Mitä saadaan, kun yhdistetään käsistään näppärä isäntä, ylämaankarja ja arkinen oivallus? Ainakin se on osoittautunut suomalaisen karjaharjan menestysreseptiksi. EasySwing sai alkunsa sattumalta noin viisi vuotta sitten.

– Mieheni Juha kehitti lakaisukoneeseen pesurin, johon käytettiin harjalamelleja. Suunnitteluvaiheesta jäi ylimääräisiä harjoja, ja hän päätti kokeilla niitä ylämaankarjalle. Hän valmisti pylväsmallisen maahan upotettavan, ulkokäyttöön sopivan harjan, kertoo Heini Kultanen.

Ylämaankarja alkoi kyhnyttää itseään puiden sijasta harjalla. Keksintö vaikutti toimivalta, ja niinpä isäntä päätti lähteä hakemaan tuotteelleen lisää varmuutta. Myöhemmin vuonna 2013 Kultasten auton keula kääntyi kohti Seinäjokea. Pohjanmaa valikoitui tuotteen markkinointikohteeksi, koska puita on siellä vähän, eivätkä eläimet pääse rapsuttamaan itseään niihin. Reissusta jäi käteen jatkokehitystoive:

– Paikalliset isännät tulivat kysymään, olisiko mahdollista kehittää navettaan sopiva tuote.

Sähköisiä karjaharjoja oli jo olemassa, mutta niiden piirilevyt olivat ukkoselle alttiita. Myös kosteudesta on niille haittaa.

Niinpä kehitystyö jatkui. Tavoitteena oli rakentaa kokonaisvaltaiseen rapsutukseen sopiva harja, joka tarjoaa hieman vastusta, mutta ei riko esimerkiksi seiniä. Kehittelytyön tulos, nivelellinen harja, annettiin vuodeksi testiin navettaan.

– Navetassa oli tuhannen kilon sonni, lehmiä ja vasikoita. Vuoden päästä isäntä kertoi, että harja toimi hyvin ja se oli kovassa käytössä.

Joko tämä on keksitty?

Vuodet 2013 –2015 olivat tuotekehityksen aikaa. Kun pohjatyö oli tehty, pariskunta alkoi miettiä markkinoita. Kultaset ottivat yhteyttä Tohmajärvellä toimivaan maatalousalan yritys Tokki Oy:hyn. Heini Kultanen kertoo, että heidän sieltä saamansa palaute oli kannustavaa: idea vaikutti toteuttamiskelpoiselta.

Pariskunta alkoi pohtia, oliko maailmalla kehitetty jo vastaava tuote. Keväällä 2015 he olivat yhteyksissä Patentti- ja rekisterihallitukseen.

– Teetimme PRH:lla ennakkotutkimuksen. Päätimme, että jos maailmalta ei löydy tällaista tuotetta, viemme sen vuonna 2015 Tokki Oy:n osastolle Joensuun Farmari-messuille.

Selvisi, ettei vastaavaa tuotetta ole olemassa. Niinpä Kultaset patentoivat keksintönsä ja perustivat FinnEasy-startup-yrityksen. Ensimmäiseksi myynti alkoi Suomessa, ja tuoteperhe laajeni myös pienempiin harjoihin.

”Lehmät ovat samanlaisia eri puolilla maailmaa”

Nopeasti kävi selväksi, että tuotteen kanssa kannattaisi lähteä ulkomaille.

– Ajattelimme, että jos tästä aikoo tehdä yritystoiminnan, markkinat ovat Suomessa liian pienet. Lehmät ovat samanlaisia kaikkialla, niinpä päätimme lähteä Ruotsiin kysymään, mitä he pitävät tuotteesta. He sanoivat sen olevan jättebra.

Ruotsin lisäksi pariskunta jalkautui Hollantiin tapaamaan alan asiantuntijoita. Seuraava harppaus eteenpäin tapahtui marraskuussa 2016. Tuolloin heidän virolainen jälleenmyyjänsä oli lähdössä EuroTier-messuille Saksaan. Hän kysyi lupaa ottaa karjaharjat mukaansa. Myös Kultaset päättivät lähteä messuille.

– Siellä saimme 40 potentiaalista jälleenmyyjäehdokasta 20 eri maasta, kuten Sveitsistä, Israelista ja Saksasta. Se toi lisäuskoa, että tuotteesta ollaan tosiaan kiinnostuneita.

