Kasvuyrittäjät haluavat uusiksi Mark Zuckerbergeiksi – mutta miksi tavallisen ihmisen pitäisi kiinnostua startupeista?

”Supercell ennätystulokseen!” ”Angry Birds on menestystarina!” ”Slush muuttaa maailmaa!” Tuttuja repliikkejä viime vuosilta, sillä startup-yritysten ympärillä riittää pöhinää.

Helsingissä järjestettävä kasvuyritys- ja teknologia-alan tapahtuma Slush nostattaa joka syksy hehkutuksen aallon suomalaisessa mediassa. Startup-yrittäjiä ylistetään lisäksi myös poliittisissa juhlapuheissa ja bisnesseminaarien esityksissä: nämä kekseliäät ja rohkeat sankarit vievät Suomen nousuun.

Mutta entä jos tuijottaa pelkkiä lukuja – onko startup-firmoista oikeasti Suomen talouden pelastajiksi?

Vai pitäisikö sittenkin kysyä, mitä hyötyä Suomesta on startupeille?

Startup on kuin suihkumoottori

Ennen kuin voi selvittää, mikä startupien merkitys on, pitää tietää, mitä ne oikein ovat. Voiko mikä tahansa aloittava firma kutsua itseään seksikkäästi startup-yritykseksi?

Ei voi. Startup on nuori yritys, joka haluaa kasvaa vahvasti. Suomen kokoisessa maassa tämä tarkoittaa lähes automaattisesti sitä, että yrityksen on tähdättävä kansainvälisille markkinoille.

– Sijoittaja Dave McClure on sanonut, että startup on yritys, joka ei vielä tiedä, ketkä ovat sen asiakkaat, mikä on sen tuote tai millä se ansaitsee rahansa, sanoo OP Ryhmän uusista liiketoiminnoista vastaavan yksikön päällikkö Kristian Luoma.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes määrittelee startupiksi alle 6-vuotiaan kasvua tavoittelevan firman.

– Kun startup keksii toistettavan ansaintamallin, se lakkaa olemasta startup ja muuttuu tavalliseksi yritykseksi, Luoma sanoo.

Startupit pyrkivät keksimään tuotteita, jotka skaalautuvat, eli niiden tuotteen voi monistaa helposti ilman, että siitä aiheutuu merkittäviä kuluja yritykselle.

Esimerkiksi digitaalista musiikkipalvelua Spotifytä tai nettideittailuun kehitettyä Tinder-sovellusta voivat käyttää miljoonat ihmiset ilman, että yrityksien tarvitsee palkata kymmeniätuhansia työntekijöitä tai valmistaa uusia kappaleita tuotteesta.

Riski ja rikastuminen houkuttelevat

Tässä piileekin syy siihen, miksi startupit ovat niin seksikkäitä: hyvällä keksinnöllä ja kovalla työllä pieni joukko ihmisiä voi rikastua nopeasti miljonääreiksi. Termi startup kantaa lupausta jostain muusta kuin perinteisten suuryritysten jähmeydestä ja byrokraattisuudesta.

Kuuluisista starup-yrittäjistä on tehty elokuvia, ja he ovat tämän päivän idoleita: The Social Network -elokuva (2010) kertoo jännittävän tarinan siitä, miten hieman ilkeä nörttipoika Mark Zuckerberg perusti Facebookin ja hänestä tuli pikavauhtia yksi maailman rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista ihmisistä.

Steve Jobs (2015) taas kuvaa kummallisen mutta nerokkaan Steve Jobsin elämää Apple-tietokoneyrityksen isänä.

Toinen seikka, joka tekee startupeista niin jännittäviä, on se, että startupit toimivat yleensä riskipääomalla, eli sijoittajat laittavat rahaa pieneen ja lupaavaan yritykseen suurten voittojen toivossa. Rahan on tarkoitus toimia kuin bensa rakettimoottorissa. Firman tulisi pääoman turvin kasvaa räjähdysmäisesti.

