Keväällä Samu Kauniston haave toteutui, kun hän lähti yrittäjäksi Sastamalassa sijaitsevalle maitotilalle perheensä kanssa. Samalla jäi päivätyö maatalouskonekaupan alalla.

– Jonkinlainen polte on varmaan aina ollut taustalla. Nyt tuli tilaisuus ostaa tila ja ajattelin, että jos siihen haluaa tarttua, se on tehtävä nyt.

Maitotilan arki on tuttua hänelle jo lapsuudesta ja nuoruudesta. Hänen perheellään oli maitotila, josta hänen veljensä otti myöhemmin vetovastuun.

Kaunisto päätyi opiskelemaan insinööriksi, ja hän työskenteli 15 vuotta maatalouskoneiden parissa. Opintojen aikana hän tutustui Juha Sipilään, joka on nykyään myös maitotilan osakas.

– Olemme tunteneet Juhan kanssa insinööriopiskeluista lähtien ja hänen kanssaan olemme jutelleet mahdollisuudesta perustaa oma yritys. Kun vastaan tuli tällainen tilaisuus, mutustelimme asiaa, ja lopputulos oli tämä. Perustimme osakeyhtiön, jossa kolmantena osakkaana on vaimoni Essi Tenkanen-Kaunisto.

Myyntiin tullut 160 lehmän maitotila oli riittävän iso, ja sen sijainti oli hyvä. Myös rahoitus järjestyi. Kaunisto muutti tilalle huhtikuussa, ja hänen perheensä seurasi Hyvinkäältä perässä koulujen loputtua.

– Onko se sitten maataloususkoa vai -henkeä, niin aika paljon voi laittaa sen ja oman taustani piikkiin. Se mille voi nostaa hattua on vaimoni, joka ei ole agraaritaustainen. Hänelle tämä oli suurempi hyppäys röntgenhoitajan työstä.

Maitotilan vetovastuu on Kauniston perheellä, ja Sipilä on mukana muun muassa sen sesonkitöissä, kuten rehunteossa, kylvöissä ja puinneissa. Vuodesta 2006 lähtien hän on pyörittänyt perheensä sika- ja kasvinviljelytilaa. Ensimmäiset vuodet hän hoiti tilaa päivätyönsä ohessa, ja vuodesta 2012 hän on työskennellyt tilalla päätoimisesti.

Maitotilan arjessa erityisesti hänen talous- ja peltopuolen osaamisestaan on apua. Tilat sijaitsevat melko lähellä toisiaan, ja lyhyen etäisyyden ansiosta ne käyttävät yhteisiä koneita.

Tilan myynti on yksi keino jatkaa sen toimintaa

Valmiin tilan ostamisessa vahvuus on ollut yrittäjien mukaan se, että tuotanto on pyörinyt alusta pitäen.

– Sillä on suuri merkitys käyttöpääomaan. Maitotili alkoi tulla joka kuukausi, ja pyrimme nostamaan sitä. Tulovirta oli jo olemassa, Kaunisto sanoo.

Toisaalta valmiin tilan ostaminen tarkoittaa, että myös mahdolliset velat siirtyvät uudelle omistajalle. Yrittäjät maksavat tilan korjausvelkaa pois. He arvioivat, että valmiin tilan hankinta on tullut kuitenkin edullisemmaksi kuin uuden tilan rakentaminen ja uusien tuotantoeläinten hankinta.

Varsinkin tuottajien eläköityessä on ajankohtaista miettiä, mitä tilalle tapahtuu. Löytyykö tilalle jatkaja omasta perheestä vai myydäänkö se naapurille tai kenties ennestään tuntemattomalle henkilölle?

– On paljon eläköityviä viljelijöitä, joille ei ole jatkajia omasta suvusta. On myös alasta kiinnostuneita ihmisiä, joilla ei ole omaa kotitilaa. Hartaasti toivoisin, että nämä ihmiset löytäisivät entistä useammin toisensa, Sipilä pohtii.

Vahva usko tulevaan

Vaikka maitotilojen heikko kannattavuus on noussut useasti otsikoihin viime vuosina, osakkaat uskovat alan menestykseen.

– Olemme vuosien saatossa keskustelleet maidontuotannon olevan tulevaisuuden bisnes, ei auringonlaskun ala. Maidosta ja maidontuottajista tulee olemaan pulaa, Sipilä kertoo.

Onnistumisessa olennaista on Kauniston mielestä se, että maatilan pyörittämistä tarkastelee liiketoimintana. Ei riitä, että tuottaja käy aamu- ja iltalypsyllä, vaan hänen on myös pohdittava, miten tuotosta voi nostaa kannattavasti. Hankinnat mietitään tarkkaan, ja organisointitaitojen lisäksi arjessa korostuvat johtamistaidot varsinkin silloin, kun tilalla on työntekijöitä.

– Tila pitää hahmottaa kokonaisuutena ja liiketoimintana. Mistä yrityksen tulot muodostuvat, ja mitkä tekijät vaikuttavat niihin? Entä mitkä ovat kulupuolella kriittisimmät kohdat, Kaunisto kysyy.

Hän arvioi, ettei muutos ole pyyhkäissyt ainoastaan maatalouden yli, vaan se näkyy kaikkialla yhteiskunnassa. Vuosikymmenten myötä esimerkiksi työ konekaupan alalla on kehittynyt paljon.

– Koko pelikenttä on muuttunut. Enää ei yritetä myydä konetta, vaan asiakkaalle pitää pystyä tarjoamaan kokonaisuus, joka vie hänen liiketoimintaansa eteenpäin. Sama se on maatalouspuolella. Kokonaisuus täytyy saada kasaan.

Hän uskoo, että lypsykarjataloudessa ja maatalouden muissa osa-alueissa on bisneksen paikka. Menestyminen vaatii kovaa työtä, toiminnan kriittistä tarkastelua ja kehittämistä.

Arki muodostuu vähitellen

Nyt yrittäjillä on takana reilu puoli vuotta maitotilallisen arkea. Näiden kuukausien aikana tilan ja yrittäjien omat toimintatavat ovat alkaneet muodostua. Kauniston kokemus maitotilalta loi pohjan realistisille odotuksille, kuten sille, että töitä voi olla kellon ympäri.

Työn luonne ei siis ole päässyt yllättämään yrittäjiä. Uutta on kuitenkin saanut opetella paljon. Senkin voi nähdä myönteisenä.

– Meillä ei ole mitään pinttyneitä tapoja, että näin olemme aina tehneet ja näin teemme jatkossa. Olemme päässeet hankkimaan puhtaalta pöydältä tietoa, Sipilä sanoo.

Yrittäjillä on myös selvät tavoitteet. Maitotuotos on jo noussut, ja tarkoitus on jatkaa samalla linjalla. Suunnitteilla on myös parannustöitä, jotka vaativat investointeja.

–Eläimet ja niiden terveys ovat kriittisiä tässä toiminnassa. Ne ovat työntekijöitä, joista meidän tulee pitää huolta, Kaunisto sanoo.