Viimeiset vuodet ovat olleet sijoittamisen ja vastuullisuuden nousukautta, erityisesti nuorten keskuudessa. Miten kukin arvioi yrityksen vastuullisuutta ja valitsee sijoituskohteensa, voi olla yhden tai monen tekijän summa.

– Luota omaan intuitioon ja terveeseen järkeen. Oma henkilökohtainen mielipide on yhtä hyvä kuin jonkun muun.

Näin kannustaa päätöksentekoon Antti Savilaakso, joka toimii vastuullisen sijoittamisen konsulttina Lontoossa. 15 vuoden kokemuksella hän on havainnut, että sijoituspäätöksen tekemiseen käytetään yllättävän vähän aikaa. Luotto rahaston myyjään ja analyysin tekijään on ilmeisen kova.

– Luottamus pohjaa siihen, että vastuullisena myyty rahasto on linjassa oman ajattelun kanssa. Analyysin tekemisessä on kuitenkin mukana yllättävän paljon subjektiivisuutta. Joku on tehnyt analyysin ja sijoittaja luottaa hänen mielipiteeseensä.

Huonona puolena Savilaakso näkee sen, että näitä näkemyksiä esitetään usein objektiivisina tieteellisinä totuuksina. Hänen mielestään analyysit ovat joltakin osin kauneuskilpailuja, joissa voi valita oman suosikkinsa.

Itse yrityksen vastuullisuuden suhteen Savilaakso painottaa tekojen ja viestinnän saumatonta suhdetta. Sidosryhmien on tiedettävä toiminnan oikea taso ja heidän on voitava luottaa tietoon.

– Kalliille paperille painettu vastuullisuusraportti ei korvaa aitoa toimintaa. Viestintä ei saa olla missään kohtaa horjuvaa nuorallatanssia.

Näkyykö liiketoiminnan syvin olemus?

Uutiset jätejakeiden käsittelystä, tupakkatehtaan hyväntekeväisyydestä tai sademetsien hakkuutöistä nousevat helposti pinnalle ja muovaavat käsitystä yritysten vastuullisuudesta. Annu Nieminen kehottaa kuitenkin katsomaan asiaa laajemmin ja näkemään metsän puilta.

– Mitä yrityksen liiketoiminta oikeasti on? Mitä yritys saa aikaan käytettävissä olevilla resursseilla? Mikä on yrityksen kokonaisarvostus ja nettovaikutus? Tätä kaikkea meidän tulee katsoa.

Nieminen ei ole jäänyt katsojan rooliin, vaan on valjastanut johtamansa yrityksen Uprightin tutkimaan asiaa perusteellisesti. 15 nuoren intohimoisen, korkeasti koulutetun ihmisen pääoma yhdistettynä tekoälyn voimaan työskentelee väsymättä kohti himoittua päämäärää.

– Tavoitteemme on luoda globaali, hyödyllinen ja houkutteleva työkalu, joka kannustaa ja ohjaa yrityksiä kohti nettopositiivista liiketoimintaa. Samalla se vaikuttaa yritysten taloudelliseen kykyyn pärjätä sekä siihen, miten heidät nähdään.

Uprightin myllyssä pyörii jo 43 000 yrityksen julkiset tiedot, pienestä startup-yrityksestä isoon globaaliin toimijaan. Niemisen mukaan tekoäly on vain tehokas työkalu, kuin moottorisaha, joka pilkkoo maalaisjärkistä hitaasti liikkuvaa dataa ymmärrettävään muotoon.

Upright on luonut uudentyyppisen laskentamallin, jossa käydään läpi ympäristö, terveys, talous, yhteiskunta ja tiedon tuottaminen eli kyseessä on läpileikkaus yrityksen mittaristosta. Tähän asti tehty kolmen vuoden työ on jo vakuuttanut toimijat.

– Meillä on tällä hetkellä 140 asiakasta Pohjoismaissa; pankkeja, sijoittajia ja pörssiyhtiöitä. Tähtäin on noin viiden vuoden päässä, mihin mennessä pyrimme saamaan datan käyttöön myös muille yritysten sidosryhmille, kuten työntekijöille, kuluttajille ja lainsäätäjille, Nieminen kertoo.

