Vanhakouvon tila Punkalaitumella erikoistui säilöheinän tuotantoon, kun sikalan pito kävi kannattamattomaksi. Yhtiöittäminen, automatisointi ja luotettava jälleenmyyjä ovat liiketoiminnan elinehto. Jaakko Hannula sovitti isännän saappaat jalkaansa jo vuonna 1985. Isä kuoli yllättäen ja parikymppiselle perheen kuopukselle lankesi iso vastuu sikatilan hoidosta. Isoveli ja -sisko suuntautuivat muille aloille. Tuotanto tuli vedenjakajalle 2003, kun siankasvatus ei enää lyönyt leiville. 600-päisen sikalan tuotto riitti juuri ja juuri rehuun ja porsaisiin, joten yhtälö oli mahdoton. Lisäksi investointitarve koputteli ovella, joten Jaakko teki ratkaisunsa. – Päätin keskittyä heinänviljelyyn ja erikoistua laadukkaan säilöheinän tuotantoon. Heinällä on nyt 150 hehtaaria.

Niittoaika viikko ennen juhannusta

Monivuotisen heinän uudistustarve on neljän – viiden vuoden välein. Lisäksi tietysti vaaditaan lannoitusta. Heinänkorjuu alkaa viikkoa ennen juhannusta. Hannulalla on niittoaikana toimiva yhteistyöverkosto. – Heinä ei saa mennä vanhaksi. Hevoset ovat tarkkoja. Tila kuuluu Etelä-Suomen Laatuheinärenkaaseen. Aluksi tuotettiin vain isoja, 450 kilon suurkanttipaaleja. Pienempiä pakkauksia varten Hannula perusti Prohay Oy:n. Yrityksen koko tuotanto markkinoidaan Hankkijan kautta.

Youtube johti jäljille

– Pelkkien suurkanttipaalien tuottaminen alkoi ”tökkiä”. Lisäksi hinnat laskivat ja tuli todellinen tarve löytää uusia, toimivia tuotteita. Huomasin, että parikymmenkiloisille heinäpusseille on tarvetta hevostalleilla ja lemmikkieläinpuolella. Sattuma – oikeastaan Youtube – johdatti oikeaan suuntaan. – Satuin näkemään pienpaalikoneen toiminnassa, ja lähdimme lähes siltä istumalta veljen kanssa Manchesteriin tehdaskäynnille. Vierailun jälkeen Hannula pähkäili hankintaa puolisen vuotta. Se kannatti. – Tänä aikana pörssikurssit heittivät punnan kurssia niin, että lopulta hankinta tuli 10 000 euroa halvemmaksi.

Lainalle vihreää valoa

Lainaneuvottelut olivat ajankohtaisia heinähallin ja -kuivurin rakentamisen aikaan. Oma osuuspankki näytti vihreää valoa myös uudelle investoinnille. Hannula kertoo, että kalkkiviivoille asti mukana oli myös italialainen laitevaihtoehto. – Sen hinta kuitenkin hipoi 300 000 euroa, joten pankki kannusti taipumaan englantilaiskoneen puoleen. Koneinvestointi maksoi lopulta 130 000 euroa, isohkon traktorin hinnan. Aikanaan tehty 800 neliömetrin kokoinen halli-investointi oli hyvä ja toimiva ratkaisu. – Saman katon alle mahtuu nyt koko tuotantoketju.

Automatisointi avainsana

Laitteisto laivattiin merikonttiin, ja kolme brittiä kokosi konetta Punkalaitumella viikon päivät. Tuotantoketju on tehokas, mutta tyhjäkäyntiä vähennetään edelleen. Omaa innovointiakin tarvitaan. Esimerkiksi pussinsulkemismekaniikka ei tyydyttänyt isäntää. Lisäksi rakenteilla on automaattinen lavapakkaaja. Työ on mahdollisimman pitkälle automatisoitua, ja isännän oman työpanoksen lisäksi tarvitaan puolipäiväinen työntekijä. – Kävin tilavierailulla Latviassa. Siellä vastaavanlaista työtä tehtiin kahdeksan työntekijän voimin. Suomessa se ei ikinä löisi leiville.

Toimiva logistiikka, tehokas kierrätys

Yhteistyö Hankkijan kanssa alkoi heti alusta. – Yhteistyö sujuu hyvin. Hankkija vastaa koko ketjusta: logistiikasta, markkinoinnista ja jälleen myynnistä. Tuotteet leviävät kaikkialle Suomeen. Hankkijan Rrekka hakee heinäpussit meiltä ja vie ne Lahden keskusvarastoon, josta jakelu tapahtuu. Paalimuovit menevät kierrätykseen. Jatkojalostaja noutaa muovit suoraan tilalta ja maksaakin niistä vähän. Pakkaamon seinään nojaa perinteinen talikko. Isäntä naurahtaa. Se on lähinnä koristeena. Automatisoidussa tuotannossa käsityötä on mahdollisimman vähän.