Nykyään yrityksen liikevaihdosta 80 prosenttia tulee ulkomailta. Yrityksen karjaharjat valmistetaan Pohjois-Karjalassa, ja niitä viedään kymmeneen maahan. Kultanen kertoo, että yrityksen ensimmäinen vuosi oli voitollinen, ja sen tarkoitus on tuplata liikevaihto tulevina vuosina.

Pariskunnan lisäksi yrityksessä työskentelee pari henkilöä hitsauksessa sekä pakkauksessa ja kunnossapidossa.

Naudoista vuohiin ja hevosiin – sekä kameleihin ja leijoniin

Toiminnan kehittämisessä tärkeässä roolissa ovat olleet myös opiskelijat. He ovat tuoneet yritykseen uutta näkemystä.

– Teemme tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa. Meillä on työharjoittelussa hitsareita ammattikoulusta, ammattikorkeakoulusta vaihto-oppilas, jonka kanssa teemme Ranska-projektia sekä tradenomiopiskelija, joka tekee kaupallisen puolen harjoittelua.

Yrityksen on tarkoitus laajentua uusille markkinoille, eivätkä suunnitelmat ole vaatimattomat – tavoitteena on lähteä Kanadaan, Australiaan ja laajentaa uusiin Euroopan maihin.

Kasvava kiinnostus eläinten hyvinvointiin on Heini Kultasen mukaan näkynyt tuotteen kysynnässä. Ajan kuluessa myös sen käyttäjäkunta on monipuolistunut.

– Lypsylehmät ovat suurin käyttäjäkunta. Vuoden vaihteessa veimme Korkeasaaren kameleille ja vuohille testattavaksi omat harjat. Myös leijona on ollut pohdinnassa. Emme tosin ole voineet varmaksi sanoa, että tuotteemme sopii sille.

Harjoja on käytössä myös virolaisessa ja Singaporessa sijaitsevassa eläintarhassa.

Yrittäjän vinkit: Oivalluksesta bisnekseksi

Miten Kultanen neuvoo toisia maatalousalan yrittäjiä uuden innovoinnissa? Mistä menestys syntyy? Kultasen mukaan alkuun pääsee hyvin jo oman keittiönpöydän ääressä.

Googleta ideasi

Uuden kehittäminen ei ole helppoa. Kun pohjatyöt, kuten testauksen, kysynnän kartoittamisen ja tiedonhankinnan, hoitaa hyvin, voi välttyä suurilta yllätyksiltä.

– Itse lähtisin ensimmäiseksi siitä, että googlettaisin, löytyykö maailmalta samanlaista tuotetta kuin keksimäni. Jos sillä on nimi, käännä se eri kielille ja etsi sitä.

Ota PRH:hon yhteyttä

PRH ‍on hyvä apu varmistaa, onko maailmalla jo olemassa vastaavia tuotteita. Sen kautta hoituu myös tuotteen patentointi.

– Ota PRH:hon yhteyttä ja kerro ideastasi. Patentin haku maksaa muutaman satasen, ja ennakkotutkimus maksoi muistaakseni saman verran.

Patentointi on Kultasen mukaan hyvä keino hidastaa tuotteen kopiointia. Sen avulla FinnEasy on saanut taklattua jäljittelijän pois markkinoilta.

Pohdi logistiikkaa

Tuote pitää aina saada kuljetettua eteenpäin valmistuspaikastaan. Mieti siis logistiikkaa huolella.

– Saako tuotteen kasaan, vai joutuuko sen kuljettamaan kokonaisena? Se saattaa nostaa tuotteen hinnan sellaiseksi, ettei se käy kaupaksi, Kultanen muistuttaa.

Hae tukea

Rahallista tukea voi hakea esimerkiksi Business Finlandilta. Sen 5 000 euron innovaatioseteli ‍auttaa käyttämään asiantuntijapalveluita. Myös erilaiset yrityshautomot ovat keino hioa omaa ideaa eteenpäin. Samoin startup-kilpailu voi tuoda vauhtia toimintaan.

– Suomesta saa hyvin apuja, ei tarvitse yksin tehdä tai tietää kaikkea.

Oman oivalluksen voi myös myydä eteenpäin, jos ei halua itse jalostaa sitä.