Asiat esiin niiden oikeilla nimillä

Nieminen myöntää miettineensä, kuinka valmiita yritykset ovat Uprightin toimintamalliin. Hän lähti arvioissaan 50–50-jakaumasta, mutta myöntää yllättyneensä myönteisesti. Yritykset ovat valmiita puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä.

– Tämä on tärkeää muutoksen ja kentän kehittymisen kannalta. Tarvitsemme isoja päätöksiä ja vankkaa mittaristoa, tämä suunta tukee kunnianhimoisen standardimme tuottamista.

Vastuullisuus on Niemisen mielestä kuuma aihe, jossa puurot ja vellit menevät helposti sekaisin, kun pienet ja isot asiat vellovat keskustelussa samaan aikaan. Savilaakso painottaa, että on tärkeää erottaa toisistaan mitä yritys tekee ja miten yritys toimii.

– Yksittäinen tuote, kuten aurinkopaneeli tai tuulivoima, voi luoda yleisesti hyväksytyn ja vastuullisen kuvan. Miten yritys kohtelee työntekijöitä, alihankkijoita ja ympäristöä, on täysin toinen asia.

Savilaakso ottaa tyypilliseksi esimerkiksi vastuullisen rahaston, jossa on mukana 50–150 yritystä. Niistä yksi nostetaan kärjeksi, jolloin kysymys kuuluu, mitä ne muut sitten ovat. Yritysten keskinäinen vertailu on vaikeaa, myös eri toimialojen välillä. Vai onko?

– Toimialoja pitää pystyä vertailemaan keskenään ja tähän pyrimme laskentamallimme avulla, Nieminen tähdentää.

Luonnollisuutta sijoituskeskusteluun

Savilaakso pitää vastuullisuuden vastakohtana välinpitämättömyyttä. Laki tuo käsitteisiin ja toimintaan oman minimitasonsa, jota yritysten on noudatettava. On silti laiha lohtu, jos toiminta on vastuutonta mutta laillista.

Ihmisoikeuksien julistus ja lapsityövoiman käytön kieltäminen ovat esimerkkejä yritysten toimintaa sääntelevistä viitekehyksistä. Yhdistyneiden Kansakuntien vastuullisen sijoittamisen periaatteet on allekirjoittanut yli 3 000 yritystä, joukossa on yli 10 suomalaista sijoittajaa ja yli 30 suomalaista varainhoitajaa. Myös Euroopan unioni (EU) on herännyt asiaan.

– Voimakkaasti kasvanut rahastojen kysyntä on hyvä saada regulaatiolla kuriin, ettei homma mene villiksi. EU on luotettava, uskottava ja kansojen yhteinen toimija, joka määrittelee taksonomialla oikean suunnan.

Savilaakso muistuttaa, että maailma on digitalisaation seurauksena pienentynyt. Tietoa on hyvin saatavilla ja tietoisuus maailman tilasta paranee. Hän näkee, että seuraava sukupolvi on viimeinen, joka voi tehdä jotakin asioiden hyväksi.

Sijoittamisella on Savilaakson mukaan yhteys kulutuskäyttäytymisen muutokseen. Rahastot ovat kulutustuotteita siinä missä muutkin, kuten auto tai pesukone.

– Siihen nähden niiden ostamiseen käytetään hämmästyttävän vähän aikaa. ”En minä näistä mitään tiedä” on liian usein kuultu kommentti.

Ruotsissa on Suomea hyväksytympää puhua omista raha-asioista ja sijoituksista. Suomalaisuudessa kytee puolestaan hyvä pohja tulokselliseen sijoittamiseen.

– Suomalainen terve maalaisjärki istuu hyvin sijoittamiseen. Me pystymme näkemään selkeästi, mikä on oikein ja mikä väärin. Siksi kaipaan lisää luonnollista keskustelua suomalaiseen sijoitusympäristöön.

Savilaakso korostaa, että Suomessa on oma yhteneväinen arvopohja. Mitä se on Ranskassa, Yhdysvaloissa tai jossakin muualla, vaihtelee suuresti. Niin myös käsitykset vastuullisesta yritystoiminnasta.