Suomalaista yrittäjistä 35 prosenttia arvioi oman jaksamisensa olevan vaarassa.

Tähän ryhmään kuuluvat yrittäjät pitävät tukiverkostoaan riittämättömänä ja kaipaavat nykyistä enemmän tukea ja arvostusta. Tiedot käyvät ilmi OPn teettämästä tutkimuksesta Pienyrittäjän arki Suomessa 2017‍.

Noin 500 yrittäjähaastattelun perusteella tutkijat löysivät ja nimesivät neljä erilaista yrittäjäprofiilia.

Haasteista hämmentyneet (35 %) ovat kohdanneet yrittäjäurallaan haasteita ja tukiverkostot tuntuvat riittämättömiltä. Oma jaksaminen on koetuksella ja tulevaisuus näyttää jokseenkin epävarmalta.

Rohkeat menestyjät (22 %) ovat ryhtyneet yrittäjiksi yrittäjyyden tarjoaman vapauden vuoksi. Menestyminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on heidän mielestään itsestä kiinni. Yrityksellä menee hyvin, eikä tulevaisuus tai oma jaksaminen huoleta.

Verkostoitujat (33 %) ovat omaan tilanteeseensa tyytyväisiä. Tukiverkostot ovat kunnossa, apua saa kun sitä tarvitsee ja työ maistuu hyvälle.

Sitkeät sinnittelijät (10 %) ovat useimmiten kokeneita yrittäjiä. Heidän mielestään riskit ja haasteet kuuluvat joka tapauksessa yrittäjyyteen, niistä kuuluu sinnitellä läpi. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto vaikka oma jaksaminen olisikin ajoittain koetuksella.

Mistä näinkin suuret erot eri ryhmien välillä johtuvat? Yrittäjän ikä, toimiala tai vuodet yrittäjänä eivät ole merkittäviä erottavia tekijöitä, sanoo tutkimuksen toteuttaneen Frankly Partnersin Head of Research Satu Roponen.

– Yrittäjyyden aikana koetut asiat ratkaisevat suhtautumisen yrittäjyyteen, ei niinkään yrittäjävuosien määrä, Roponen kiteyttää.

Persoonallisuus määrittää paljon

Espoolainen yrittäjä Minna Siitari tunnistaa itsessään kahden profiilin piirteitä:

– Olen sitkeän sinnittelijän ja verkostoitujan välimaastossa, ehkä kuitenkin enemmän ominta löytyy verkostoitujan profiilista.

Siitari sanoo yllättyneensä jonkin verran siitä, miten erilaisia yrittäjäprofiilit tutkimuksessa olivat. Hän arvelee, että erilaiset kokemukset selittyvät osittain yrittäjien persoonallisuuksien eroilla.

– Yrittäjien persoonat ovat erilaisia ja ihmiset kokevat samat asiat hyvin eri tavalla. Esimerkiksi toisille rutiinit luovat turvaa, kun taas toisille ne voivat olla suuri haaste. Myös menestyksen määrittely tapahtuu henkilökohtaisten kokemusten pohjalta.

Siitarin yritys Zipperco on modernia yhteistyö- ja verkostoajattelua edustava kumppanuusagentuuri. Pitkään eri tehtävissä media-alalla työskennellyt Siitari irtosi palkkatyöstä yrittäjäksi vuonna 2016.

– Yrittäjyyden tielle lähteminen on sekä ajattelun että toiminnan prosessi ja oppimiskokemus. Yrittäjyyden haasteissa ja vastoinkäymisissä pitää olla realisti, mutta samalla myös omata intoa ja uskoa omaan tekemiseensä.

Jaksaako varttunut yrittäjä muuttua?

Kuka auttaisi vaikeuksien kanssa kamppailevia, haasteista hämmentyneitä yrittäjiä?

– Asiantuntijat ja verkostot voivat auttaa ja sparrata yrittäjää. Yritystoiminnan rakentaminen on palapeliä, ja vain kokeilemalla voi löytää toisiinsa sopivat palat. Yrittäjää auttaa kuitenkin tehokkaimmin yrittäjä itse, sillä hän vastaa viime kädessä kaikista päätöksistä. Hämmennystä vähentää myös säännöllinen omien tavoitteiden, vahvuuksien ja kehitysalueiden kirkastaminen.

