Kun Emine Oy:n toimitusjohtaja Susanna Rantanen selailee työpaikkailmoituksia, hän on usein ymmällään.

Moni ilmoitus on tehty hutiloiden, ja ne jättävät epäselväksi, millaista henkilöä ja minkälaiseen tehtävään haetaan. Ilmoituksen laatijat ovat halunneet esitellä ennemminkin yrityksen erinomaisuutta kuin etsiä oikeaa osaajaa vapaana olevaan tehtävään.

‒ Vaatimukset ovat ristiriitaisia. Halutaan mustaa ja valkoista, mutta ei haluta mustaa tai valkoista. Eli haetaan esimerkiksi assistenttia, mutta silti hänen pitäisi kyetä itsenäiseen ja omatoimiseen kehitystehtävään. Ei sellainen ihminen hae assistentiksi, Rantanen sanoo.

Työpaikkailmoitusta on ajateltava markkinointiviestinä, joten se ei saa liioitella tai luoda hakijalle odotuksia, jotka eivät täyty.

Rantanen on Emine Oy:ssä erikoistunut työnantajabrändin rakentamiseen. Pelkästään yhden työpaikkailmoituksen vaikutukset pienyrittäjälle ovat merkittävämpiä kuin moni uskoisi.

Huonosti laadittu ilmoitus johtaa luultavasti rekrytoinnin epäonnistumiseen. Yrittäjältä saattaa kulua pitkä aika tiedostaa se, ettei palkattu pääse haluttuihin tuloksiin tai tältä puuttuu vaadittava osaaminen.

Epäonnistuminen haukkaa yrityksen kassaan ison loven. Rantasen mukaan pienyrityksellä ei ole varaa useaan virheeseen, sillä jo muutama kerta heikentää mainetta.

‒ Väärin perustein laadittu työpaikkailmoitus voi aiheuttaa pettymyksen sekä hakijoille että mahdolliselle palkattavalle. Hakemuksen täytyy vastata täysin tehtävänkuvaa, Rantanen muistuttaa.

Katse tulevaisuuteen

Työpaikkailmoitusta tehdessä on aina lähdettävä liikkeelle siitä, millaisesta tehtävästä on kyse ja ketkä ilmoituksella halutaan tavoittaa.

Työpaikkailmoituksen teon Rantanen aloittaa aina profiloinnista eli rekrytointitarpeen kartoittamisesta. Hänestä on tärkeää katsoa tulevaisuuteen ja vastata esimerkiksi kysymyksiin, millaista osaamista yritys oikeasti tarvitsee, mitä sen on saatava aikaan lähitulevaisuudessa ja vaativatko tavoitteet apujoukkoja.

‒ Työpaikkailmoitusta voi verrata uutiseen. Kaikki oleellinen on tultava esille viidessä sekunnissa, Rantanen neuvoo.

Pahin virhe, mitä työpaikkailmoitusta valmisteleva pk-yrittäjä voi tehdä, on laatia ilmoitus itselleen. Toisinaan ilmoitusten vaatimukset ovat toivekuvia, joita kenenkään ei ole mahdollista täyttää. Tällöin Rantasen mukaan kyse on useimmiten siitä, ettei hakemuksen laatija tiedä tarkalleen, mitä etsii. Analyyttisellä ajatustyöllä selviää helpoiten epävarmuudesta.

‒ Jos rekrytoijan näkemys siitä, mitä etsitään, alkaa selkeytyä vasta, kun hakemuksia tulee, ollaan auttamatta myöhässä. Näkemyksen siitä, millaista henkilöä haetaan, on oltava selvillä jo ennen kuin ilmoitus kirjoitetaan.

Hakuilmoitusta tehdessä ei saa keskittyä liikaa siihen, miten työ on ennen yrityksessä hoidettu. Rantanen painottaa, että toimenkuvan kopioiminen merkitsee usein sitä, että etsitään jotain mitä on joskus aiemmin tarvittu.

Yrittäjän täytyy aina tietää, mitä yritys tarvitsee tulevaisuudessa.

‒ Sieltä löytyvät jokaisen avoimen tehtävän tarpeet, tavoitteet ja tehtäväkentät. Ei vanhoista toimenkuvista tai nykyisten työntekijöiden mieltymyslistoista.

Rantanen itse hyödyntää ilmoitusten teossa mielikuvia.

‒ Sitä voi hyvin katsoa työpistettä, johon rekrytoitava asettuu ja kysyä itseltään, mitä haluat hänen saavuttavan 6‒12 kuukaudessa. Tällainen ajattelu ohjaa todella pohtimaan, mitä taitoja tarvitaan, jotta yritys pääsee seuraavalle etapille.

Keskity ilmaisuun

Vääränlainen ilmaisu ilmoituksissa voi ajaa sopivia hakijoita pois tai aiheuttaa sen, että henkilöt hakeutuvat tehtävään vääränlaisella kokemuksella. Myös vaatimustason on oltava kohdallaan, jotta hakija saa oikeanlaisen mielikuvan tehtävästä.

‒ Myös tulevan työntekijän roolia on pohdittava. Jos häneltä vaaditaan moniosaamista, ei ilmoituksessa voi keskittyä vain yhteen osa-alueeseen.

Hakemusten läpikäynti on hidasta puuhaa, joten oikealle kohdeyleisölle rajatulla työpaikkailmoituksella voi varmistaa myös sen, ettei hakemusmassa kasva valtavaksi.

Jos rekrytoitu henkilö osoittautuu taidoiltaan vääränlaiseksi tehtävään, melkein aina työnantaja on sortunut virheeseen.

Rantasen mukaan Suomessa vain ani harvoin työntekijä syyllistyy vääristelyyn tai liioitteluun niin paljon, että se johtaisi työsuhteen purkamiseen. Rekrytoijan on aina arvioitava omaa toimintaansa kriittisesti ja pyrittävä kehittämään osaamistaan, jotta virheitä ei sattuisi.

Omia ilmaisutaitojaan työpaikkailmoituksen teossa voi kehittää helpoilla konsteilla. Pelkästään verkosta löytyy paljon aiheeseen liittyvää ilmaista materiaalia. Lisäksi kokemusten jakaminen toisten pk-yrittäjien kanssa auttaa välttämään virheitä.

Lue lisää työntekijän palkkaamisesta op.fi:sta.‍