Hyvästä tuotoksesta parempaan tulokseen – näin maitotiloista valmennetaan menestyviä yrityksiä
Lisää aiheesta
Maitocoach-hanke tuo Etelä-Pohjanmaalla yhteen yritysmaailman osaajat ja maitotilalliset. Tavoitteena on saada tiloille parempia taloustaitoja, oivalluksia henkilöstöjohtamiseen ja korkeampia tuotantotasoja.
Etelä-Pohjanmaalla etsitään parhaillaan uusia tapoja maitotilojen toiminnan kehittämiseen. Tarkoitus on ratkoa varsinkin tilakoon kasvuun liittyviä kysymyksiä.
– Isommassa yrityksessä tulee uudenlaisia haasteita. Henkilöstöä on enemmän ja liikevaihtokin on jo sen verran iso, että talousosaamista pitää olla, kertoo Maitoyrittäjät Ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero.
Viime syksynä käynnistynyt Maitocoach-hanke pyrkii auttamaan maitotiloja näiden kysymysten kanssa. Hankkeen taustalla on suurille maitotiloille tehty kysely, jolla selvitettiin tilojen tarpeita ja kiinnostusta tämäntyyppiseen toimintaan.
Kun Maitocoach-hanke käynnistyi marraskuussa, mukaan lähti 15 vapaaehtoista valmentajaa eri puolilta Suomea.
– Suunnittelu lähti yrityksen kokonaisuuden ja liiketoiminnan johtamisesta, sillä maitopuolellakin on vahvasti menty aina tuotanto edellä.
Mero nostaa esiin myös vuorineuvos ja selvitysasiamies Reijo Karhisen tuoreen raportin. Siinäkin painotettiin, että maatilojen kannattaisi siirtyä tuotanto-orientoituneesta toiminnasta vahvemmin liiketoimintaorientoituneeksi, eli mennä toiminnassaan tulos edellä.
Maitotiloista yrityksiä
Valmentajat auttavat maitotilallisia kehittämään strategista ajattelua, liiketoimintaa, yrityksen johtamista ja mahdollista hallitustyöskentelyä.
– Tässä haetaan sitä, että maitotiloista tulee maitoyrityksiä ja entistä enemmän niitä johdetaan kuin muitakin yrityksiä. Maitovalmentajien tehtävänä on sparrata ja valmentaa yrittäjiä ja yritysjohtoa näkemään tila yrityksenä ja auttaa kehittämään sitä kokonaisuutena.
Kaikilla hankkeeseen lähteneillä valmentajilla ei ole vahvaa yhteyttä maatalouteen, vaan osaajien skaala on laaja: mukana on niin psykologeja, henkilöstöjohtamisen ja talouden asiantuntijoita, hallitustyön osaajia kuin strategiavalmentajia. Valmentajajoukossa on myös toisia maitoyrittäjiä sekä lihanaudan- ja broilerintuotannon yrittäjiä.
– Alan ja oman tuotantosuunnan ulkopuolelta tuleva osaa kyseenalaistaa tilalla tehdyt ratkaisut ja katsoa, onko niissä talouden ja tuottavuuden kannalta mitään järkeä. Yrittäjä laitetaan siis ajattelemaan niitä asioita vähän eri näkövinkkelistä.
Ei valmiita ohjeita
Mukaan hankkeeseen on lähtenyt 17 tilaa. Mero kertoo, että niiden koko vaihtelee yhden lypsyrobotin karjasta kolmensadan lehmän tilaan. Monella tilalla suunnitellaan investointeja ja halu kehittyä on kova.
Maitocoach-toimintamallia rakennetaan muun muassa työpajatyöskentelyllä. Työpajoissa keskustellaan eri teemoista ja etsitään ratkaisuja yhdessä. Mukana on ollut myös ulkopuolisia alustajia kertomassa omasta erikoisalastaan.
Työpajoja on järjestetty syksyn ja kevään mittaan useita. Esimerkiksi Maitoyrittäjät Ry:n puheenjohtaja Juha Kantoniemi avasi niistä yhdessä, miten Kantoniemen maitotilan strategia on rakennettu.
Työpajoissa on myös pohdittu esimerkiksi tuottavuuden pullonkauloja: onko poikimaväli liian pitkä, entä miten muuten tuottavuutta saadaan kehitettyä?
– Koko ajan valmennetaan siihen, että yrittäjällä itsellä on vastuu johtamisesta, Mero kertoo.
Jos asiaa ei ole aiemmin hoksattu, valmentaja voi auttaa oivaltamaan sen ja antaa johtamiseen eväitä ja työkaluja.
– Yksi isäntä sanoi näkevänsä asian siten, että coachin tehtävä on herättää ymmärrys siitä, mitä tilalla tarvitsee tehdä. On kuitenkin yrittäjän tehtävä rakentaa yrityksen tarvitsema verkosto ja hakea ne osaajat, jotka auttavat ratkomaan haasteita.
Tieto ja osaaminen liikkumaan
Mero kertoo, että maitocoach-toiminta mahdollistaa tiedon jakamisen eri sukupolvia edustavilta valmentajilta yrittäjille ja päinvastoin. Valmentajat tekevät hankkeen aikana tiloille myös yhden valmennuskäynnin, jonka tarkoituksena on testata toimintamallia.
Nyt käynnissä oleva hanke kestää elokuuhun asti. Mero kertoo, että näiden kokemusten pohjalta voitaisiin myös luoda valtakunnallinen ohjelma, jossa hyödynnettäisiin hankkeessa parhaiksi osoittautuneita toimintatapoja.
Tarve kehittää tiloja on Meron mukaan valtakunnallinen, ja tässä tavoitteessa monen alan osaajien verkostosta voisi olla paljon hyötyä. Yhteisenä päämääränä on tehdä maitotilallisista entistä taitavampia yrittäjiä.