Kasvihuoneyrittäjä Risto Taskinen katselee tyytyväisenä kurkkukasvustoaan Nilsiän Kinahmilla.

– Talvi on ollut hyvä. Kasvusto on pysynyt terveenä, ja kurkun hinta on ollut pikkuisen parempi kuin odotimme. Välillä kurkusta on ollut jopa pulaa, Taskinen sanoo.

Taskisen kasvihuoneessa kurkkuja on vähintäänkin riittävästi. Vuosituotanto on noin 800 000 kiloa, mikä tarkoittaa 2,5 miljoonan kurkun satoa.

Yli kahden miljoonan euron investoinnit

Taskinen aloitti yrittäjänä vuonna 1992 kasvattamalla puun taimia. Sitten tilalle tulivat mansikka, tomaatti ja kurkku. Saamalla agrologiksi kouluttautunut Taskinen luopui opettajan toimestaan Muuruveden maatalousoppilaitoksessa.

2000-luvulla Taskinen muokkasi firmastaan todellisen kurkun tehotuottajan.

– Tuotantosuuntaa haettiin markkinoiden ehdoilla. Itä-Suomessa ei ollut suuria kurkun tuottajia, ja oli aivan selvää, että keskittyminen toisi mukanaan tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Tuotantomäärien kasvattaminen nykyiseen mittaan on vaatinut Taskiselta yli kahden miljoonan euron investoinnit.

Nyt sato kasvaa ympäri vuoden. Sisäinen sääasema ohjaa tietokonetta, joka säätelee valoa, lämpöä ja kosteutta kasvihuoneessa.

Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on 2,5-kertainen ulkoilman verrattuna, päivän pituus 18 tuntia, lämpötila päivällä 25-26 astetta, yöllä 18 asetta. Jos aurinko paistaa, tietokone sammuttelee valoja ja tuulettaa kasvihuonetta tarpeen mukaan.

Näissä oloissa kurkut kasvavat nopeasti. Entäpä maku?

– Jos kurkku kasvaa hyvin, siitä tulee myös hyvänmakuinen, Taskinen sanoo.

Kurkun taimet Taskinen tilaa Närpiöstä. Jokainen taimi saa 20 minuutin välein tarkasti mitoitetun annoksen vettä ja ravinteita. Satoa alkaa tulla jo kolmen viikon jälkeen, ja yhden kasvuston satokausi kestää jopa kuusi kuukautta. Torjunta on täysin biologista.

– Jokaiselle tuhohyönteiselle löytyy oma petohyönteinen. Kemiallisia torjunta-aineita ei tarvita, Taskinen selvittää.

Myynti suoraan kauppoihin

Suuret tuotantomäärät edellyttävät sujuvaa logistiikkaa. Satoa korjataan kuutena päivänä viikossa, ja kurkut ajetaan seuraavana yönä suoraan itäsuomalaisiin kauppoihin mahdollisimman tuoreina. Pakkaamojen ja tukun kautta kulkevat kurkut, suomalaisetkin, viipyvät matkallaan huomattavasti kauemmin.

Taskinen myy ja markkinoi tuotteensa itse.

– Olen aina tykännyt myyntityöstä, Taskinen perustelee.

Kasvihuonekurkun viljely on hyvin markkinaehtoista toimintaa.

– Tomaatilla ja kurkulla on Suomessa valtakunnallinen hinta, johon vaikuttavat kaikkein eniten keskusliikkeet ja pakkaamot, Taskinen sanoo.

Kasvihuoneviljelyssä kulut ovat väistämättä kovat. Kasvihuonetuki riippuu viljelypinta-alasta – Taskisella se on noin kolme prosenttia liikevaihdosta.

– Suurin menoerä on sähkö – sitä kuluu vuorokaudessa 30 000 – 40 000 kilowattituntia eli saman verran kuin kaksi omakotitaloa kuluttaa vuodessa.

Kovat kulut ja kilpailu ovat jo muokanneet alaa. Osa yrittäjistä on lopettanut, osa laajentanut toimintaansa.

Alansa näkymiin Taskinen suhtautuu luottavaisesti.

– Kasvisten kysyntä kasvaa vuorenvarmasti, ja kuluttajat ovat tottuneet siihen, että myös yrtit ovat tuoreita ja kotimaisia ympäri vuoden. Jatkossa tomaatti, kurkku ja salaatti olisivat hyvä yhdistelmä.

​