seuloo vastuullisuusdatan avulla valtavasta massasta reilut sata yhtiötä, joita hän pitää tarkemman perehtymisen arvoisina. Näitä hän seuraa lukemalla yhtiöiden raportteja ja monesti myös soittamalla ja kysymällä suoraan asioita, jotka ovat jääneet epäselviksi.

Salkunhoitajalle on selvää, että yhdenmukainen vastuullisuusraportointi helpottaisi vastuullista sijoittamista ja parantaisi sen osumatarkkuutta. Miten asiaa voisi edistää? Tätä pohdittiin viime vuonna OP:ssa, ja tuloksena tuli Vares-Wartiovaaran laatima aloite, johon yhtyivät myös ensimmäisinä tukijoina Suomessa Hanken, Aalto-yliopisto ja Aktia Pankki.

– Ehdotimme, että jokainen yhtiö raportoisi vastuullisuustietonsa julkiseen datapankkiin yhdenmukaisesti.

Aloitetta lähti ajamaan alan suomalainen edunvalvoja Finanssiala ry, ja Euroopassa siihen tarttui osuuspankkien kattojärjestö EACB (European Association of Co-operative Banks). Aloitteen seurauksena Vares-Wartiovaara on osallistunut viime syksystä alkaen EACB:n edustajana kansainväliseen 40 asiantuntijan työryhmään, joka on hionut Euroopan komissiolle suositusta siitä, mitä EU:n pitäisi huomioida mahdollista vastuullisuusraportoinnin standardia laatiessaan. Työryhmä julkistaa ehdotuksensa lähiviikkoina.

Rahastokin voi leikata päästöjään

Vastuullisuusraportointi hakee siis muotoaan samalla, kun pankit kehittävät omia vastuullisen sijoittamisen linjauksiaan. OP:ssa kehitystyön tulos näkyy muun muassa neljässä vastuullisessa teemarahastossa, jotka ovat Vares-Wartiovaaran vastuulla.

Kun vastuullisuutta punnitaan ympäristön kannalta, esille nousevat tavallisesti yhtiöt, jotka tarjoavat ratkaisuja esimerkiksi energiatehokkuuteen, päästöjen vähentämiseen tai veden saannin turvaamisen. Vares-Wartiovaaraa kiinnostaa lisäksi se, miten nämä yhtiöt toimivat itse: millaista tahtia ne ovat vähentämässä päästöjään ja miten niitä johdetaan.

– Esimerkiksi viime vuonna leikkasimme vastuullisten rahastojemme päästöt lähes puoleen pitkälti rajaamalla pois fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Vastuulliset rahastot näyttävät tietä muille

Vares-Wartiovaara pitää vastuullisia teemarahastoja edelläkävijöinä, joista valuu hyväksi havaittuja käytäntöjä muuhun sijoittamiseen. Hän korostaa, että osa vastuullisuuskysymyksistä, kuten ihmisoikeudet, vaikuttavat kaikkien yritysten arvoon, mutta moni muu seikka riippuu toimialasta ja ne on syytä tunnistaa.

– Esimerkiksi kaivosyhtiössä korostuu suhde ympäristökysymyksiin ja henkilöturvallisuuteen, kun taas pankin arvo tuskin nousee päästöjä vähentämällä vaan pikemminkin panostamalla sosiaaliseen vastuuseen, kuten asiakkaiden tietosuojaan.

Moni yritys menestyy yhä mainiosti lakia kunnioittaen mutta muita vastuita väistellen. Vares-Wartiovaara kuitenkin uskoo, että ennen pitkää pankkien poissulkulistoille päätyy sijoittajille tuttuja lypsylehmiä, kuten öljyn ja kaasun tuottajia, elleivät ne pysty muuttamaan tuotevalikoimaa.

– Poissulun riski vaikuttaa jo nyt tiettyjen yritysten arvoon. On kuitenkin harmillista, että monet syvästi korruptoituneet yhtiöt eivät päädy kansainvälisten sijoittajien vaikuttamis- ja poissulkulistoille sen vuoksi, että korruptiota on vaikea todentaa.

Täysillä töitä, tutkimusta ja taitoluistelua

Vares-Wartiovaaran kiinnostus ei kohdistu pelkkiin pörssiyrityksiin. Väitöstutkimustaan varten hän on hiljattain tutkinut Suomen valtion budjetin tuloja ja menoja vastuullisuuden näkökulmasta.

– Minulla on paljon muitakin ideoita, mutten vain ehdi toteuttaa niitä. Haluan myös viettää aikaa 13- ja 16-vuotiaiden lasteni kanssa, mahdollisimman liikunnallisesti.

Rakkaan harrastuksen, taitoluistelun suhteen Vares-Wartiovaara yrittää harjoittaa kohtuutta pysyttelemällä pois kilpailuista.

– Minulle on ominaista tehdä asioita täysillä, liiankin täysillä.