”Eikö suomalainen tuottaja pelkää, että sikalassa puhkeaa hännänpurenta?” Tätä kysyttiin Sikavan asiantuntijalääkäriltä Ina Topparilta viime kesänä, kun hän oli Euroopan sikahyvinvointitutkijoiden seminaarissa Makedonian pääkaupungissa.

– Olen kysynyt tätä suomalaisilta sikafarmareilta. Eivät he pelkää sikalaan mennessä, että apua, onkohan siellä nyt käynyt näin. Kyllä he havainnoivat hyvissä ajoin, jos ongelmia on tulossa, ja pystyvät pysäyttämään niiden etenemisen heti alkuunsa.

Saparo ei ole Euroopan unionin alueella itsestäänselvyys, vaikka EU on direktiivillä määrännyt, että sikojen häntää ei tule typistää kuin äärimmäisissä tapauksissa.

– Se, mitä hännäntypistyksellä maailmalla peitellään, ovat ei niin optimaaliset kasvatusolosuhteet. Siat ovat huomattavasti ahtaammalla. Tärkeitä tekijöitä niiden hyvinvoinnille ja stressin ehkäisylle ovat muun muassa eläinten terveys, ruokintatilan riittävyys ja ilmanlaatu. Näitä osatekijöitä ei ole huomioitu riittävästi useissa EU-maissa ja vastasyntyneiden porsaiden hännät on päädytty typistämään.

Suomi on valinnut EU:ta tiukemman linjan, ja sikojen häntien typistys kiellettiin asetuksella vuonna 2003. Toppari kertoo, että jo ennen asetuksen voimaantuloa vain muutamalla tilalla Suomessa typistettiin sikojen häntiä.

– Skopjen seminaarissa pohdittiin myös, mikä olisi sellainen mittari, jolla sian hyvinvointia voitaisiin arvioida nopeasti silmäillen. Suomalaisittain päädyimme kippuralla olevaan saparoon, joka valitettavasti puuttuu monen jäsenmaan sialta.

Saparo ja suomalainen osaamisen ovatkin herättäneet muiden eurooppalaisten tuottajien kiinnostuksen.

Saparot tuovat tilalle ulkomaalaisia vieraita

Yksi sikatietoutta Eurooppaan vievä tila on Ilmajoella sijaitseva Sikana Oy. Tila palkittiin viime vuonna Euroopan unionin sikahankkeen järjestämän EU Pig Grand Prix -kisan tail docking -luokassa, jossa etsittiin parhaita keinoja hännänpureskelun estoon.

– Edustimme kisassa suomalaista tuotantotapaa. Voitimme kisan pitkien häntien, terveiden eläinten ja hyvien tuotantotulosten ansiosta. Perusasiat ovat kunnossa, kuten suomalaisilla tiloilla yleensäkin, kertoo Markku Puska.

Tilan olosuhteet on Puskan mukaan toteutettu siten, että eläimet kokisivat mahdollisimman vähän stressiä. Niillä on riittävästi tilaa syödä ja levätä sekä lajitovereiden seuraa. Lämpötila on eläimille sopiva, ja niille on koko ajan tarjolla laadukasta rehua, virikkeitä sekä puhdasta vettä. Näin hännänpurentaa aiheuttavat stressitekijät pysyvät matalina.

Luokkavoitto on tuonut vuonna 2006 perustetulle, noin 3 000 sian tilalle vierailijoita ulkomailta, kuten Hollannista, Englannista ja Ranskasta asti. Tutkijat ja toimittajat ovat olleet erityisen kiinnostuneita perehtymään siihen, miten suomalaiset tuottajat onnistuvat kasvattamaan hännällisiä sikoja. Ulkomaalaisia kiinnostavat myös vähäinen lääkkeiden käyttö ja pieni tautipaine.

– Voitto on tuonut näkyvyyttä suomalaiselle tuotantotavalle, ja sen avulla voimme viedä eteenpäin tietoa siitä, kuinka hyvin ja eettisesti huolehdimme Suomessa eläinten hoidosta, Markku Puska sanoo.

Sikavan Toppari kertoo, että myös Euroopan komissio on käynyt tutustumaan suomalaiseen tuotantoon.

– Olemme viime vuoden aikana päässeet tuomaan esiin sitä, että osaamme hoitaa tuotannon hyvin huomioiden eläinten hyvinvoinnin ja hyvät tuotantotulokset.

Saparo ja tuotantotavat ovat brändäysvaltti

Markku Puska arvioi, että kotimaisten sikojen hyvinvointia ja saparoa voitaisiin nostaa vielä enemmän esiin niin kotimaassa kuin viennissä.

– Normaalit käytäntömme, kuten lääkkeiden vähäinen käyttö, eivät muualla ole normaaleja. Tuotteemme ovat puhtaampia ja turvallisempia kuin monen muun maan tuottamat. Miksi emme mainostaisi sitä, että meille normaali on toisille todella erityistä?

Esimerkiksi Aasiassa kuluttajia kiinnostaa Topparin mukaan se, mistä ruoka on peräisin ja miten se on tuotettu.

– Aasiaan viedään maan rikkaille ihmisille laadukasta lihaa. Siellä erityisesti elintarviketurvallisuutta ja jäljitettävyyttä arvostetaan yli kaiken. Taudittomuus ja vähäinen lääkkeiden käyttö ovat heille laatukriteereitä.

Ilmoittaudu uuteen kisaan

Nelivuotinen EU Pig Innovation Group -hanke on 13 jäsenvaltion muodostama verkosto, joka järjestää Grand Prix -kisan myös tänä vuonna. Sen tarkoitus on etsiä siantuotannon parhaita käytäntöjä EU:n alueelta. Suomea hankkeessa edustaa Eläinten terveys ETT ry.

Uuteen kisaan voivat hakea kaikki kisasta kiinnostuneet tilat. Osallistumisesta voi olla yhteyksissä esimerkiksi Toppariin tai ETT:hen‍. Mukaan kisaan kannattaa ilmoittautua viimeistään helmikuun puolen välin tienoilla.

Käytännössä osallistuminen tarkoittaa sitä, että tila vastaa englanniksi kisassa käsiteltäviä teemoja koskeviin kysymyksiin. Kansainvälinen raati valitsee voittajat vastanneiden tilojen joukosta.