Startup-kulttuuri on lähtöisin Kalifornian Piilaaksosta, jossa ensimmäiset starupeiksi luokiteltavat yritykset perustettiin jo 1950-luvulla. Kovaan kasvuun yritysmuoto kuitenkin lähti vasta 1990-luvulla internetin myötä.

Suomeen kulttuuri on rantautunut pikkuhiljaa kymmenen viime vuoden kuluessa. Vanhan Nokian osaamisen turvin on perustettu paljon teknologiastartuppeja, joista moni keskittyy terveydenhoitoalaan tai peleihin.

Tällä hetkellä Suomen suurin startup-keskittymä on pääkaupunkiseudulla. Espoon Otaniemi on omiaan startup-yritysten synnyttäjäksi, sillä siellä sijaitsevassa Aalto yliopistossa kohtaavat sekä teknologiaosaajat että luovan alan ammattilaiset.

Hyviä työllistäjiä, niukkoja veronmaksajia

Laskentatavasta riippuen Suomessa perustetaan vuosittain noin 4000‍ startup-yritykseksi luokiteltavaa firmaa.

Kuitenkin niistä vain kymmenesosa, eli noin 300–400 on oikeasti kasvukelpoisia, ja vain 1–2 prosenttia ‍houkuttelee isoja, eli miljoonaluokan pääomasijoituksia.

Työ ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä noin 2300‍ startup-yritystä. Keskimäärin yksi yritys työllistää 15 ihmistä – tosin lukumääräisesti suurimmassa osassa firmoista on töissä vain yhdestä neljään ihmistä.

Yhteensä suomalaisissa starupeissa työskentelee 20 000–30 000 ihmistä. Yhteen laskettuna firmat siis työllistävät enemmän kuin Suomen kolmanneksi suurin työllistäjä‍, metsäyhtiö Stora Enso. Ei mikään mitätön määrä.

Sen sijaan veronmaksajina startupit eivät vielä Suomea suosta nosta: monen tulos on negatiivinen, mikä tarkoittaa, että firma ei maksa lainkaan yhteisöveroa.

– Voi kuitenkin karkeasti laskea, että startupien työntekijät maksavat noin 300 miljoonaa euroa tuloveroa, sanoo Tekesin startup-yritysten palvelujohtaja Marjo Ilmari.

Ei pidä myöskään unohtaa yksittäisten, poikkeuksellisen hyvin menestyneiden yritysten vaikutusta: esimerkiksi Supercell maksoi toissa vuonna Suomeen yhteisöveroa huimat 176 miljoonaa euroa.

Positiivinen kierre käyntiin

Kun puhe on startupeista, olisi kuitenkin typerää tuijottaa pelkkiä lukuja. Työllistämisen ja verojen lisäksi firmoilla on muita tärkeitä vaikutuksia suomalaiseen yrityselämään.

– Startup on yrittäjälle paras mahdollinen koulu saada osaamista vähän joka asiasta. Ne siis koulivat hyviä työntekijöitä suuriin yrityksiin, Kristian Luoma sanoo.

Pienessä yrityksessä työntekijä joutuu usein sekä kehittämään, toteuttamaan että myymään tuotetta. Luoma on ollut itse mukana mobiilisovellus-startupissa ja puhuu kokemuksesta.

Suurten yritysten näkökulmasta startupit ovat korvaamattomia: niissä tehdään uusia keksintöjä, joita suuret yritykset hyödyntävät joko sijoittamalla startupeihin, ostamalla startupin osaksi omaa yritystään tai käyttämällä niiden keksimää teknologiaa.

Koska startupit ovat pieniä, ne ovat myös notkeita ja uudistuvat nopeammin kuin suuret firmat. Näin ne kirittävät muita.

Tavallisia ihmisiä startupit hyödyttävät usein sillä tavalla, että ne kehittelevät ilmiötä ja tuotteita, jotka tekevät arjesta parempaa. Yritysten elinehtona on, että ne vastaavat ihmisten tarpeisiin – tai luovat tarpeita, joita ei aiemmin ollut.

