Englantilainen teehetki Savon sydämessä – Maatiloille syntyy uudenlaista liiketoimintaa
Lisää aiheesta
Tyhjentyneet tilat tuovat maatiloille mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaansa. Luomumaitotilana toimivan Wehmaan kartanon pihapiirissä toimii Suomen ainoa englantilainen teehuone.
Jos haluaa päästä tutustumaan englantilaisen teekulttuurin saloihin, ei välttämättä tarvitse lähteä ulkomaille saakka. Yksi vaihtoehto on suunnata Savon maaseudulle Juvalle.
Siellä Wehmaan kartanon luomumaitotilan vanhassa tallirakennuksessa toimii englantilainen teehuone TeaHouse of Wehmais. Sen yrittäjänä toimii teesommelier Anna Grotenfelt-Paunonen.
Teesommeliereja ei ole Suomessa kuin muutama. Mitä he käytännössä tekevät?
– Moni tietää viinisommelierin. Konsepti on hyvin samanlainen. Teesommelier tietää teestä, sen historiasta ja tuotantotavoista, viljelystä, lajikkeiden eroista ja käyttötavoista, teemenuista sekä teen ja ruuan yhdistämisestä, Grotenfelt-Paunonen kertoo.
Viini ja tee ovat hänen mukaansa myös makumaailmaltaan hyvin samanlaiset ja viinin voi korvata kokonaan teellä. Eri teelajit taipuvat hyvin esimerkiksi kotimaisten pienmeijereiden juustojen makupariksi.
– Ruuan ja teen yhdistäminen kiehtoo minua paljon. Sydämeni on aina sykkinyt ruualle ja olen haaveillut omasta ravintolasta.
Tämä kiinnostus johti oman teehuoneen perustamiseen vuonna 2010. Savon sydämessä voikin nykyään päästä tutustumaan niin kotimaisiin makuihin kuin teemaailmaan sekä niiden yhdistelmiin.
Luomutila ja teemaailma kohtaavat
Samaan aikaan, kun teehuoneella maistelee esimerkiksi teedrinkkejä tai käy läpi teemenua, voi seurata, kun Grotenfelt-Paunosen perheen kotitilan luomumaitotilan 60 lehmää laiduntavat. Tilaa luotsaa nykyään hänen siskonsa Carin Grotenfelt.
Tee ja luomumaitotila eivät ehkä ole se tyypillisin yhdistelmä, johon voisi kuvitella tutustuvansa maaseudulla. Yhdistelmänä se on kuitenkin Grotenfelt-Paunosen mukaan erittäin toimiva. Se yhdistää hänen omat juurensa ja intohimonsa.
– Jos olisimme kaupungissa, niin eihän meillä olisi kartanomiljöötä ympärillä ja lehmiä laiduntamassa puutarhan puolella. Asiakkaat pääsevät myös tutustumaan maitotilaan. Kesällä navetan ovet ovat avoinna ja tarjolla on tietoa lypsyrobotin toiminnasta. Samalla asiakkaat voivat katsoa, kun lehmät menevät lypsylle.
Maitotilan pihapiiriin syntynyt yritystoiminta tuo sille lisätuloja esimerkiksi vuokran muodossa. Teehuoneella käytetään puolestaan luomutilan omaa maitoa ja juustoja, jotka käyvät ensin Juustoportin meijerillä käsittelyssä.
Vanha talli sai uuden elämän
Vielä 1950-luvulla kartanon tallissa asusteli 60 hevosta. Vuosikymmenten kuluessa kavionkopse kuitenkin hiljeni, ja tilat jäivät vaille käyttöä. Näin on käynyt myös monella muulla maatilalla.
– Vanhoilla maatiloilla on paljon sellaisia rakennuksia, joille ei enää ole käyttötarkoitusta, Anna Grotenfelt-Paunonen summaa.
