Rakennusmateriaaleja valmistava Finnfoam tekee ilmastotekoja jo toisessa sukupolvessa

Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen sanoo, että hän on työurallaan halunnut aina olla mukana kehittämässä sellaisia tuotteita, jotka ovat sekä ekologisesti vastuullisia että taloudellisesti kannattavia.

– Haluan yritykseni kanssa olla olla etulinjassa tarjoamassa markkinoille tuotteita, jotka ovat resurssitehokkaita ja vähemmän ympäristöä kuormittavia. Edelläkävijyys tuo mukanaan myös kilpailuetua, hän sanoo.

Niemisen mukaan yhä useammat asiakkaat ja yritykset miettivät nyt vakavasti vastuullisuuskysymyksiä, sillä ilmastotavoitteet ja lisääntyvä regulaatio tuovat paineita jo nyt ja lähivuosina jokaiselle yritykselle ratkoa omien tuotantoprosessiensa hiilijalanjälkeä ja vastuullisuutta.

Nieminen edustaa perheyrityksensä toista sukupolvea. Hänen isänsä perusti yrityksen 1980-luvulla. Jo alusta alkaen yrityksen liiketoiminnassa keskityttiin hyödyntämään ekologisesti kestäviä raaka-aineita. Otsonikadon ehkäisemiseksi Finnfoam korvasi lämmöneristeissään haitalliset CFC-, HCFC- ja HFC-kaasut hiilidioksidilla, jota kerätään talteen teollisuuden sivuvirroista. Hiilidioksidin ohella eristeissä käytetään kierrätettävää polystyreeniä.

Soijamelassista kierrätettävää biomuovia

Finnfoamin tuorein innovaatio on ryhtyä valmistamaan kompostoituvaa biomuovia soijan jalostuksen sivuvirtana syntyvästä soijamelassista. Finnfoamin omistaman Nordic Soya -yrityksen vuosittaisesta soijatuotannosta syntyy tätä jätettä vuosittain noin 20 000 tonnia. Sitä on aiemmin poltettu energiaksi, mutta Finnfoam on löytänyt yhdessä biopohjaisiin materiaaleihin erikoistuneen Brightplusin ja teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa ratkaisun, miten soijamelassista voidaan valmistaa ekologista maitohappopolymeeria, jota voidaan käyttää raaka-aineena biomuovin valmistuksessa.

– Tästä syntyy ilmastotekoja monella tasolla. Kun aiemmin soijamelassi on hyödynnetty polttamalla se energiaksi, joka on tuottanut ilmakehään lisää hiilidioksidia, sidotaan se nyt osaksi biomuovia. Kaikki biomuovin sisältämä hiili on siis peräisin hiilidioksidista ja toimii näin hiilinieluna kuten puu. Biomuovia voidaan kierrättää yhä uudelleen ja uudelleen. Näin syntyy aitoa kiertotaloutta, Nieminen sanoo.

Kun soijapavusta erotellaan pois energiapitoinen haitta-aine, paranee myös proteiinin lähteenä käytettävän ruuan laatu ja tehokkuus, kun proteiinin liukenemista elimistössä haittaava soijamelassi saadaan poistettua.

Niemisen mukaan soijamelassista tehtyä biomuovia voidaan käyttää esimerkiksi kompostoituvissa pakkausmateriaaleissa, lääketieteen tarpeisiin tai 3D-tulostimien filamenteissa. Finnfoam itse aikoo käyttää biomateriaaleja omissa lämmöneristystuotteissaan.

Pilottilaitos rakenteilla

Soijan sivuvirroista valmistettavan biomuovin vihreää siirtymää korostaa sekin, että toisin kuin suurten yksittäisten energialaitosten tapauksessa, biojätteitä voi hyödyntää paikallisesti. Se lyhentää tuotantoketjuja, mikä lisää energiatuotannon kestävyyttä.

Finnfoamilla onkin käynnissä parhaillaan hanke pilottitehtaasta, jota suunnitellaan Nordic Soyan rehutehtaan läheisyyteen Uuteenkaupunkiin.

– Neuvottelemme parhaillaan biomateriaalituotannosta kiinnostuneiden yritysten kanssa yhteistyöstä, jotta kaavaillun tehtaan tuotantokapasiteetti saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, Nieminen sanoo.

Korona kuritti ja kiihdytti

Finnfoamilla on tuotantoa Suomessa, Virossa, Liettuassa, Ruotsissa ja Espanjassa. Asiakkaat ja markkinat löytyvät lähialueilta. Nieminen sanoo, että koronavuosi on kasvattanut kysyntää siinä määrin, että tilauksille on jouduttu jopa lisäämään toimitusaikoja.

– Korona ei pysähdyttänyt rakennustuotantoa, joskin joitakin projekteja lykättiin tuonnemmaksi. Sen sijaan raaka-aineiden hintojen vaihtelut aiheuttavat huolta. Vaikka viime vuonna tuotannon volyymit kasvoivat, ei euromääräinen myynti kasvanut raaka-aineiden hintavaihtelujen vuoksi. Tämä vuosi näyttää puolestaan todella positiiviselta, kun hinnat ovat palautuneet normaalille tasolle, Nieminen sanoo.