Esimerkiksi mobiilisovellusten markkinat pystyivät syntymään vasta sitten, kun älypuhelimet alkoivat yleistyä ja ihmiset tottua siihen, että yhteys muihin ihmisiin ja palveluihin kulkee jatkuvasti mukana taskussa tai käsilaukussa.

Startupin aloittaminen on helppoa Suomessa

OP Ryhmän Kristian Luoman mielestä startupien asema Suomessa on kaksijakoinen. Toisaalta täällä on korkeaa teknologiaosaamista, paljon koulutettuja ihmisiä ja hyviä yrityksen alkuvaiheen rahoituksen työkaluja.

Myös joukkorahoituslaki on toimiva: Suomessa on monia Euroopan maita helpompaa kerätä yritykselle rahaa useilta eri tahoilta. Suomessa on toisin sanoen helppo perustaa startup-yritys.

Sen sijaan Luoman mielestä suomalaisilta puuttuu vielä itseluottamusta lähteä kansainvälistymään nopeasti. Kotiin ei voi jäädä, sillä Suomi ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi iso markkina.

– Meillä ei arvosteta omaa osaamista samalla tavalla kuin vaikka Yhdysvalloissa tehdään, Luoma sanoo.

Hän uskoo, että yhä useamman startupin rahkeet riittäisivät kansainväliseen menestykseen.

Tekesin Marjo Ilmarin mukaan Suomi on esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Israeliin verrattuna vielä nuori startup-maa. Maissa, joissa startupeja on ollut Suomea pidempään, on kouliutunut suuri joukko niin sanottuja sarjayrittäjiä: ihmisiä, joilla on sekä taidot että kunnianhimo perustaa menestysyrityksiä yhä uudestaan ja uudestaan.

Nämä kokeneet yrittäjät auttavat uusia startupeja neuvomalla, tarjoamalla käyttöön omia verkostojaan sekä toimimalla enkelisijoittajina eli sijoittamalla pörssiin listautumattomaan yritykseen omia rahojaan.

Menestyksekkäät firmat – kuten Rovion Supercellin kaltaiset peliyritykset tai hyvinvointiin keskittyvä Beddit ja yrityksille tilipalveluja tarjoava Holvi – innostavat uusia yrittäjiä näyttämällä, että suomalaiset yritykset pärjäävät.

Monen ilmiötä ulkopuolelta seuraavan mielestä vaikkapa Slushia hypetetään mediassa liikaakin, mutta kansainvälinen tapahtuma on suomalaisille startupeille kiistatta erinomainen tilaisuus tavata sijoittajia ja luoda yhetyksiä maailmalle.

– Slushissa yritys voi sopia yhdelle päivälle 25 tapaamista, jossa pääsee pitchaamaan eli esittelemään yritysideansa mahdolliselle sijoittajalle, Luoma sanoo.

Hän näkee merkkejä siitä, että suomalaista startup-yrittäjistä on alkanut tulla yhä rohkeampia ja itsevarmempia. Varpaisiin katselemisen kulttuuri on muuttumassa. Sekä eurooppalaiset että aasialaiset sijoittajat tuntevat suomalaisia startupeja, ja jo toteutuneet menestystarinat osoittavat, että Suomi on vetovoimainen startup-maa.

– Kyllä me kartalla olemme jo.

OP etsii uusia innovaatioita terveys- ja hyvinvointipalveluihin Smart Health Partnership -ohjelman kautta. Smart Health -ohjelma alkaa Helsingissä nelipäiväisellä tapahtumalla maanantaina 8.5. ja huipentuu Demopäivään torstaina 11.5. Demopäivässä 12 startupia pitchaa oman ideansa, joista 3-5 parasta valitaan jatkamaan yhteistyötä OP:n kanssa.

Smart Health ohjelma on luotu yhdessä OP Vakuutuksen sekä Pohjola Sairaalan kanssa. Yhdessä ohjelmaan on lähtenyt myös useita partnereita: Nokia, IBM sekä Orion Pharma.

Miten turvaat yrityksesi kasvun ja investoinnit? Käy tutustumassa OPn kasvua tukeviin palveluihin‍.