Tilan talli otettiin käyttöön uudelleen vuonna 2001, kun niissä aloitti toimintansa Annan äidin Kerstinin vaatekauppa Butiken på Landet. Yritystoimintaan kannusti tilan keskeinen sijainti. Vaikka tila sijaitsee maaseudulla, Juvalta on hyvät liikenneyhteydet Kuopioon, Mikkeliin ja Savonlinnaan.
– Meiltä on kaksi kilometriä vitostien varteen, jossa liikkuu todella paljon ihmisiä ympärivuotisesti. Moni ajaa pääkaupunkiseudulta tätä kautta Tahkolle tai Leville hiihtoloma- ja laskettelusesongin aikaan, Anna Grotenfelt-Paunonen kertoo.
Saimaan alueella on myös 200 000 mökkiä. Vähitellen asiakkaat alkoivat löytää maatilan, ja osa saapui pitkienkin matkojen takaa. Tämä loi vähitellen tarpeen elintarvikealan yritykselle, sillä asiakkaat toivoivat ruokapuolen tarjontaa.
Niinpä tilan väki alkoi miettiä, millainen yritys toisi lisäarvoa, ja teehuone sai alkunsa. Tuolloin tee alkoi tehdä tuloaan Suomeen, eikä alalla toimivia yrityksiä juurikaan ollut.
– Pääsimme siihen aaltoon mukaan, ja koko konsepti herätti paljon kiinnostusta. Nopeasti meille muodostui asiakaskunta, joka on vuosi vuodelta kasvanut.
Vuoden kiireisin kuukausi
Parhaillaan maatilan pihapiirissä eletään kesän vilkkainta aikaa. Heinäkuun aikana koko vuoden vieraista käy noin kolmannes. Mökkiläiset, matkailijat ja paikalliset saapuvat tutustumaan maatilaan, teekulttuuriin tai etsimään vaihtoehtoa perinteiselle huoltoasemaruualle.
Näkyvyyden eteen on myös tehty töitä.
– Olemme tehneet paljon yhteistyötä muiden paikallisten majoitusalan yritysten, ravintoloiden ja kahviloiden kanssa. Suosittelemme toisiamme. Myös sosiaalinen media ja matkamessuilla käynti ovat tuoneet meille näkyvyyttä.
Kun Grotenfelt-Paunosen äiti jäi eläkkeelle viime vuonna, vaatekaupan tilalla aloitti herkkukauppa.
– Myynnissä on leipää ja leivonnaisia sekä lemon curdia, skonssitaikinaa ja muiden paikallisten tuottajien tuotteita, joita kuluttajan voisi muuten olla vaikea saada.
Kun väkeä alkoi saapua teehetkille, yleistyivät myös kyselyt siitä, voisiko kartanon pihapiirissä järjestää kokouksia. Niinpä kokous- ja juhlapalveluiden käyttöön remontoitiin sopiva tila.
Teesommelieriksi Ruotsissa
Kiinnostus teehen sai Anna Grotenfelt-Paunosen perehtymään vielä syvällisemmin teoriaan, ja hän lähti opiskelemaan teesommelieriksi Ruotsissa pari vuotta sitten.
– Motiivi ei niinkään ollut se, että pitäisi olla jokin plakaatti seinässä, vaan se, että halusin lisää varmaa tietoa.
Teesommelierin koulutuksia järjestetään eri puolilla maailmaa. Teetietoutta voi kartuttaa myös teeyliopistossa Sri Lankassa tai vaikka Aasiassa teeplantaaseilla.
Alkukesästä Grotenfelt-Paunonen sai tutkintonsa valmiiksi ja hänestä tuli teesommelier. Hänelle tutkinto on ollut erityisesti tapa vahvistaa omaa osaamistaan sekä kehittää yritystoimintaa.
Tänä kesänä teehuoneen valikoimiin ovat tulleet teedrinkit, jotka ovat olleet maailmalla jo joidenkin vuosien ajan pinnalla. Syksyllä käyntiin pyörähtävät myös teeillalliset, joissa teelajit yhdistyvät kotimaisten makujen kanssa.