Siitari arvelee, että monissa yrittäjissä hämmennystä aiheuttaa yhteiskunnan muutosvauhti ja digitalisoitumisen laajat mahdollisuudet.

– Monella yrittäjällä voi olla takana pitkä ja ansiokas ura. Osa heistä ei ehkä koe tarvetta muuttua tai uudistua, koska se saattaa jopa vaikeuttaa nykyistä liiketoimintaa ja toimintamalleja. Tästä huolimatta sanoisin, että yrittäjien kannattaa ehdottomasti hakea uusia näkökulmia ja haastaa omaa ajattelua. Luova ajattelu, kriittisyys ja viestintätaidot ovat tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa.

Taustat vaikuttavat

Espoolaisen business-pukeutumisen kouluttajan ja konsultin Tuija Kauppisen verkostossa on paljon muita yrittäjiä. Hän uskoo, että yrittäjien erilaiset taustat muokkaavat heidän kokemusmaailmaansa.

– Esimerkiksi yrittäjän koulutustaso vaikuttaa selkeästi siihen, miten yritystä johdetaan ja millaisia kokemuksia yrittäjälle syntyy. Myös perhetaustalla on merkitystä. Yrittäjäperheessä yrittäjyyteen kasvaa pienestä pitäen. Ja lopuksi ikä – kuinka paljon yrittäjällä on elämänkokemusta silloin, kun hän perustaa yrityksensä.

Myös yrittäjän oma asenne ratkaisee paljon.

– Jos joustavuus puuttuu, se näkyy nopeasti. Maailma, asiakkaiden toimintamallit ja heidän kiinnostuksensa kohteet muuttuvat todella nopeasti. Muutoksen hallinta on tärkeintä mitä yrittäjä tarvitsee.

Kauppinen sanoo, että tutkimuksessa löytyneet profiilit vastaavat hyvin todellisuutta.

– En yllättynyt. Näkeehän sen, että iso osa yrittäjistä on haasteista hämmentyneitä.

Kauppinen löytää helposti oman profiilinsa.

– Olen verkostoituja – itse asiassa olen luonut yritykseni ja tehnyt koko toimialaa tunnetuksi verkostoitumalla. Asuin pitkään ulkomailla. Kun tulin Suomeen ja perustin yritykseni lamaa vasten vuonna 2009, puhelimessani oli 35 numeroa. Nyt niitä on yli 2 000.

Verkostoituva toimintatapa auttaa yrityksen kehitystyössä.

– Haen uusia apuja ja ratkaisuja, enkä pyrikään selviytymään kaikesta yksin. Äskettäin sain kolme hyvin kokenutta naisjohtajaa avukseni johtoryhmääni.

Apua haetaan lähipiiristä

OPn tutkimuksen mukaan jaksamisen merkitys ja huoli omasta jaksamisesta nousi tärkeäksi teemaksi kaikissa yrittäjäprofiileissa.

Tuija Kauppinen sanoo, että kuten moni muukin asia, jaksaminen on pitkälti yrittäjästä itsestään kiinni.

– Jaksaminen lähtee itsestä huolehtimisesta ja terveellisistä elämäntavoista. Ja jos apua tarvitsee, sitä pitää uskaltaa hakea. Jos ymmärtää hakea apua, on jo voiton puolella.

Yrittäjän julkiset tukiverkot ovat Suomessa vielä harvat.

– Tarvittaisiin enemmän yhteishenkeä ja paikallista toimintaa. Jokaisessa kaupungissa voisi olla yrittäjäneuvola, joka tarjoaisi matalan kynnyksen neuvontaa kaikille yrittäjille. Lisäksi meillä voisi olla likviditeettirahasto, josta saa apua kun kassavirta ehtyy, Kauppinen ehdottaa.

Jaksamisen ongelmiin haetaan eniten apua lähipiiristä.

– Yrittäjän jaksaminen on vieläkin tietynlainen tabu, josta on vaikea puhua ulkopuolisille, Satu Roponen sanoo.